Kari Arvola arveli AL:ssä (16.3.) ilmastonmuutoksen torjumisen ja erityisesti tuulivoiman lisäämisen tulevan kalliiksi. Hän myös päätteli bioenergian lisäämisen vievän ruoan köyhien suusta.

Arvola lienee sotkenut esimerkiksi maissista ja palmuöljystä valmistettavat liikenteen biopolttoaineet sekä Suomessa energian tuotantoon käytettävän biomassan.

Lisäämällä Suomessa metsähakkeen, pellettien ja biokaasun käyttöä ei viedä leipää kenenkään suusta. Päinvastoin moni suomalainen voi saada siitä leipänsä.

Silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamassa raportissa Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015 arvioidaan, että bioenergian käytön lisäys voisi luoda Suomeen 4 000 henkilötyövuotta.

Tuulivoima on vielä nykyään investointikustannuksiltaan kalliimpaa kuin saastuttavat ja haitalliset perinteiset energiamuodot. Sen käyttökulut ovat kuitenkin matalat, sillä ”polttoaine” – tuuli – on ilmaista.

Itse asiassa tuulivoima voi jopa alentaa sähkön hintaa. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että esimerkiksi Saksassa näin on jo käynyt.

Tämä ehkä yllättävältä kuulostava vaikutus johtuu siitä, että tuulivoima on muuttuvilta kustannuksiltaan edullista. Näin se syrjäyttää sähkömarkkinoilta kalliimpia tuotantomuotoja kuten hiililauhdetta.

Teknologian kehittyessä tuulivoiman hinnan ennakoidaan myös laskevan nykyisestä. Kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamassa raportissa arvioidaan, että tuulivoiman tuotantokustannukset voisivat laskea jopa kolmanneksen vuoteen 2020 mennessä.

Kun punnitaan jonkin energiamuodon yhteiskunnallista hintaa, pitäisi malttaa katsoa paitsi kustannukset, myös hyödyt. Tuulivoima tuottaa päästötöntä, kotimaista energiaa, jonka saanti ja hinta eivät riipu öljyn- tai kaasuntuottajamaiden poliittisesta tilanteesta tai hurrikaanisesongista.

Teknologiateollisuus on arvioinut, että tuulivoima-alan työpaikkojen määrä voisi Suomessa yhdeksänkertaistua 18 000:een vuoteen 2020 mennessä. Samalla alan viennin arvo voisi seitsenkertaistua 1,4 miljardiin euroon.

Hyödyt eivät kuitenkaan putkahda tyhjästä. Ne edellyttävät määrätietoista satsaamista tuulivoiman hyödyntämiseen. Tähän hallitus on valmis.

Arvola arveli myös, että tuulivoiman lisärakentaminen edellyttäisi varakapasiteetin rakentamista julkisilla varoilla. Tutkimusnäyttö ei tässäkään tapauksessa tue väitettä.

Väitöskirjassaan VTT:n tutkija Hannele Holttinen toteaa, että tarvittava lisäsäätövoiman tarve voidaan hoitaa nykyisillä voimalaitoksilla niin kauan, kuin tuulivoiman osuus pysyy alle kymmenessä prosentissa. Tuulen osuus on Suomessa nykyään vasta noin 0,2 % sähköntuotannosta.

Kaikkein eniten maksaa se, jos emme tee mitään. Ilmastonmuutoksen tuhot on tutkimuksissa todettu johdonmukaisesti kertaluokkaa sen torjumisen hintaa kalliimmiksi.

Useimmat suomalaiset lienevät valmiita maksamaan hieman, jotta ilmastonmuutos saataisiin kuriin. Esimerkiksi komissio arvioi ilmasto- ja energiapaketin maksavan noin 50 senttiä päivässä suomalaista kohti.

Sitä on vaikea pitää kohtuuttomana hintana ihmiskunnan vakavimman uhkan torjumisesta.

Oras Tynkkynen
valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija
kansanedustaja (vihr)