Viikko 8 (19.–25.2.): Elämäni lyhin DJ-setti

Vaaliputki katkesi maanantaina vierailulla busseja valmistavan Kabusin tehtaalle Lahteen. Koiviston Auto -konserniin kuuluva firma kehittää VTT:n kanssa hybridibussia. Prototyyppiä kootaan parhaillaan, ja koeajoon päästäneen kesällä.

Hybridibussin perusidea on sama kuin paremmin tunnetun hybridiauton. Polttomoottorin ohella bussissa on sähkömoottori, jota käytetään apuna kiihdytettäessä. Kabusin mallissa sähkö varastoidaan kondensaattoreihin, ja sähköä saadaan jarrutusten hukkaenergiasta.

Juuri tästä syystä hybridit ovat parhaimmillaan kaupunkiajossa. Simulaatioiden mukaan hybridibussi voi säästää polttoainetta yli 30 %. Jälleen yksi huikea mahdollisuus tehostaa energiankäyttöä!

Palasin Tampereelle sopivasti lähteäkseni tavallisella bussilla valtuustoryhmän saunailtaan. Keskustelimme kaupungin omistamien yhtiöiden hallituspaikoista ja kävimme savusaunassa. Uskalikot pulahtivat avantoon, vaikka jo matkalla jalat olivat jäätyä laituriin kiinni.

Seuraavana päivänä meillä kotona pidettiin tämän kauden viimeinen avustajapalaveri. Kävimme läpi tulevien viikkojen aikatauluja ja mietimme, mitä vaalien jälkeen tehdään eri skenaarioissa. Joka tapauksessa tiedän, että kesällä pitää kirjoittaa gradua. Palaverin jälkeen söimme intialaista ruokaa.

Iltapäivällä keräsin taas potutuspisteitä käyttämällä TKL:n palveluja. Odotin myöhässä olevaa bussia ammattikorkeakoululle melkoisessa pakkasessa. Oletin bussin pysähtyvän, koska pysäkillä nainen viittilöi siihen malliin. Kuski kuitenkin huristeli ohi.

Lievästi sadatellen lähdin kävelemään taksitolpalle ehtiäkseni tilaisuuteen ajoissa. Kuinka ollakaan, tavoitin bussin seuraavalta pysäkiltä, vaikka kävelin normaaliin tahtiin. Kuinka voidaan olettaa joukkoliikenteen päihittävän yksityisautoilun, jos bussin saa kävellen kiinni?

Reserviläisjärjestöjen puolustuspoliittisessa paneelissa esitin valikoivaan asevelvollisuuteen siirtymistä ja säästöjen hakemista EU:n puolustusyhteistyötä lisäämällä. Sain järjestäjiltä palkinnoksi Suomi kylmässä sodassa -cd-romin.

Minulla oli kuulemma panelisteista eniten valkoisia aukkoja tiedoissa – siis enemmän kuin Pertti “Veltto” Virtasella, joka jutteli Syväri-nimisestä kissastaan ja Nietzschestä. Voi tietysti olla, että vika ei ollut niinkään tiedoissa vaan mielipiteissä.

Keskiviikkona kaupunginvaltuustossa puhuttiin strategiaraportista ja joukkoliikenteestä. Puutuin mm. siihen, ettei raportissa esitetä lainkaan lisätoimenpiteitä silloin, kun tavoitteisiin ei ole päästy. Pormestari Timo P. Nieminen myönsi, että tuloskorteissa on vielä kehittämistä.

Minä ja ensimmäiseksi varavaltuutetuksi noussut OP debatoimme myös demareiden Joonas Lepistön kanssa parhaasta tavasta kehittää joukkoliikennettä. Joonas ajaa Tampereelle ilmaista joukkoliikennettä, vihreät kannattavat ennemmin tarjonnan parantamista ja matka-aikojen lyhentämistä – ja hintojen pitämistä kohtuullisina.

Ilmainen joukkoliikenne on kaunis ajatus, mutta valtaosa tamperelaisista tuskin haluaa istua sillipurkkimaisen täyteen ahdetuissa busseissa edes ilmaiseksi, jos autolla pääsee perille monta kertaa nopeammin. Jos ilmaisbusseihin kaadetaan miljoonia euroja vuodessa, ei rahaa voi käyttää palveluiden parantamiseen.

Bussikortilla kertamatka maksaa nykyään 1,4 euroa, opiskelijalta vain noin euron. On tietysti tärkeää, että myös pienituloisilla on mahdollisuus käyttää joukkoliikennettä. Jos kuitenkin bussi leimaantuu vähäosaisten kulkumuodoksi, se tuskin houkuttelee kyytiin autoilevaa keskiluokkaa. Sosiaalipolitiikka taas on parasta sosiaalipolitiikkaa.

Torstaina kävin Ylöjärvellä alustamassa ilmastopolitiikasta Oscar-palkitun Epämiellyttävä totuus -dokumentin ilmaisnäytännössä. Leffan jälkeen keskustelimme siitä, miksi suomalainen energiapolitiikka on niin takapajuista eikä kestävien energiaratkaisujen mahdollisuuksiin tartuta.

Perjantaina matkasaarnaajalla oli vuorossa Jyväskylä ja Sini Eräjään vaalitilaisuudet. Puhuin yliopistolla energiankäytön tehostamisen mahdollisuuksista. Suomessa energiankulutuksen kasvu jatkuu rajuna, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa kulutus ei ole kasvanut juuri lainkaan yhtä nopeasta talouskasvusta huolimatta. Ero on politiikassa.

Energiankäytön tehostamisen esteiksi Suomessa mainitsin tietämättömyyden, nurjat asenteet ja osaamisen puutteen. Meiltä puuttuu myös energiankäytön tehostamiseen erikoistuneita palveluita ja vaikutusvaltaisia tahoja, jotka puhuisivat energiansäästön puolesta.

Monien otsasuonia pullistuttaneesta hinnan noususta huolimatta sähkö on meillä edelleen läntisen Euroopan halvimpia, joten taloudellinen kannustin tehostaa energiankäyttöä on melko pieni. Energiaa säästävät ratkaisut – esim. energiansäästölamput ja matalaenergiatalot – maksavat usein alussa vähän enemmän ja säästävät rahaa vasta myöhemmin.

Keskustelun jälkeen minun piti soittaa levyjä Vakiopaineessa, mutta aikataulut menivät vähän päin pendolinoa. Jouduimme odottamaan samaan aikaan alakerrassa esiintyneen improvisaatioteatterin esityksen loppumista, ja sitten jouduinkin jo kiiruhtamaan illan viimeiselle junalle.

Ehdin soittaa peräti kolme (!) biisiä, joten poikkeuksellisesti voin luetella ne kaikki:
Stetsasonic – Talkin’ all that jazz (extended vocal)
Monie Love – I can do this (uptown mix)
DJ Shadow – Erase You (feat. Chris James)

Viimeisen biisin feidasin vähän ennen aikojaan ja lähdin kirjaimellisesti juoksemaan asemalle levylaukku olalla 21 asteen pakkasessa. Ehdin laiturille minuutti ennen junan lähtöaikaa – ja sitten kuulutettiin, että juna on myöhässä.

Juna lähti lopulta noin 50 minuuttia aikataulusta jäljessä. Olisin siis hyvin ehtinyt soittaa melkein täyden setin. Lohdutukseksi Sini lupaili, että jyväskyläläiset kutsuvat minut uudelleen keikalle huhtikuussa.

Minun kannatti silti palata yöksi Tampereelle. Break bits -klubilla YO-talolla Remarc nimittäin päräytti sellaisen junkkamättösetin, että ikkunat helisivät ja laasti rapisi katosta. Ette tiedä, mitä menetitte. Isot klubin järjestäjille!

Lauantaina tukiryhmä kokoontui kotonani. Tuolit ja tyynyt loppuivat kesken, mutta survomalla kuitenkin mahduimme. Tarjosin luomumehuja ja -leipää ja jälkiruoaksi reilun kaupan luomusuklaata. Petri tukiryhmästäni oli lisäksi tuonut neljä pullollista reilun kaupan viiniä.

Puhuimme esitteiden jakamisesta mutta erityisesti politiikan sisällöistä. Keskustelu soljui luontevasti alkoholi- ja kriminaalipolitiikasta perustulon kautta uusiutuviin energianlähteisiin.

Saunan päälle olin sen verran naatti, että hyydyin kotiin. Sunnuntain tein kirjoitustöitä kotona.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply