Ti 28.4.: energiatehokkuuden kolme C:tä

Tiistain aamutyöpajassa pohdittiin rakennusten energiatehokkuutta. EU:ssa potentiaali on edelleen huomattava: viiden prosentin säästö EU:n energiankulutuksessa ja ilmastopäästöissä sekä 280 00–450 000 uutta työpaikkaa. Rakennuksia koskevan direktiivin päivityksessä kaavaillaankin tehokkuusnormien ulottamista uusien rakennusten lisäksi myös isoihin remontteihin.

Iso-Britannia vaatii uusilta asuinrakennuksilta nollahiilisyyttä vuoteen 2016 ja muilta uusilta rakennuksilta vuoteen 2019 mennessä. Tähän päästään parantamalla tehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvia. Rakennukset voisivat kuitenkin myös hyvittää syntyviä päästöjä tavalla, joka jäi vähän epäselväksi.

Dian Grueneich kertoi Kalifornian energiatehokkuusohjelmasta, johon idea oli tullut EU:sta – jälleen yksi esimerkki siitä, miten EU innostaa vähentämään päästöjä muualla. Kaliforniassa uusien kotien pitää olla nettona nollaenergiatasoa vuonna 2020 ja muiden rakennusten vuonna 2030.

Lawrence Berkeley National Laboratorion tutkija Satish Kumar toi esiin sen, että vaikka energiankulutustaso asukasta kohti on Intiassa vain kymmenys esimerkiksi Yhdysvaltain tasosta, maan sisäiset erot ovat huomattavia. Siinä missä keskimääräinen asukas New Delhissä kuluttaa 1 500 kWh vuodessa, joutuu biharilainen pärjäämään edelleen alle sadalla kilowattitunnilla.

Päivän toisen session aiheena oli energiatehokkuuden edistäminen julkisin toimin. Kiinnostavimman puheenvuoron piti Jackalyn Pfannenstiel Kaliforniasta.

Kalifornia otti käyttöön sitovat rakennusten ja laitteiden tehokkuusnormit jo 1975. Johdonmukaisen politiikan ansiosta sähkön käyttö asukasta kohti on pysynyt kutakuinkin vakiona 70-luvulta asti. Näin osavaltio on erkaantunut rajusti Yhdysvaltain keskiarvosta – ja lähestynyt eurooppalaisia, joiden kulutus puolestaan on hitaasti kasvanut kohti kalifornialaisia lukuja.

Kalifornian tehokkuuspolitiikan voi tiivistää kolmeen C:hen: codes (normit), costs (taloudellinen ohjaus) ja culture (käyttäytyminen). Selvästi vaikeimpana Pfannenstiel piti ihmisten käyttäytymisen muuttamista.

Kalifornialaiset energiayhtiöt käyttävät velvoitteidensa takia miljardi dollaria vuodessa energiatehokkuuden edistämiseen. Hyvä niin, mutta näin saavutettavan energiahyödyn kustannukset ovat kymmenkertaiset normeihin verrattuna.

David Rodgers Yhdysvaltain energiatehokkuus- ja uusiutuvatoimistosta esitteli arvion, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä maa voisi leikata kulutusta 15 prosenttia muuten toteutuvaan verrattuna. Näin energian kulutus voisi pysyä suunnilleen vakiona, vaikka talous ja väestö jatkavat kasvuaan. Elvytyspaketista 45 miljardia dollaria käytetään puhtaaseen energiaan.

Päivän kolmanneksi valitsin tuokion, jossa pohdittiin kansainvälisiä tehokkuusnormeja. Yksi alustaja käsitteli tietokoneita, toinen valkoisia kodinkoneita ja kolmas moottoreita.

Kaikilla aloilla on paljon tehostamismahdollisuuksia. Esimerkiksi pöytätietokone hukkaa puolet kuluttamastaan energiasta lämpönä, ja sähkömoottoreiden tehokkuutta voi parantaa 20–30 prosenttia. Koreassa jääkaappien ominaiskulutus on kymmenessä vuodessa puolitettu, ilmastoinnin tehokkuutta parannettu viidenneksellä ja pesukoneiden kulutusta leikattu 10–20 prosenttia.

Climate Savers Computing Initiativen Lorie Wiglen mukaan energiakustannukset voivat nousta yli puoleen IT-kuluista. Jo lähivuosina useat IT-yritykset voivat käyttää energiaan enemmän rahaa kuin laitteiden hankintaan.

Kaikki alustajat pitivät kansainvälisiä normeja alueellisia tai kansallisia parempina. Kansainvälisellä yhteistyöllä vältetään päällekkäistä työtä, kootaan asiantuntemusta ja lisätään normien vaikuttavuutta. Yhtenäiset tehokkuusnormit myös helpottaisivat kansainvälisten yritysten toimintaa.

Kansainväliset normit ovat kuitenkin hitaita ja vaikeita saada aikaan – erityisesti valtioiden yhteistyöllä. Edetä voi alan toimijoiden voimin tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla. Vaihtoehtoisesti voi aloittaa alueellisilla normeilla ja pyrkiä laajentamaan niitä vaiheittain.

Seuraava: Ke 29.4.: Worldwide Implementation Now (WIN)
Edellinen: Ma 27.4.: energiatehokkuuden tyhjä konsensus
Takaisin alkuun

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply