Junamatkustamisen ja pyöräilyn yhdistämisen edistäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalaiset tekevät noin kolmanneksen päivittäisistä matkoistaan kevyellä liikenteellä. Jalan ja pyörällä liikkuminen vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiin. Kevyt liikenne ei myöskään tuota ilmastoa lämmittäviä tai ilmanlaatua heikentäviä päästöjä.

Euroopan parlamentin liikennevaliokunta esitti syyskuussa 2008 tukipakettia junamatkustamisen ja polkupyöräilyn yhdistämisen edistämiseksi. Kulkumuotojen yhdistämisellä on tarkoitus vähentää liikenteen päästöjä erityisesti matkailussa. Valiokunnan mukaan polkupyörämatkailu EU-alueella on lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana noin viidenneksen vuosittain.

Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa todetaan, että työsuhdepyöräilyä on edistettävä ja pyöräilyn tarpeet otettava entistä paremmin huomioon mm. liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Selonteossa korostetaan pyöräilyn myönteisiä vaikutuksia ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Pyöräilyn ja junamatkustamisen yhdistämisen etuja ovat mm. kokonaismatka-ajan lyheneminen ja terveellisyys. Yhdistelyllä voidaan lisätä molempien kulkumuotojen suosiota ja vähentää ruuhkia ja päästöjä.

Nykyään polkupyörän kuljetus onnistuu Suomessa Intercity-junissa ja vanhoissa pikajunissa. IC2-junissa on erillinen muutaman paikan polkupyöräteline, johon matkustaja joutuu kuljettamaan pyöränsä itse. Pikajunissa kuljetus onnistuu matkatavaratiloissa. Pendolino-junissa polkupyörää ei voi kuljettaa lainkaan. Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä polkupyöriä saa kuljettaa vain ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Polkupyörän kuljettaminen junassa maksaa yhdeksän euroa matkan pituudesta riippumatta. Samalla summalla opiskelija matkustaa Helsingistä Lahteen tai Hämeenlinnaan. Esimerkiksi Saksassa polkupyörän kuljetus maksaa enimmilläänkin 5,90 euroa.

Yksinkertaisimmillaan kulkumuotojen yhdistelyä voidaan tukea laskemalla polkupyöräpaikkojen hintaa ja porrastamalla se matkan pituuden mukaan. Hinnan alennus ei välttämättä vähentäisi juurikaan VR Oy:n tuloja, koska käyttö todennäköisesti lisääntyisi lähes vastaavasti.

VR Oy voisi myös käynnistää esimerkiksi yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa kampanjan polkupyörämatkailun ja työsuhdepyöräilyn yhdistämisestä junalla matkustamiseen. Muita mahdollisia yhteistyökumppaneita voisivat olla MEK Matkailun edistämiskeskus ja Suomen Pyöräilyunioni. Syntyvillä synergiaeduilla VR Oy voisi paitsi saada uutta asiakaskuntaa myös toteuttaa hallituksen liikennepolitiikkaa valtionyhtiönä.

Laajempia toimenpiteitä kulkumuotojen yhdistämisen tukemiseksi voisivat olla mm. eurooppalaisessa junaliikenteessä yleisten ohjausvaunujen hankinta VR:n IC2-kalustoa varten erityisesti lyhyille reiteille. Ohjausvaunu on ohjaamolla varustettu vaunu, josta voi ohjata junaa ja joiden alakertaan voi sijoittaa suuret monikäyttötilat polkupyörille. Tarvittaessa pienempiä pyörämoduuleita voi lisätä myös tavallisiin vaunuihin.

Pyörämoduuleita voisi myös lisätä IC2-kalustoon korjausten yhteydessä vastaamaan kasvavaan kysyntään. Kesällä 2009 Helsingin ja Turun välillä liikennöiviin IC2-juniin on liitetty sinisiä vaunuja polkupyöräsesongin ajaksi. Vastaavaa käytäntöä tulisi laajentaa myös muihin rataosuuksiin. Lisäksi uusissa vaunuhankinnoissa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon polkupyörien kuljetus.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten valtio aikoo edistää polkupyöräilyn ja junamatkailun yhdistämistä ja otetaanko polkupyörien kuljetus nykyistä laajemmin huomioon tulevissa vaunuhankinnoissa?

Helsingissä 11 päivänä elokuuta 2009
Oras Tynkkynen /vihr

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *