Viikko alkoi Pirkanmaan kansanedustajien tapaamisella, jossa käsiteltiin mm. maakunnan taloustilannetta ja matkailun edistämistä. Iltapäivä sujui Porissa kaupungin ja silloisen Eurooppa-tiedotuksen (nyk. Eurooppatiedotus) tilaisuudessa. Alustin EU:n ilmastopolitiikan haasteista ja osallistuin paneelikeskusteluun.

Esa Merivalli kertoi Porin seudun ilmasto-ohjelman valmistelusta. Vastaavaa ohjelmaa valmistellaan myös Tampereen seudulle – pitkälle kiitos vihreiden aktiivisuuden. Keskustelun jälkeen kävin kaverin kanssa syömässä quesadilloja.

Tiistaina ympäristövaliokunta käsitteli lausuntoa päästökauppalaista. Istunnon keskustelu sähkömarkkinalain uudistuksesta meni ohi, sillä samaan aikaan palaveerasin VNK:ssa tulevaisuusselonteosta.

Muuten päivällä olikin erityisavustajateema. Ensin tapasin liikenneministeri Vehviläisen avustajaa Jääskeläisen Karia ja illalla sushin äärellä valtiovarainministeri Kataisen avustajaa Juho Romakkaniemeä. Molemmat ovat hauskoja kavereita, joiden kanssa on mukava tehdä töitä.

Keskiviikkona istuin aamukahdeksalta hallitusryhmän kokouksessa ja päivällä kestävän kehityksen toimikunnan seminaarissa. HKKK:n kansantaloustieteen professori Matti Liski kävi läpi Sternin raportista esitettyä kritiikkiä.

Liskin johtopäätös oli, että raportin keskeinen johtopäätös – ilmastonmuutoksen torjuminen tulee halvemmaksi kuin sen tuhojen korjaaminen – pitää paikkansa. Stern on vain päätynyt oikeaan lopputulokseen kansantaloustieteen näkökulmasta “väärin” menetelmin.

Perinteisen kansantaloustieteen keinot käsitellä ilmastonmuutoksen kaltaisia tulevaisuuden riskejä ovat Liskin mukaan vaillinaiset. Ympäristöministeri Tiilikainen muistutti, että 1800-luvulla ekonomistien mielestä metsien uudistaminen oli taloudellisesti kannattamatonta. Tuon “kannattamattoman” touhun varaan sittemmin rakentui pitkälle Suomen hyvinvointi.

Tiilikaisen lisäksi seminaarissa alusti kaksi muuta ministeriä, Vanhanen ja Cronberg. Pääministeri on ennenkin puhunut fiksuja ilmastopolitiikasta, mutta tuonkertainen puheenvuoro oli jopa tässä viisaiden puheiden sarjassa erityisen viisas. Hänen alaisuudessaan on helppo tehdä töitä.

Alkuiltapäivästä Aki Hyödynmaa jututti minua Pohjolan Voiman toimeksiannosta vesivoimasta. Totesin, että lisärakentamisella voitaisiin saada vaatimattomia sähkömääriä tärvelemällä alkuperäistä luontoa peruuttamattomasti. Aika huono diili.

Äänestettyäni istunnossa lapsilisistä hyppäsin junaan. Keskustelin Tampereen Vihreiden liikenneillassa Artturin täyttäneen yleisön kanssa mm. bussiliikenteen kehittämisestä, ruuhkamaksuista, pysäköinnistä, VR:n monopolista ja pyöräilystä.

Keskustelu oli vilkasta ja tasokasta. Yksi nuori mies tosin huuteli sivusta kaljatuopin äärestä. Iäkäs herrasmies puolestaan puhui toistuvasti päälle ja vaati ilmaista joukkoliikennettä.

Yritin perustella, että joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi tulisi ensisijaisesti parantaa joukkoliikenteen tarjontaa ja lyhentää matka-aikoja. Samalla lippujen hinnat tulee toki pitää kohtuullisina. Ilmaisuutta voitaisiin harkita vaiheittain valituille kohderyhmille sitten, kun joukkoliikenteen tasoa on saatu olennaisesti parannettua nykyisestä.

Iäkäs debatööri päätteli, että vihreät vastustavat ilmaista joukkoliikennetta, koska saamme rahoitusta öljy-yhtiöiltä. Monesta meitäkin on vuosien varrella syytetty, mutta harvoin öljy-yhtiöiden asian ajamisesta… Eipä herunut Öljy- ja kaasualan keskusliitolta kiitoksia vihreille silloin, kun julkistimme ohjelman öljyriippuvuudesta irtaantumisesta.

Torstaina ympäristövaliokunta rustasi lausuntoa ensi vuoden budjetista. Kipaisin välillä Kepan globbarien lobattavana. Nuori globbari arveli minua Oras Tynkkysen avustajaksi.

Lounasaikaan kävin puhumassa kansalaisinfossa Haaga-Helian ammattikorkeakoulun saksalaisille opiskelijavieraille. Taisin antaa itsestäni aika tulenpalavan kuvan. Parempi sekin kuin mitäänsanomaton.

Ryhmäkokouksen ja istunnon jälkeen istuin ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokouksessa. Siellä käsiteltiin Suomen uusiutuvavelvoitetta, ilmasto- ja energiastrategian baseline-skenaariota ja turpeen määrittelyä.

Perjantaina valiokunta jatkoi budjettilausunnon rukkaamista. Istunnon jälkeen palaveerasin Vihreiden uuden kampanjapäällikkö Ville Tuomisen kanssa ilmastotalouskokouksesta.

Iltapäiväksi poljin arkkitehtipäivien paneelikeskusteluun puhumaan matalaenergiarakentamisen puolesta. Arkkitehtitoimisto esitteli komeaa suunnitelmaa Hanasaaren uudeksi asuinalueeksi.

Asiantuntijapestini takia alustus- ja haastattelupyyntöjen määrä on kasvanut rajusti entisestään. Olen yrittänyt rauhoittaa viikonloput tilaisuuksilta, jotta ehtisin jossain vaiheessa valmistella tulevia alustuksia – ja ehkä vähän levätäkin.

Lauantaina tein kuitenkin poikkeuksen, sillä olin lupautunut demariopiskelijoiden ilmastoseminaariin. Toin esiin vilpittömän ja syvän pettymykseni SDP:n ilmastopolitiikkaan. Seminaari ei ollut yleisömenestys, mikä ei oikein valanut uskoa siihen, että nuorista ihan heti huomenna lähtisi puolueen linjan muutos.

Illalla kävin saunan päälle kämppiksen kanssa baarissa. Katsoimme DVD:ltä Shortbusin. Suosittelen.