Vihreä blogi: Kaikki kannattavat junia – harva esittää rahoitusta

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro peräsi Helsingin Sanomissa alkuviikolla päättäjiltä visiota rataliikenteen tulevaisuudesta. Jos junaliikenteestä halutaan kehittää tosissaan, investointeja ei ole varaa lykätä enää yhtään.

Vaalien alla jokainen puolue kannattaa lämpimästi joukkoliikennettä. Kaikkien ehdokkaiden mielestä ratoihin pitää satsata lisää – mieluiten kunkin omaan vaalipiiriin

Vihreät ei erotu muista puolueista siinä suhteessa, että puhumme ratojen puolesta. Meidät erottaa muista se, että esitämme suunnitelman junaliikenteen kehittämisestä – ja miten sen rahoittaisimme.

Vihreiden mallissa satsataan tällä vuosikymmenellä ratoihin ja joukkoliikenteeseen 2,6 miljardia euroa nyt kaavailtua enemmän. Näin junat saadaan kulkemaan ajallaan, nopeammin ja useammin.

Junapaketissa satsataan reippaasti nykyisten ratojen kunnossapitoon ja parantamiseen. Lähiraideliikenne saadaan vauhtiin suurilla kaupunkiseuduilla ja joukkoliikenteen ostot turvataan. Helsingin ratapihan pullonkaula saadaan lavennettua ja uusia ratahankkeita käynnistettyä.

Tuhti paketti rahoitetaan kolmea kautta. Ensinnäkin nykyisiä liikennemäärärahoja kohdennetaan ratoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien moottoriteiden rakentamiseen ei rahaa jää – minkä myös haluamme sanoa suoraan äänestäjille ennen vaaleja.

Toiseksi Helsingin seudulla otetaan käyttöön ruuhkamaksut, joilla voidaan rahoittaa alueen joukkoliikennehankkeita. Kolmanneksi tulevaisuusinvestointeja maksetaan myymällä harkitusti valtion ei-strategisia osuuksia pörssiyhtiöissä. Näin vanhaa omaisuutta muutetaan uudeksi – sijoituksiksi, jotka parantavat koko Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä.

Politiikka on valintojen tekemistä. Jos haluaa lisää rahaa ratoihin ja junavuoroihin, pitää se ottaa jostain.

Näin ilmeinen tosiseikka tuntuu kuitenkin monille poliitikoille ylitsepääsemättömän vaikealta ennen vaaleja. Jos vanhat puolueet haluavat lisätä ratamäärärahoja, mistä ne taiotaan?

Mistä kokoomus, demarit ja keskusta kaivaisivat rahat siihen, että junaliikenne saadaan sujumaan? Vai riittääkö katteettomien lupausten esittäminen äänestäjille?

Vihreät on oman mallinsa esittänyt. Toivomme, että myös vanhoilla puolueilla on rohkeutta kertoa äänestäjille oma visionsa junaliikenteen kehittämisestä – ja ennen kaikkea toteuttamiskelpoinen suunnitelma sen rahoittamisesta.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

2 Responses

  1. 2,6 miljardilla eurolla saa Helsinkiin tunnelissa kulkevan Pisara-radan pätkän, Helsinkiin ja Espooseen Länsimetron ja Helsinkiin itämetron. Siinä ne rahat sitten meneekin ja muihin ei jää mitään.

    Toinen vaihtoehto on, että käytetään tuo 2,6 miljardia pienempiin hankkeisiin ympäri maata: Raitiotiet Helsinkiin, Vantaalle, Tampereelle ja Turkuun sekä rataverkon laajennuksia muualle maahan.

    Nyt vihreiden pitää nähdä muuallekin kuin pk-seudun metro- ja junatunneleihin. Sitä paitsi kaikki tunnelihankkeet ylittävät budjetin, kuten Helsingin Länsimetro ja Vantaan Kehärata.

  2. 2,6 miljardilla lisäeurolla rahoitettaisiin Vihreiden ehdotuksessa seuraavia hankkeita:
    – reilu korotus perusradanpitoon
    – osarahoitusta suurten kaupunkiseutujen itse määrittelemiin joukkoliikennehankkeisiin niin Helsingissä, Turussa kuin Tampereella
    – Seinäjoki–Oulu-välin korjaus ja tason parannus loppuun nopeasti (hyödyttää koko päärataa)
    – Riihimäki–Pasila-yhteyden vahvistaminen
    – parannukset Luumäki–Vainikkala ja Luumäki–Imatrankoski
    – Helsingin ratapihan ratkaisut (ml. Pisara-rata)
    – viimeisenä Espoon ja Lohjan kautta kulkeva ELSA-rata
    – pienet tavaraliikenteen vaatimat hankkeet
    – tasoristeyksien poistoja
    – suurten kaupunkien joukkoliikennetuen ja joukkoliikenteen ostojen kohottaminen
    – liikenteenhallinnan uusiminen ja älykäs liikenne
    – eräiden vielä sähköistämättömien ratojen sähköistys

    Noista Pisaraa ja Helsingin omia hankkeita rahoitettaisiin huomattavasti myös seudun ruuhkamaksuilla, kunhan maksukokeilu saadaan aloitettua. Budjettirahoituksen rinnalla voidaan käyttää myös valtiontakauksia, valtion kiinteistöomaisuuden hyödyntämistä, ratojen vaikutusalueen kiinteistönomistajille kohdistettavia, rakentamisen hyötyihin perustuvia maksuja ja muista vastaavia keinoja. Kyllä tässä on siis mietitty a) koko Suomen etua ja b) sitä, mitä muita keinoja kuin suoraa valtion tukea meillä on edistää pääkaupunkiseudun hankkeita.

Leave a Reply