Viikko 17 (23.–29.4.): Oppositio tuottaa pettymyksen

Maanantaiaamuna istuin Pirkanmaan kansanedustajien kokouksessa ja annoin pienen haastattelun Messukylän lukion journalistikurssin lehteen. Iltapäivällä kävin – ja tätä viikkopäiväkirjani uskollisten lukijoiden tiedän odottaneen hartaasti – pitkän tauon jälkeen leikkauttamassa holtittomat hiukseni.

Päivän jännittävin ohjelmanumero oli kuitenkin esitelmäni yliopistolla ekologisesta verouudistuksesta – ruotsiksi. Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnosta puuttuu enää yksi ruotsin kurssi, johon suullinen esitelmä kuului. Esityksen sujuvuudessa ei ollut juhlimista, mutta opettaja vaikutti suhteellisen tyytyväiseltä.

Menin yöksi Helsinkiin, sillä nuoret (tarkemmin alle 35-vuotiaat) kansanedustajat palaveerasivat varhain aamulla eduskunnassa. Löimme lukkoon nuorten ryhmän toiminnan suuntaviivat ja laadimme pienen tiedotteen ryhmän perustamisesta.

Puolilta päivin sain vieraaksi Alkio-opiston opiskelijoita Korpilahdelta. Loppupäivä kului täysistunnossa, jossa aloitettiin koko viikon kestänyt hallitusohjelman käsittely.

Osallistuin debattiin ja pidin puheenvuoron ohjelman ilmasto- ja energiapoliittisesta osiosta. Myöhemmin vastasinkohta kohdalta kristillisten Toimi Kankaanniemen kritiikkiin, jonka mukaan vihreitä olisi hallitusneuvotteluissa viety kölin alta kaikissa meille tärkeissä asioissa. Ei viety.

Olin hieman odottanut, että sydäntäni korventaisi kuunnella erityisesti vasemmisto-opposition kritiikkiä hallitusohjelmaa kohtaan. Pelko osoittautui turhaksi. Opposition kritiikki oli pitkälle epä-älyllistä ja -johdonmukaista sekä kohtuutonta.

Demarit hyökkäsivät hallitusta vastaan siksi, että perintöveroa kevennetään yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa 15 miljoonan euron edestä. Sen sijaan demarit olivat kovin hiljaa siitä, että heidän valtiovarainministerinsä aikana hallitus poisti Suomen rikkaimmilta varallisuusveron. Hinta noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Demarien välihuutojen yksi kärki oli opintorahan korotuksen ajankohta. Demarit istuivat itse 12 vuotta putkeen hallituksessa kykenemättä nostamaan opintorahaa senttiäkään. Nyt kun sinivihreä hallitus korottaa opintorahaa 15 %, demarit eivät keksi muuta nuristavaa kuin korotuksen päivämäärän. Vastaus: korotuksen aikataulu päätetään normaalisti talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Uuden opposition aloituksen tasottomuus on harmi. Istuin itse 2,5 vuotta opposition riveissä, ja arvostan sen roolia demokratiassa. Pelkästä räksyttämisestä vain räksyttämisen vuoksi en ole koskaan pitänyt.

Keskiviikkoaamuna kävin ensin eduskunnan globaaliryhmän kokouksessa ja jatkoin sitten täysistunnossa. Iltapäivällä kipaisin väestö- ja kehitysryhmän tapaamisessa. Muuten painin päivän mittaan työhuoneessa sähköpostin ja paperipinojen kanssa.

Torstain aloitin taas Ylen radion Ykkösaamu-ohjelmassa. Tällä kertaa aiheena oli autoilun verotus ja ruuhkamaksut. Esitin, että sekä auto- että ajoneuvoverot tulee porrastaa jyrkästi päästötason mukaan. Ruuhkamaksuissa kannattaa siirtyä suoraan satelliittipaikannukseen perustuvaan malliin, sillä se mahdollistaa maksujen kohdentamisen tarkasti ajan ja paikan mukaan.

Täysistunnon tauolla kipaisin Jyväskylän normaalikoululaisten tentattavana Pikkuparlamentin kansalaisinfossa. Ensimmäinen kysymys käsitteli tietysti pakkoruotsia, mutta muuten ilmasto- ja energia-asiat puhuttivat paljon vanhan kotikaupunkini koululaisiakin.

Iltapäivällä eduskuntaryhmän kokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anni Sinnemäki. Hyvä valinta. Ryhmäkokouksen jälkeen istunnossa jatkui hallitusohjelman käsittely.

Illalla piipahdin hätäisesti Veli-lehden yksivuotissynttäreillä. Juoksin koko matkan bileistä Kungliga Klubbenilta rautatiasemalle ja ehdin perille minuutti ennen junan lähtöaikaa. Juna oli kuitenkin vartin myöhässä. Hukkaan juostu.

Perjantaina tapasin viikon kolmannen vierasryhmän, Juhani Ahon koulun oppilaita Iisalmesta. Keskustelu oli vilkasta, ja osa koululaisista jututti minua myöhemmin vielä Irc-galleriassa.

Iltapäivän täysistunnossa mittautettiin hallituksen kannatusta. Eduskunnalta tuli luottamuslause odotetuin luvuin.

Hyvään perjantai-iltaan kuuluu tietysti kokous, joten kävimme tukiryhmän tapaamisessa läpi äänestystilastoja. Tampereen keskustassa oli äänestyspaikkoja, joissa vihreät saivat yli neljänneksen ja minäkin yksin kymmenisen prosenttia äänistä. Pirkanmaan pienillä paikkakunnilla kannatuksessa on vielä petraamisen varaa.

Viikonlopun tein töitä ja siivosin kotona. Ehdin käydä kuntosalillakin.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

9 Responses

  1. >Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnosta
    > puuttuu enää yksi ruotsin kurssi, johon suullinen >esitelmä kuului

    Mistäköhän se johtuu, että “kaikilla” se viimeinen kurssi on se ruotsin kurssi. :)

    Lähetä terveiset RKP:lle näistä vuosien nautinnoista, jotka jatkuivat yliopistoon asti.

  2. kyllä ylemmän toimihenkilön ja kansanedustajan varsinkin pitää osata Suomessa ruotsia ja englantia.

  3. Minuakin ärsyttää juuri tuo opposition rooli yleisenä haukkujana. Se on yksi syy, miksi en oikein pidä puoluepolitiikasta. En pidä porvareista, mutta olen silti sitä mieltä, että katsotaan nyt ensin vähän aikaa, mihin suuntaan Suomi menee tällä hallituksella, ja haukutaan vasta sitten jos (ja kun) syytä on.

    Eniten ärsyttää oikeistodemareiden muuntuminen yhdessä yössä tiukan vasemmistolaisiksi. Tai siis muka-vasemmistolaisiksi. Sekin ärsyttää, kun moni vasemmistolainen pitää vihreitä automaattisesti oikeistolaisina. Minua vasemmistolaisena välillä ihan hävettää. Tiedän monen vihreän olevan vasemmistolaisempi kuin useimpien demareiden.

    Ja mitä se vasemmistolaisuus nykypäivänä edes on? Ihmisillä tuntuu olevan niin eri käsityksiä asiasta. Vastakkainasettelut ovat muuttuneet. Minulle vasemmistolaisuus on ennen kaikkea solidaarisuutta vähäosaisia ihmisiä ja kaikkia eläimiä kohtaan sekä ympäristöstä huolehtimista ja vaatimatonta, vähän kuluttavaa elämäntapaa. Moni demari on tällä määritelmällä kaikkea muuta kuin vasemmistolainen! Ajetaan vain hyväpalkkaisten työläisten etuja, unohdetaan muut. Miten ihmeessä demareilla on otsaa vastustaa perusuloa, kun perustulo on maailmalla nimenomaan vasemmistolainen projekti! Luin muuten yhden sosiaalipolitiikan kirjan, jossa Erkki Tuomioja puolustaa perustuloa jo varmaan kymmenen vuotta sitten. Mutta Tuomioja onkin lempparidemarini. Poikkeus vahvistaa säännön.

  4. >kyllä ylemmän toimihenkilön ja kansanedustajan varsinkin pitää osata
    > Suomessa ruotsia ja englantia.

    Jep jep, *kaikkien* ylempien toimihenkilöiden pitää osata ruotsia. Varsinkin niillä seuduilla, joissa ruotsista ei ole kuultu mitään ja varsinkin niillä aloilla, joilla englanti on vallitseva (esim. ict-ala). Mutta ihan totta, on järkevää että *kaikki* ylemmät toimihenkilöt osaavat ruotsia. Siitähän on kaikille meille hyötyä, koska kaksikielisyys on rikkaus ja mitään menojahan yhteiskunnalle ei tule kaksikielisyyden johdosta. Jos kaksikielisyys on niin kova rikkaus, niin miksi ei oteta venäjää vielä kolmanneksi viralliseksi kieleksi. Kolmikielisyys se vasta rikkaus olisikin ja mitään menojahan ei moisesta tulisi.

    Joskus vain hämmästyttää kuinka yksimielisiä kaikki politikot ovat kaksikielisyydestä ja sen tuomasta “rikkaudesta”. Aivan kuin mikä tahansa asia, siitä pitää laskeskella sen hyötyjä ja haittoja. Politiikot toteavat vain, että “kaksikielisyys on rikkaus”, mutta kukaan ei puhu niistä valtavista summista, mitä tämän kaksikielisyyden vaalimiseen menee.

    No joo, ehkä tämä ei ole sopiva foorumi kielipolitiikasta keskusteluun. Tsemppiä Tynkkyselle!

  5. Jahas. Otetaanpa alusta, ilman pienempi kuin -merkkejä. ;-)

    1) “Viikkopäiväkirja”-linkki kannattaisi ehkä laittaa myös sivun yläosaan otsikon lähelle, nyt sitä joutuu vähän metsästämään. (Vielä hienompia olisivat “Edellinen”- ja “Seuraava”-linkit.)
    2) Kommentit, joissa on pienempi kuin -merkki, katkeavat ilmeisesti ko. merkin jälkeen. :-)

    – Heikki, joka päivitti omia sivujaan viimeksi joskus ennen aikojen alkua :-)

  6. Pidän ruotsista, mutta kielten opiskelua hankaloittaa perisuomalainen asenne: ensin kieli pitää opetella täydellisesti ja vasta sitten kehtaa avata suunsa. Ja koska kieltä ei voi oppia käyttämättä sitä…

    Opposition tärkeä tehtävä demokratiassa on haastaa ja tarvittaessa kritisoida hallitusta. Kritiikkiä on kuitenkin monenlaista. Minua korpeaa erityisesti

    1) ennakoiva kritiikki: puolueet A ja B ovat hallituksessa, joten hallituksen politiikan täytyy olla huonoa (vaikka hallitus ei vielä olisi tehnyt ensimmäistäkään päätöstä)

    2) tekopyhä kritiikki: hallituksen päätös Ö on pöyristyttävä, vaikka kritiikin esittävä puolue olisi hallituksessa ollessaan tehnyt vähintään yhtä pahoja tai pahempia päätöksiä

    3) kohtuuton kritiikki: hallitus ei siis ohjelmassaan ratkaissut kerralla kaikkia Suomen ongelmia? Huono hallitus!

    Toisaalta kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on antanut minusta varsin hyvän esimerkin asiallisesta kritiikistä. Hän on kiittänyt hallitusta silloin, kun hänestä siihen on ollut aihetta, ja haukkunut silloin, kun se on ollut hänestä paikallaan. Kritiikki on kohdistunut enimmäkseen asioihin, joita hänen puolueensa melko todennäköisesti olisi hoitanut toisin, jos se olisi päässyt hallitusvastuuseen.

    Itseäni hykerryttää aina, kun perustuloa ja vähemmistöjen oikeuksia vastustavat demarit syyttävät vihreitä oikeistolaisuudesta. Kun lähdin mukaan puoluepolitiikkaan kymmenisen vuotta sitten, pidin itseäni voimakkaasti punavihreänä. Katseltuani kymmenen vuotta ns. vasemmistopuolueiden politiikkaa käytännössä, olen vieroittunut tarpeesta määrittää itseäni muiden puolueiden politiikan kautta. Nykyään olen ennemmin ihan vain vihreä.

    Erkki Tuomioja on hyvä esimerkki SDP:n sosialidemokraattisesta siivestä. Toivon sille menestystä.

  7. 1) ennakoiva kritiikki: puolueet A ja B ovat hallituksessa, joten
    hallituksen politiikan täytyy olla huonoa (vaikka hallitus ei vielä olisi
    tehnyt ensimmäistäkään päätöstä)

    2) tekopyhä kritiikki: hallituksen päätös Ö on pöyristyttävä, vaikka
    kritiikin esittävä puolue olisi hallituksessa ollessaan tehnyt vähintään
    yhtä pahoja tai pahempia päätöksiä

    3) kohtuuton kritiikki: hallitus ei siis ohjelmassaan ratkaissut kerralla kaikkia Suomen ongelmia? Huono hallitus!

    Ja olet sitä mieltä, että vihreät ei tällaista harrastaisi, jos olisi nyt oppositiossa? Jos vihreät joutuvat oppositioon seuraavan vaalien jälkeen, uskotko etteikö vihreät syyllisty ihan täsmälleen samaan mitä nyt oppositiopuolueet harrastavat?

    Pidän ruotsista

    Mutta se muuten vain jäi viimeiseksi kurssiksi. Ihan niinkuin meillä kaikilla yliopistolaisilla.. jostain kumman syystä. :)

  8. Joo, uskon, että vihreät ovat tehneet ja tekisimme vastaisuudessakin rakentavampaa oppositiopolitiikkaa kuin mitä erityisesti monet vasemmistopuolueiden edustajat harrastivat käsiteltäessä hallitusohjelmaa. Oppositiopuolueen edustajana olin useaan otteeseen puolustamassa hallituksen esityksiä, joita pidimme hyvinä – silloinkin, kun niiden puolustaminen ei ollut erityisen suosittua.

    Metakritiikissäni en maininnut yhtä kritiikin tyyppiä. Oppositiossa oikeastaan kuuluukin tarkastella hallituksen tekemisiä siitä näkökulmasta, että lasi on aina puoliksi tyhjä. Tällaista kritiikkiä harrastimme itsekin oppositiossa paljon ja varmaankin harrastaisimme tulevaisuudessakin.

Leave a Reply