Kehittyvä elintarvike -lehti: Elintarviketeollisuus ilmastotalkoisiin

Ilmastonäkökulma on tullut päätöksentekoon jäädäkseen. Lämpenemisen rajoittaminen edellyttää mittavia ja ripeitä päästövähennyksiä. Elintarviketeollisuudelle ilmastotalkoot tarjoavat sekä haasteita että mahdollisuuksia.

Lähes kaikki ovat nykyään huolissaan ilmastonmuutoksesta. Silti vain harva hahmottaa, kuinka laajoja muutoksia sen torjuminen meiltä edellyttää.

EU on asettanut tavoitteeksi, että lämpeneminen pitää rajoittaa enintään kahteen asteeseen. Tämä edellyttäisi maailman kohisten kasvavien päästöjen kääntämistä laskuun jo vuoteen 2015 mennessä. Vuosisadan puoliväliin mennessä päästöt pitäisi polkea 45–80 % alhaisemmalle tasolle.

Me suomalaiset tuprutamme päästöjä asukasta kohti kymmenkertaisesti intialaisiin ja afrikkalaisiin verrattuna. Rutiköyhiä ja rikkaita ei voi vaatia leikkaamaan päästöjä samalla tavalla.

Suomen kaltaisissa vauraissa maissa päästöjä onkin vähennettävä enemmän ja nopeammin. Ilmastokuormaa pitäisi keventää 25-40 % vuoteen 2020 mennessä. Vuosisadan puolivälissä päästöjemme pitäisi olla jo 80-95 % pienemmät.

Sanomattakin on selvää, että tällaiset päästövähennykset ovat erittäin vaativia.

Paljon tehdään, enemmän pitää tehdä
Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi kantaa oman ja oikeudenmukaisen osuutensa ilmastovastuusta. Jo ensimmäisen hallitusvuoden aikana on ehditty tehdä paljon.

Auto- ja ajoneuvoverot on porrastettu päästöjen mukaan ja ympäristöveroja korotettu 300 miljoonalla eurolla. Suurten kaupunkien joukkoliikennettä aletaan tukea ja Helsinki-Vantaan lentokentälle ryhdytään rakentamaan raideyhteyttä. Kartoitus tuulioloista päivitetään ja biopolttoaineita tuottavia biojalostamoja tuetaan t&k-varoin.

Jatkotoimia linjataan kahdella asiakirjalla. Syksyllä eduskunnalle annettava ilmasto- ja energiastrategia esittää keinot, joilla Suomi voi päästä erityisesti vuoden 2020 tavoitteisiin. Vuotta myöhemmin ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa jatketaan vuosisadan puoliväliin ja jopa sen loppuun asti.

Millaisia toimenpiteitä sitten tarvitaan? Siitä hallitus päättää strategiassa ja tulevaisuusselonteossa. Joitakin vaihtoehtoja voi silti nostaa keskusteluun jo nyt.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi taittaa energiankulutuksen kasvu. Tämä edellyttää tähänastista määrätietoisempaa politiikkaa. Rakentamisen energiatehokkuutta ohjaavia määräyksiä on tarkistettava ja yhdyskuntarakennetta eheytettävä kaavoituksen ohjauksella.

Hallitus on päättänyt ottaa käyttöön syöttötariffit eli lisähintajärjestelmän biokaasusähkölle. Muiden maiden tapaan tariffit kannattaa laajentaa muuhunkin uusiutuvaan energiaan kuten tuulivoimaan.

Liikennepolitiikassa tulee harkita satelliittipaikannukseen perustuvia ruuhkamaksuja. Autoetuun ja työmatkavähennyksiin tarvitaan ilmastoremontti, ratojen kunnossapitoon ja joukkoliikenteen edistämiseen lisärahoitusta.

Kaikki mukaan
Ilmastohaaste on niin valtava, ettei siihen voida vastata vain valtion toimilla. Mukaan tarvitaan myös kunnat, yritykset ja kuluttajat. Suomen ja EU:n lisäksi talkoisiin pitää saada kaikki keskeiset päästöjen tuottajat.

Kaikkien osallistumista siis tarvitaan. Myös elintarviketeollisuus voi tehdä paljon.

Ensinnäkin se voi asettaa omalle alalle tavoitteita rakennusteollisuuden energiatalkoiden (www.energiatalkoot.fi) tapaan. Se voi myös tukea määrätietoista ilmastopolitiikkaa. Liian usein elinkeinoelämän reaktiot hallituksen ilmastoaloitteisiin ovat olleet tyrmääviä.

Toiseksi elintarvikeala voi edistää hiilitaseiden laskentaa. Suomessa ruoan elinkaarta on tutkittu MTT:ssä, Ruotsissa KRAV kehittää ruoan ilmastomerkkiä. Yrityksistä mm. Pepsi ja Tesco selvittävät jo tuotteiden hiilijalanjälkeä.

Kolmanneksi teollisuus voi edelleen tehostaa omaa toimintaansa. Energian ja raaka-aineiden käyttöä sekä kuljetuksia on minimoitava. Laitilan limsat valmistetaan jo tuulivoimalla – milloin useammat yritykset siirtyvät vihreän sähkön käyttäjiksi?

Neljänneksi alan kannattaa kehittää vähähiilisiä tuotteita. Tutkimusten mukaan eläinkunnan tuotteet kuormittavat ilmastoa eniten. Herkullisissa, lihaa tai maitotuotteita korvaavissa kasvisperäisissä elintarvikkeissa riittää vielä kehittelemistä. Entä miten minimoidaan lihan ilmastotaakka?

Uusia markkinoita kestäville tuotteille
Vaikka päästöjen vähentäminen on haaste, se luo myös mahdollisuuksia. Energia- ja materiaalitehokkaat yritykset ovat vähemmän alttiita energian ja raaka-aineiden hinnan nousulle.

Päästövelvoitteet ja kuluttajien herääminen synnyttävät uusia markkinoita kestäville tuotteille. Jos kotimaiset yritykset ovat liikkeellä etukenossa, ne voivat saada osansa kasvavista markkinoista.

Energian hinnan nousu kasvattaa kuljetusten kustannuksia. Tämä voi lisätä kiinnostusta kotimaista ja lähiruokaa kohtaan.

Uhkat on helpointa minimoida ja mahdollisuudet maksimoida, kun on varhain liikkeellä. Nyt on korkea aika miettiä omaa toimintaa ilmastonäkökulmasta.

Oras Tynkkynen
www.orastynkkynen.fi

Kirjoittaja on valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija ja vihreiden tamperelainen kansanedustaja.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply