Tampereen kauppakamarilehti: Kohti kestävää kasvua

Hallituksen tulevaisuusselonteon laatiminen oli opettavainen kokemus. Prosessin kuluessa kirkastui näkemys ennakoinnista.

Me emme voi varmasti tietää, miltä tulevaisuus näyttää. Ainakaan se ei kuitenkaan ole samanlainen kuin menneisyys.

Tätä perusviisautta ei aina muisteta päätöksenteossa. Tulevaisuutta arvioidaan välillä jatkamalla vanhoja käyriä viivoittimella.

Luovalla tuholla on aina voittajansa ja häviäjänsä. Maailman muuttuminen on kuitenkin vääjäämätöntä. Valinnanvaraa meillä on ennen kaikkea siinä, miten muutokseen suhtaudumme.

Voimme tarrautua kouristuksenomaisesti menneeseen ja jarruttaa muutosta. Voimme pumpata veronmaksajien rahoja tukiin aloille, joiden realistiset näkymät eivät ole ruusuisia.

Vaihtoehtoisesti voimme hyväksyä muutoksen ja ratsastaa sillä. Voimme tukea vanhan uudistumista ja uuden rakentamista vanhan päälle. Voimme satsata tulevaisuuden kasvualoihin.

Tulevaisuuden ajurit

Vaikka emme voi tietää tulevaisuutta, voimme tietää siitä paljon. Jotkin suuret linjat vaikuttavat varsin varmoilta.

Väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta ja talouden globalisaatio kiristää kansainvälistä kilpailua. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää tuottavuuden parantamista, työurien pidentämistä ja veropohjan vahvistamista.

Talouden palveluvaltaistumiselle ei näy loppua. Perinteikkäillä teollisuusyrityksilläkin –vaikkapa Metsolla – iso ja kasvava osa liikevaihdosta tulee palveluista.

Kiivaasta maahanmuuttokeskustelusta huolimatta kansainvälistyminen jatkuu. Suomeen muuttaa yhä enemmän ihmisiä opiskelijoiksi, puolisoiksi ja työntekijöiksi.

Maailman väestön- ja talouskasvu koettelevat ympäristöä rajusti. Luonnonvarat hupenevat, energian hinta nousee ja päästörajoitteet tiukkenevat. Maan, veden ja biomassan arvo kasvaa.

Kestävän kasvun politiikka

Miten tähän kaikkeen pitäisi sitten reagoida politiikalla? Muutama ajatus nousee helposti esiin.

Ensinnäkin verotuksen tulee tukea hyvinvointivaltion ylläpitämistä, yritysten kilpailukykyä ja ympäristön vaalimista. Ekologisella verouudistuksella painopistettä siirretään työn ja yritysten verottamisesta saastuttamisen ja kuluttamisen verottamiseen.

Sinivihreä hallitus on päättänyt historiallisesta miljardin euron verouudistuksesta. Näin työn tekemisestä ja teettämisestä tulee kannattavampaa ja ympäristön kuormittamisesta vähemmän kannattavaa.

Toiseksi julkisia satsauksia on kohdennettava tukemaan kestävää kasvua. Emme voi samaan aikaan puhua uskottavasti päästöjen leikkaamisesta ja jatkaa uusien moottoriteiden rakentamista.

Monet nykyisistä verotuista ovat tehottomia, osa jopa haitallisia. Vuosittain käytetään satoja miljoonia euroja tukiin, jotka kannustavat lisäämään ympäristön kuormitusta. Nämä on karsittava.

Kolmanneksi julkisen sektorin on tehostettava toimintaansa. Klassinen esimerkki on, että kunnassa voi olla lukuisia tietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Tieto ei liiku ja osaajien aika tuhraantuu rutiineihin.

Repaleisen kuntarakenteen tolkullistamista on jatkettava ja palveluita suunniteltava vahvemmin seudullisina kokonaisuuksina. Byrokratiaa tulee edelleen karsia.

Neljänneksi Suomen on pysyttävä avoimena yhteiskuntana. Sisäänpäin käpertyminen ja rajojen sulkeminen ulkomaisilta osaajilta olisi kohtalokas virhe. Suomeen pitää voida tulla muualta yrittämään ja tekemään töitä.

Viidenneksi satsauksia kestävän teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen on lisättävä. Muiden politiikkalohkojen on tuettava uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Esimerkiksi energiapolitiikassa kannattaa satsata vanhojen ja ulkomaisten riskiratkaisujen sijaan kotimaiseen osaamiseen ja kasvualoihin.

Oras Tynkkynen
www.orastynkkynen.fi

Kirjoittaja on Vihreiden tamperelainen kansanedustaja ja varapuheenjohtaja. Valtioneuvoston ilmastopoliittisena asiantuntijana hän vastasi ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon laadinnasta.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply