Sitova tehokkuustavoite säästää rahaa

Parin vuoden takaisessa ilmasto- ja energiapaketissa EU-maat hyväksyivät sitovat tavoitteet päästöjen vähentämiselle ja uusiutuvan energian lisäämiselle. Sen sijaan tavoite energiatehokkuuden parantamisesta 20 prosentilla vuoteen 2020 jätettiin vapaaehtoiseksi.

Jopa uusiutuvien lisäämiselle liikenteessä on pakkovelvoite, vaikka sitä saatetaan toteuttaa ympäristölle kestämättömillä biopolttoaineilla. Sen sijaan tehokkuuden parantamiseen ei velvoiteta, vaikka se on sekä ympäristön kannalta kestävin että kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä.

EU:ssa keskustellaan vilkkaasti tehokkuustavoitteen muuttamisesta sitovaksi. Sitovuutta kuitenkin epäillään erityisesti, koska sen pelätään lisäävän kustannuksia.

Onkin totta, että energiatehokkuuden parantaminen edellyttää monissa tapauksissa lisäinvestointeja. Tällä on hintalappu yrityksille, kotitalouksille ja julkiselle taloudelle.

Tehokkuuden parantaminen tuo kuitenkin merkittäviä säästöjä. Niitä kertyy monta eri kautta.

Energiatehokkuuden paraneminen jo määritelmällisesti tarkoittaa sitä, että sama hyöty – keittiön valaistus, tonni sellua – saadaan pienemmällä energiankulutuksella. Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan kulutuksen pieneneminen laskee markkinoilla energian hintaa. Energialasku pienenee siis kahta kautta: energiaa kuluu vähemmän ja energiasta tarvitsee maksaa vähemmän.

Kulutuksen pieneneminen vaikuttaa myös päästöoikeuksien hintaan. Mitä vähemmän energiaa kuluu, sitä vähemmän sitä pitää tuottaa päästöjä aiheuttavilla tavoilla – ja sitä vähemmän tarvitaan päästöoikeuksia. Päästöjen hinnan lasku puolestaan alentaa edelleen energian hintaa.

Tehokkuuden parantaminen laskee myös uusiutuvavelvoitteen kustannuksia. Koska tavoite lasketaan prosenttiosuutena loppuenergiankulutuksesta, pienempi kulutus tarkoittaa pienempää tarvetta lisätä uusiutuvia. Tämä tuo säästöjä valtiolle.

Lisäksi tehokkuudesta on monenlaisia sivuhyötyjä. Kun tarvitsee tuottaa vähemmän energiaa, syntyy vähemmän esimerkiksi hiukkaspäästöjä – ja sairauspoissaoloja ja terveydenhoidon kuluja.

Investoinnit energiankäyttöä tehostavaan tekniikkaan auttavat kehittämään uusia vientituotteita ja luomaan työpaikkoja. Energiaa tuhlattaessa rahat valuvat öljyn ja kivihiilen hankkimiseen ulkomailta. Tehokkuudesta kiittävät suomalaiset insinöörit ja rakennustyöläiset, tuhlauksesta Lähi-idän diktaattorit ja Venäjän oligarkit.

Energiatehokkuuden parantamisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt ovat mittavia. Siksi on perusteltua muuttaa tehokkuustavoite laillisesti sitovaksi.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply