Viikko 49 (4.–10.12.): Linnanjuhlissa valinnanvara vähissä

Juuri kun olin viettänyt viikonlopun Joensuussa, reissasin maanantaina elämäni ensimmäistä kertaa vähän matkan päähän Varkauteen. Junamatkustamista kertyi kolmelle päivälle noin 17 tuntia.

Varkaudessa minut kiidätti asemalta Radio Varkauden toimitukseen paikallinen vihreä tehopakkaus Suvi Suutarinen. Radiossa puhuin ilmastonsuojelusta ja siitä, mitä kunnat voivat tehdä.

Puoliltapäivin söin evästä paikallisen osuuskunnan tiloissa ja juttelin muutamien vihreiden aktiivien kanssa. Lounaalla historiallisessa puutalossa tapasin illan panelisteja.

Ennen varsinaista paneelikeskustelua Varkauden pääkirjastossa järjestettiin myös lehdistötilaisuus. Paikalliset lehdet noteerasivat tilaisuuden varsin hyvin.

Antoisassa paneelissa pohdittiin mm. poikkeuksellisen lämpimän alkutalven yhteyttä ilmastonmuutokseen ja tavallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Evääksi paluumatkalle sain vielä ison pinon voileipiä ja marjamehua.

Tiistaina ympäristövaliokunnassa käsiteltiin rakennusten energiatehokkuutta ja ryhmäkannetta. Ryhmäkanne on erityisen tehokas tapa puuttua tilanteisiin, joissa isolle määrälle ihmisiä aiheutuu pienehkö haitta. Yksittäisen kuluttajan ei kannata lähteä käräjöimään muutaman kympin takia, mutta jos kärsijöitä on vaikka tuhat, oikeuksiaan kannattaa lähteä vaatimaan porukalla.

Ryhmäkanne sopisi myös ympäristöhaittoihin. Tässä vaiheessa valiokunta tyytyi kuitenkin toteamaan, että kanteen laajentamista ympäristöasioihin voidaan saatujen kokemusten perusteella harkita myöhemmin. Talousvaliokunnassa jatkettiin turpeesta ja Kioton mekanismeista.

Täysistunnossa eduskunta hyväksyi yllättävän vähäeleisesti EU:n perustuslaillisen sopimuksen. Tällä hetkellä perustuslakiprosessi on jäissä Ranskan ja Hollannin hylättyä sopimuksen kansanäänestyksessä.

Vihreät ovat kannattaneet perustuslakia, koska se vahvistaa kansalaisten perusoikeuksia, turvaa laajentuneen EU:n toiminnan, parantaa osallistumismahdollisuuksia ja tuo puhtaana talousliittona syntyneeseen yhteisöön vahvemmin rinnalle myös muita tavoitteita. Ympäristö-, talous- ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnissa kuulemani asiantuntijat olivat laidasta laitaan yksimielisiä siitä, että perustuslaki olisi parannus nykytilaan.

EU:n perustuslaki merkitsee kuitenkin niin isoa muutosta, että siitä tulisi itsestäänselvästi päättää kansanäänestyksellä. Ihanteellista olisi, että jos ja kun sopimusta muutetaan, se alistettaisiin yhtäaikaisesti kansanäänestykselle kaikissa 25 (ja pian 27) jäsenmaassa.

Vanhat puolueet ovat kuitenkin valitettavasti johdonmukaisesti torjuneet ehdotuksemme kansanäänestyksemme järjestämisestä. Kai ne katsovat tietävänsä kansaa paremmin, mitä kansa haluaa.

Iltapäivällä annoin haastattelun Z-lehdelle. Haastattelu tulee ulos toistaiseksi viimeisessä Z-lehden numerossa tammikuussa.

Käväisin myös ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan SAMOKin glögeillä. Illaksi palasin Tampereelle ja pitkän aprikoinnin jälkeen poikkesin vielä moikkaamassa kavereita bileissä.

Itsenäisyyspäivänä luottoparturini teki ystävällisesti kotikäynnin Tampereella ja laittoi hiukseni juhlakuntoon. Junassa törmäsin maineikkaan Star Wreck -elokuvan tekijöihin, jotka olivat menossa suoraan jatkoille.

Helsingissä kävin työhuoneessa vaihtamassa frakin ylleni. Yksi esimerkki epätasa-arvosta on se, että miesten valinnanvara juhlapukeutumisessa on mitättömän pieni. Linnanjuhliin voi käytännössä laittaa joko frakin tai tumman puvun – ja siinäpä se.

Pelasin itsekin enimmäkseen etiketin mukaan, mutta vähän sentään yritin raivata tilaa. Hiusten värjäyttämisen lisäksi laitoin kenkiin valkoiset nauhat, lainasin ystävältäni mustavalkosankaiset silmälasit ja teetin ompelijalla valkoisesta kankaasta sormikorun. Lopputulosta voi yrittää tihrustaa täältä.

Ennen juhlia kävin Ryhäsen Janin kanssa teellä Kämpin baarissa. Siellä törmäsimme sopivasti Antti Tuiskuun, sillä olin juuri ostanut Janille lahjaksi Tuiskun sinkun. Nyt siihen saatiin nimikirjoitus.

Kämpistä menin vielä kollegoideni Annin ja Johannan seuraksi Kappeliin. He kävivät juhlapuvut päällä ja meikit naamassa läpi seuraavan päivän budjettiasioita. Minusta keltainen budjettikirja ei oikein sopinut Annin juhla-asuun.

Osin tämän ennakkotapaamisen takia vihreät kansanedustajat sumppuuntuivat juhlissa, ja lähes peräkkäin presidenttiä kättelemään taisivat tulla minun lisäkseni Anni, Merikukka, Tuija ja Janina. Ensi kerralla täytyy yrittää sekoittua muuhun joukkoon paremmin.

Juhlat tuntuivat ehkä vähän vähemmän ahtailta ja tukalilta kuin ensimmäisellä kerralla. Silti niitä leimasi taas ihmisten hukkaaminen ja etsiminen. Kasvisruokaa oli tarjolla huonosti.

Juttelin mm. Adoptoitu-kirjan kirjoittaneen Anu Myllärin, Darfurin kriisiä EU:n puolesta selvittelevän Pekka Haaviston ja hänen miehensä Antonion, apulaispormestari Tarja Jokisen sekä entisen pomoni, toimittaja Leena Pakkasen kanssa. Anni esitteli minut Ville Valolle.

Joskus yhdentoista maissa poikkesimme virallisilla jatkoilla Teatterissa. Muistelin vanhoja keskustan europarlamentaarikon Hannu Takkulan kanssa ja vaihdoin kuulumisia vihreiden helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Mari Puoskarin kanssa.

Siviilivaatteiden vaihtamisen jälkeen kävimme vielä Lostarissa. Musiikki oli niin ysäriä, että oli pakko lähteä pian nukkumaan.

Torstaina eduskuntatyö jatkui normaalisti aamukymmeneltä. Ympäristövaliokunnassa oli taas esillä rakennusten energiatehokkuus, talousvaliokunnassa julkiset hankinnat, tilintarkastus ja turve. Iltapäivällä jatkettiin eduskuntaryhmän kokouksessa ja istunnossa.

Avustajani Ansku oli aamupäivän poissa – ei kylläkään krapulan takia, vaan siksi, että hänelle asennettiin verkkoyhteys kotiin. Soneralta kesti päivää vaille yhdeksän viikkoa saada yhteys toimimaan.

Terveisiä vain Soneralle. Jos ette verkkoyhteyden pätkimisen takia pysty lukemaan tätä tekstiä, voin lähettää savumerkkejä tai kirjekyyhkyn.

Perjantaina eduskuntarutiinien läpi käymisen ohella julkistin täältä.

Verstaassa ihmiset voivat kommentoida valmisteilla olevia valtiopäivätoimia ja ehdottaa aiheita uusiksi. Ensimmäisenä hiotaan lakialoitetta avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi mm. Belgian ja Kanadan mallin mukaisesti. Mies voisi siis mennä naimisiin yhtä lailla naisen kuin miehenkin, nainen niin miehen kuin naisenkin kanssa.

Iltapäivällä lounastin tohtori Matti Liskin kanssa sähkömarkkinoista ja syöttötariffeista. Täytetyt paprikat olivat ihan hyviä, keskustelu vielä paljon parempaa.

Liskin jälkeen palaveerasin avustajien kanssa. Suunnittelimme tämän vuoden vuosikertomusta, kävimme läpi vaalien ajan aikataulua ja silmäilimme luonnosta uusien www-sivujeni ulkoasuksi.

Lauantaina osallistuin Turussa vihreiden nuorten vaalibileisiin Päiväkodissa. Puhuin Ville Niinistön johtamassa paneelissa paikallisten ehdokkaiden Sini Terävän ja Janina Anderssonin kanssa feminismistä ja tasa-arvosta.

Ihmiset kuuntelivat yllättäen hyvin, vaikka kyseessä oli lauantai-ilta baarissa. Bileissä soitti yksi kotimaisista suosikkibändeistäni, TV-resistori. Epäviralliset keskustelut olivat kiinnostavia.

Turku on suhteessa kokoonsa joukkoliikenteen käsittämättömimpiä pussinperiä koko maassa. Illalla sieltä ei pääse vähän yhdeksän jälkeen Tampereelle millään – ei junalla, ei bussilla. Niinpä olin ajatellut, että lähden puolenyön bussilla Helsinkiin, jotta pääsen omaan sänkyyn nukkumaan.

Kello 23:56 totesin suunnitelmani menneen plörinäksi, joten jäin odottelemaan seuraavaa bussia. Nuokuin kello kahden bussissa liki kolmen tunnin matkan Helsinkiin. Nukkumaan pääsin vasta viiden jälkeen.

Sunnuntai meni siis puoliksi omalla painollaan. Iltapäivällä palasin Tampereelle. Illaksi matkustinkin sitten jo Savonlinnaan hoitamaan perhevelvoitteita.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin