Valtioneuvosto: Ilmastonmuutoksen pahimpien riskien minimoiminen on vielä mahdollista

Valtioneuvoston viestintäyksikkö
Tiedote 229/2008

Kolme selvitystä ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon taustaksi

Valtioneuvoston kanslia julkisti maanantaina 25. elokuuta kolme selvitystä ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon taustaksi. Helsingissä pidetyssä seminaarissa julkistetut selvitykset käsittelevät ilmastonmuutoksen äärimmäisiä riskejä, lämpenemisen rajoittamista enintään kahteen asteeseen ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikan laatimista skenaarioiden avulla.

Epälineaariset ja äärimmäiset ilmastonmuutokset

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa on tähän asti tarkasteltu pääsääntöisesti lämpenemistä, jonka oletetaan etenevän vähitellen ja yllätyksittä. Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteisessä selvityksessä arvioidaan ilmastojärjestelmän epälineaarisia ja äärimmäisiä muutoksia. Tällaiset muutokset voivat olla yleisesti ennakoitua rajumpia tai edetä nykäyksittäin, kynnysarvojen kautta.

Esimerkiksi nykytietämyksen mukaan Pohjoisen jäämeren jääpeite voi kadota jo lähivuosikymmeninä. Grönlannin mannerjäätikkö voi ajan kuluessa sulaa täysin, jos maapallon keskilämpötila kohoaa vain 1-2 astetta nykyisestä – ja Länsi-Antarktiksen, jos lämpötilan nousu on 3-5 astetta. Lämpeneminen uhkaa sulattaa myös muilla alueilla merkittäviä määriä pinnan läheisestä ikiroudasta jo kuluvan vuosisadan aikana.

Maapallon keskilämpötilan asteen kohoaminen kolmella asteella nykyisestä voisi johtaa puolessa vuosisadassa Amazonin sademetsän sekä boreaalisten metsien laaja-alaiseen katoamiseen. Suomen kannalta tärkeän Pohjois-Atlantin termohaliinisen kiertoliikkeen odotetaan kuluvan vuosisadan aikana heikkenevän, mutta sen pysähtymistä pidetään epätodennäköisenä. Vaikka joidenkin äärimmäisten muutosten todennäköisyys on pieni, on ne huomioitava, sillä toteutuessaan niiden vaikutukset voivat olla erittäin suuria.

Kahden asteen ilmastotavoite – mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää

Mitä alhaisemmalle tasolle lämpeneminen saadaan rajoitettua, sitä pienemmäksi jää riski äärimmäisten ilmaston muutosten laukeamisesta. VTT:n laatimassa selvityksessä tarkastellaan perusteita maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiselle enintään kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

VTT:n selvityksen mukaan kahden asteen tavoite on mahdollista saavuttaa, jos ilmaston herkkyys ei ole kovin suuri ja jos päästöjen ohjaus on tehokasta. Mitä alhaisemmalle tasolle kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä saadaan tasattua, sitä todennäköisemmin lämpeneminen pysyy alle riskirajan. Seuraavien parin vuosikymmenen aikana tehtävillä valinnoilla tulee olemaan ratkaiseva vaikutus mahdollisuuksiin rajoittaa lämpeneminen siedettävälle tasolle.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan tavoitteen saavuttamiseksi maailman päästöjen tulee kääntyä laskuun ennen vuotta 2015. Ilmastojärjestelmän herkkyydestä ja kansainvälisestä velvoitteenjaosta riippuen Suomen tulisi vähentää päästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä 60-85 % tai jopa enemmän.

Globaalit päästötavoitteet voidaan saavuttaa käyttämällä niitä tekniikoita, jotka ovat tällä hetkellä saatavilla tai joiden oletetaan kaupallistuvan tulevien vuosikymmenten aikana. Tällöin kuitenkin tarvitaan tehokkaita kannustimia teknologian kehitykseen, hankintaan ja käyttöönottoon.

Kahdesta ensimmäisestä selvityksestä käy hyvin ilmi, että sekä ilmastonmuutos että sen torjumiseen pyrkivä politiikka edellyttävät useiden vuosikymmenien ja jopa vuosisadan aikajännettä. Erilaisten pitkän aikavälin tulevaisuuksien kirjon arvioimisessa hyödyllisiä työkaluja ovat skenaariot.

Skenaariot pitkän aikavälin ilmastopolitiikan laadinnassa

Skenaariot eivät ole ennusteita, vaan sisäisesti johdonmukaisia kuvauksia mahdollisista tulevaisuuspoluista. Niiden tavoitteena on osoittaa, että tulevaisuus on erilainen kuin menneisyys ja tämä tulevaisuus riippuu merkittävistä yhteiskunnallisista valinnoista. Skenaariot mahdollistavat avoimen keskustelun vaihtoehtoisista kehityspoluista ja luovat edellytyksiä päätöksenteolle.

Gaia Consultingin laatima selvitys arvioi, että skenaariotyöskentelyä voitaisiin hyödyntää kansallisessa ilmastopolitiikassa nykyistä monipuolisemmin. Skenaarioissa olisi otettava nykyistä paremmin huomioon teknologisten ja taloudellisten kysymysten lisäksi yhteiskunnalliset ja maailmanpoliittiset näkökulmat sekä kestävän kehityksen haasteet.

Raportissa on esitetty tiivis ja yleistajuinen katsaus selonteon kannalta keskeisiin kansainvälisiin ja kansallisiin ilmasto- ja energiapolitiikan skenaarioihin. Tarkastelluissa skenaarioissa merkittäviä päästövähennyksiä pidetään mahdollisina. Teknologian rooli nähdään keskeiseksi, mutta lisäksi tarvitaan yhteiskuntien kattava siirtyminen vähähiiliselle uralle niin kulutuksessa kuin tuotannossa.

Monissa esimerkeissä on laadittu useita vaihtoehtoisia skenaarioita erilaisista tavoista, joilla pyritään saavuttamaan sama päästötavoite. Skenaariotyössä on valmisteluvaiheessa myös usein osallistettu aktiivisesti asiantuntijoita ja eri sidosryhmiä.

Kaikkien kolmen selvityksen tuloksia hyödynnetään soveltuvin osin valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon valmistelussa. Selonteko linjaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa vuosisadan puoliväliin asti ja yli, kattaa ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi sen vaikutuksiin sopeutumisen sekä tarkastelee Suomen lisäksi globaalia
toimintaympäristöä.

Tiedoksi toimituksille

Julkaisut tulevat valtioneuvoston kanslian verkkosivuille julkistamisen jälkeen 25.8.2008 klo 12. Tiedotusvälineiden edustajat voivat tilata julkaisuja sähköisenä ennakkotutustumista varten embargolla valtioneuvoston viestintäyksiköstä sähköpostitse paivi.paasikoski@vnk.fi tai puhelimitse, p. (09) 1602 2082 tai 040 547 6279.

Ilkka Savolainen, Sampo Soimakallio, Tomi Lindroos, Sanna Syri. VTT. Kahden asteen ilmastotavoite – mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää. Tulevaisuusselonteon taustaselvitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2008.
Verkossa osoitteessa: http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=236262

Natalia Pimenoff, Ari Venäläinen, Karoliina Pilli-Sihvola, Heikki Tuomenvirta, Jari Haapala, Jouni Räisänen, Heikki Järvinen, Kimmo Ruosteenoja. Epälineaariset ja äärimmäiset ilmastonmuutokset. Ilmatieteen laitos, Merentutkimuslaitos, Helsingin Yliopisto. Tulevaisuusselonteon taustaselvitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2008.
Verkossa osoitteessa: http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=236269

Mikko Halonen, Juha Vanhanen ja Alina Pathan. Gaia Consulting Oy. Skenaariokatsaus. Skenaariot pitkän aikavälin ilmastopolitiikan laadinnassa. Tulevaisuusselonteon taustaselvitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 15/2008.
Verkossa osoitteessa: http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=236323

Lisätietoja: ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen, valtioneuvoston kanslia, FM Natalia Pimenoff, p. 050 919 5454, Ilmatieteen laitos, KTM Mikko Halonen, p. 040 700 2190, Gaia Consulting ja tutkimusprofessori Ilkka Savolainen, p. 040 595 0325, VTT

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply