Torstai: Green New Deal

Valtuuskunnan aamukokouksen jälkeen kävin teellä kollegani Jaskarin Harrin kanssa. Juttelimme teknologiansiirrosta ja kotimaan politiikasta.

Aamulla avattiin konferenssin korkean tason osuus. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon piti ansiokkaan puheen. Siinä hän peräänkuulutti vihreää elvytyspakettia, Green New Dealiä, jolla voidaan yhtä aikaa ratkaista ilmasto- ja talouskriisiä.

Ki-moon nivoi myös kokouksen pitopaikan taidokkaasti Puolan historiaan. Hän peräänkuulutti uutta kopernikaanista vallankumousta – vallankumousta ajattelussa, vallankumousta toiminnassa. Hän muistutti myös Solidaarisuus-ammattiliikkeestä ja tarpeesta uuteen, globaaliin solidaarisuuteen.

Avausosuuden jälkeen maaryhmien edustajat pitivät omat puheenvuoronsa. Kehitysmaiden G77/Kiina-ryhmää edustanut Antigua ja Barbudan neuvottelija piti tylyn puheenvuoron, jossa hän syytti rikkaita maita lupausten pettämisestä ja epärakentavasta asenteesta neuvotteluissa.

Lounastauolla kävin lounaalla Elinkeinoelämän keskusliiton Helena Vänskän kanssa. Puhuimme kansainvälisestä, EU:n ja kansallisesta ilmastopolitiikasta.

Lounaan päälle kävin EU-paviljongissa hiomassa Suomen kantoja. Päivän mittaan käytiin myös vilkasta viestiliikennettä EU:n ilmasto- ja energiapaketista, jota EU-johtajat kokoontuivat käsittelemään huippukokoukseen.

Iltapäivän istuin taas kuin tatti istuntosalissa kuuntelemassa ministerien puheenvuoroja. Monet Euroopan maat, Brasilia ja Etelä-Afrikka toivoivat kahden asteen mukaisia päästötavoitteita.

Pienet saarivaltiot ja vähiten kehittyneet kehitysmaat menivät pitemmälle ja vaativat lämpenemisen rajoittamista enintään 1,5 asteeseen. Tämä edellyttäisi hiilidioksidin pitoisuuden tasaamista 350 miljoonasosaan eli alle nykytason.

Japani, Etelä-Korea ja Australia kertoivat esittävänsä keskipitkän aikavälin päästötavoitteen lähikuukausina. Malta ilmoitti liittyvänsä niihin maihin, joille Kioton pöytäkirjassa on asetettu sitovia päästötavoitteita. Kanada tavoittelee yhteistä päästökauppajärjestelmää Yhdysvaltojen kanssa.

Etelä-Afrikan tavoitteena on taittaa päästöjen kasvu vuosina 2020-25, tasata päästöt kymmeneksi vuodeksi ja kääntää ne sen jälkeen laskuun. Brasilia pyrkii leikkaamaan metsäkatoa 70 % vuoteen 2018 mennessä.

Kehitysmaat peräänkuuluttivat rahoitusta teknologiansiirtoon ja ilmastonmuutoksen haittoihin sopeutumiseen. Hyvin harva teollisuusmaa reagoi. Yksi harvoista oli Hollanti, joka totesi suhtautuvansa varovaisen myönteisesti kehitysmaiden ryhmän, Norjan ja Meksikon tekemiin rahoitusehdotuksiin.

Teollisuusmaat ja Etelä-Korea muistuttivat, että toimia tarvitaan kaikilta mailta – myös kehitysmailta. EU totesi, että kehitysmaiden pitäisi vuoteen 2020 mennessä vähentää päästöjään 15-30 % antaa mennä -kehitykseen verrattuna.

Käytännössä kaikki tuntuivat olevan yksimielisiä muutamasta asiasta. Töitä matkalla Kööpenhaminaan on paljon. Talouskriisi ei ole kestävä tekosyy ilmastonsuojelun jarruttamiseksi – pikemminkin päinvastoin.

Suomen puheenvuoron piti ministeri Lehtomäki. Hän painotti mm. neuvotteluiden vauhdittamista, rahoitusta ja metsäkadon pysäyttämistä. Lisäksi hän muistutti siitä, että tasa-arvonäkökulma on tärkeä sisällyttää ilmastoneuvotteluihin.

Ministeri Lehtomäki piti Suomen virallisen puheen.
Ministeri Lehtomäki piti Suomen virallisen puheen.

35 puheenvuoron kuuntelemisen jälkeen yritin viettää laatuaikaa kannettavan kanssa, mutta huomasin olevani hieman kuumeinen. Lähdin siis hotellille jo ennen yhdeksää. Matkalla ostin postikortit (alle 10 senttiä kappaleelta).

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply