Pieni maailmanpelastusopas nyt saatavilla

Kirjallinen kysymys: Tähderuokailun edistämisestä

26.9.2013

Ruokaketjussa haaskataan Suomessa noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta, vuosittain 330–460 miljoonaa kiloa. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat useissa elintarvikeryhmissä selvästi suuremmat kuin mitä aiheutuu esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta.

Valtioneuvosto linjasi tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta (2009), että Suomessa ”pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki”. Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon (2010) mukaan ”vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa”. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2013) puolestaan toteaa, että ”vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi”.

Julkisen sektorin ruokailussa käytetään noin 300 miljoonaa euroa ja syödään lähes 750 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Tällä hetkellä merkittävä osa julkisen ruokailun syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi. Omavalvontamääräysten mukaan aterioiden kuumia osia ja salaattia ei voi jäähdyttää, myydä ja tarjoilla uudelleen tehokkaasti esimerkiksi seuraavan päivän aterian yhteydessä.

Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeessa Vaajakummun koulussa on myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1–1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset kokeilusta ovat olleet hyviä.

Ruokahävikki on vähentynyt ja osa kuntalaisista on saanut mahdollisuuden ruokailla terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on käynyt mm. lapsiperheitä ja vanhuksia, jotka ovat kertoneet, että he eivät välttämättä edes poistuisi kotoaan ilman lounasruokailua. Kokeilun toteuttanut koulun ruokailusta vastaava yritys on arvioinut, että kokeilun laajentaminen kaikkiin Jyväskylän kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi hävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää syömäkelpoisten aterioiden hyödyntämistä ja tähderuokailua julkisen sektorin ruokailuissa maanlaajuisesti ja
mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy julkisen sektorin ruokahävikin vähentämiseksi?

Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2013

Reijo Tossavainen /ps
Oras Tynkkynen /vihr


Ministerin vastaus

Ruokahävikki on ongelma, johon eri ministeriöt ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota. Mm. maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö ovat rahoittaneet monia tutkimushankkeita, joissa on selvitetty ruokahävikin suuruutta ja syitä sekä keinoja ruokahävikin vähentämiseen (mm. Foodspill, Vastuullisuushanke). Parhaillaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT koordinoi Suomessa EU:n rahoittamaa FUSIONS-hanketta, jonka tavoitteena on saada aikaan yhteinen strategia ja visio tavoista ehkäistä ja pienentää hävikkiä elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa.

Lisäksi ministeriöiden rahoituksella on rakennettu keittiöille vapaaehtoinen ympäristöpassi, joka on ammattilaisille ja opiskelijoille suunnattu valmennusaineisto ja osaamistesti ruokapalveluiden ympäristöasioista. Tähän mennessä ympäristöpassin on suorittanut noin 9 400 ammattilaista. Ympäristöpassissa on valmennusta myös ruokahävikin pienentämiseksi.

Kesäkuussa 2013 valtioneuvosto hyväksyi kaksi periaatepäätöstä, joissa hallitus linjasi toimia kotien ja julkisen sektorin ympäristöhaittojen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ruokahävikkiä vähennetään ohjeistamalla ammattikeittiöitä ja sisällyttämällä seuranta osaksi ammattikeittiöiden omavalvontasuunnitelmaa. Jatkossa on myös tarkoitus lisätä kotitalouksien tietoa keinoista, joilla ruokahävikkiä voidaan vähentää. Tässä tullaan hyödyntämään valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita. Näitä toimia suunnitellaan tulevina kuukausina yhteistyössä eri ministeriöiden ja toimijoiden kanssa.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa asetettiin ministeriöille vaatimus sekä kunnille suositus vähentää järjestelmällisesti ruokahävikkiä sekä parantaa energiatehokkuutta. Periaatepäätös edellyttää myös luonnonmukaisesti tuotettujen, kasvispainotteisten ja sesonginmukaisten elintarvikkeiden suosimista ruokapalveluissa. Julkisten hankkijoiden ja myös julkisten keittiöiden osaamista pyritään parantamaan mm. Motivan hankintapalvelun ohjeiden, työkalujen sekä koulutuksen avulla. Motivan hankintapalvelu tarjoaa apua ja verkostoja julkisen sektorin hankkijoille, päättäjille ja innovatiivisia ratkaisuja tarjoaville yrityksille.

Sitran ja Jyväskylän kaupungin lupaava kokeilu tähderuokailusta on sellainen toimintamalli, jota kannattaa levittää. Ylijäävän ruuan myynti ulkopuolisille omakustannushintaan ei vaadi mitään erikoislupaa tai -järjestelyjä, vaan Evira on todennut sen olevan tavanomaista elintarvikkeiden tarjoilua. Ympäristöministeriö rahoittaa parhaillaan osana Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman tavoitteiden toteuttamista kokeiluhankkeita, joista osa liittyy myös kestäviin ruokavalintoihin. Varsinais-Suomen alueella kehitetään kestävää ruokaketjua pellolta pöytään, ja mm. tässä kokeilussa voidaan eri kuntia kannustaa kokeilemaan Jyväskylän mallia.

Maa- ja metsätalousministeriö on yhdessä elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa julkaissut toukokuussa 2013 ruoka-apuun luovutettuja elintarvikkeita koskevan ohjeen, joka sallii kaupallisesta toiminnasta poikkeavia toimintatapoja. Ruoka-apu ohje tähtää ruokahävikin määrän vähentämiseen. Elintarvikemääräykset eivät kiellä suurkeittiöiden aterioiden ja salaattien jäähdyttämistä ja tarjoilua myöhemmin edellyttäen, että ruuan laadusta huolehditaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ainoastaan esillä olleet annokset ja salaatit on annettava ruoka-apuun tai hävitettävä aterioinnin jälkeen – keittiön puolella pidetyt valmiit ruuat voi tarjoilla seuraavina päivinäkin.

Maa- ja metsätalousministeriö on myös mukana yhteispohjoismaisessa EU-projektissa, joka tähtää ruokahävikin vähentämiseen mm. ruokapankkien avulla sekä elintarvikkeiden päiväysmerkintöjen selkeyttämisellä.

Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2013

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Kommentoi

Kommentit moderoidaan spammin välttämiseksi. Asiattomia kommentteja ei julkaista, ja laittomat viestit ilmoitetaan poliisille.