Energia-lehti: Vai miten se nyt oli?

Laman vaihduttua uuteen nousuun teollisuuden sähkön tarve kasvaa roimasti – ja sen kattamiseen vähäpäästöisesti tarvitaan lisäydinvoimaa. Vai miten se nyt oli?

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti syksyllä päivityksen kulutusnäkymistä. Ministeriön mukaan sähkön tarve kasvaisi Suomessa 91 terawattituntiin vuonna 2020 – viimevuotisesta noin terawattitunnin vuodessa.

Ministeriön arviossa on otettu huomioon sekä kulutusta kasvattavia että sitä hillitseviä tekijöitä. Joitakin yksityiskohtia voi toki haastaa. Miksi esimerkiksi kaikkia energiatehokkuustoimikunnan toimia ei ole laskettu mukaan? Kokonaisuutena arvio on kuitenkin tasapainoinen ja luotettava.

Metsäteollisuus säikähti ministeriön lukuja. Sen mukaan arviota metsäteollisuuden sähköntarpeesta vuonna 2020 tulisi nokittaa seitsemällä terawattitunnilla.

Lisäys vastaa sitä, että Suomeen rakennettaisiin seitsemän Summan tehdasta. Kymmenessä vuodessa.

Mistä tällainen kasvu tulisi? Paljon puhutuista biojalostamoista? Ministeriön pohjissa niitä on jo kolme.

Kuvaavaa on, että alle vuorokausi hallituksen enemmistön ydinvoimalinjauksesta Stora Enso ilmoitti lopettavansa sanomalehtipaperin tuotannon Varkaudessa. Tuo päätös yksin leikkaa sähkön kulutusta puolisen terawattituntia.

Teollisuuden viimeaikaiset ratkaisut Voikkaalta Kajaaniin tukevat pikemminkin Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan Lauri Hetemäen arvioita. Vaikka metsäteollisuuden Suomessa tapahtuvan tuotannon osuus maailmanmarkkinoista kasvaisi – rohkea toive tilanteessa, jossa paperintuotantokapasiteetti on meillä vähentynyt lyhyessä ajassa viidenneksellä – Hetemäen mukaan sähkön tarve paperin ja sellun tuotannossa itse asiassa laskisi edelleen.

Julkisuudessa on esitetty teollisuuden ohella muitakin perusteluja sille, miksi sähkön kulutus tulevaisuudessa kasvaisi. Esimerkiksi sähköautot ja lämpöpumput yleistyvät, mikä tehostaa energiankäyttöä ja auttaa leikkaamaan päästöjä mutta toisaalta vaatii sähköä.

Perusteluissa on yksi ongelma: ne sisältyvät jo ministeriön alkuperäiseen lukuun. Kovin uskottavia ja painavia perusteita kasvattaa tarvearviota ei ole toistaiseksi esitetty.

Oma lukunsa on se, että sähkön kulutuksessa on paitsi kasvupaineita, myös tehostamispotentiaalia. TEMin energiatehokkuustoimikunnan mukaan kasvua voisi leikata kymmenessä vuodessa kuusi terawattituntia – eivätkä kaikki toimikunnan esittämät toimet vielä sisälly tuohon lukuun.

Täysi sähkönsäästöpotentiaali on tätäkin suurempi. Esimerkiksi korvaamalla sähkölämmitystä mm. pelleteillä ja lämpöpumpuilla sähkön tarpeesta voitaisiin niistää useita terawattitunteja lisää.

On totta, että taantuman taituttua sähkön kulutus todennäköisesti kasvaa. Kasvu tuskin on kuitenkaan räjähdysmäisen nopeaa, ja sitä voidaan hillitä määrätietoisilla toimilla energiatehokkuuden parantamiseksi.

Realistiset ja näyttöön perustuvat arviot yhteiskunnan sähkön tarpeesta eivät puolla tarvetta kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Todelliset perustelut lienevätkin muualla: yritysten osakkuussähkön saannissa ja sähkön viennissä.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply