Viikko 9: Väärin äänestetty?

En saanut maanantainakaan vapautusta Helsingistä, sillä osallistuin Vihreiden kantoja hallituksen politiikkariiheen valmistelevaan palaveriin. Muuten väänsin päivän töitä koneella. Riihen tuloksia on kommentoitu Vihreiden blogissa.

Tiistaina juttelin ympäristövaliokunnan jälkeen WWF:n ilmastoihmisten kanssa ja tapasin kristillisdemokraattien Päivi Räsästä ja Sari Essayahia tulevaisuusselonteosta. Ennen istuntoa poseerasin vielä vihreiden mieskollegojen kanssa Suomen Kuvalehteä varten.

Istunnossa käytiin palautekeskustelu sähköisen viestinnän tietosuojalaista eli ns. Lex Nokiasta. Vihreiden puheenvuoroissa muistutettiin, että vaikka lain tavoitteet yrityssalaisuuksien turvaamisesta ja tietoverkkojen väärinkäytösten torjumisesta ovat sinänsä hyviä, sen toteutus on monessa suhteessa erittäin ongelmallinen.

Minulta keskustelu jäi väliin, sillä päällekkäin osui palaveri tulevaisuusselonteon skenaarioista. Laskenta vähäpäästöisen Suomen poluista alkaa valmistua, ja sen tulokset vaikuttavat sekä kiinnostavilta että innostavilta.

Keskiviikkona jatkoin hallitusryhmästä ympäristövaliokuntaan ja VNK:n tiimini palaveriin. Iltapäivällä pidettiin ylimääräinen vihreän eduskuntaryhmän kokous – mistäpä muusta kuin Lex Nokiasta.

Istunnossa sitten äänesteltiin samaisesta aiheesta. Vihreiden Johanna Sumuvuori oli liikenne- ja viestintävaliokunnassa jättänyt vastalauseen, jossa hän esitti lakiin useita rajauksia ja parannuksia.

Äänestin itse valiokunnan enemmistön puolesta. Tämä suututti suuren joukon tulevia entisiä äänestäjiäni. Miksi lopulta päädyin tälle kannalle, sitä olen yrittänyt perustella blogissani.

Päätös ei ollut helppo. Näin Lex Nokiasta unta vielä kahtena yönä.

Illalla lähdin seuraksi kämppikseni iranilaisen opiskelukaverin laittamalle päivälliselle. Ruoka oli hyvää, mutta ilta vierähtikin sitten siinä, mikä torpedoi loppuillan työt.

Torstaina tulin Helsinkiin vasta puoleenpäivään, jolloin asiantuntijaryhmä käsitteli tulevaisuusselonteon luonnoksia. Iltapäivällä oli eduskuntaryhmän varsinainen kokous.

Suullisella kyselytunnilla kysyin ministeri Pekkariselta, miten hallitus satsaa palveluinnovaatioihin. Edellisestä lamasta Suomi nousi tekemällä strategisia satsauksia osaamiseen ja innovaatioihin. Nyt meillä on samanlainen mahdollisuus rakentaa uuden nousun edellytykset kestävällä teknologialla ja palveluilla.

Lex Nokian kiistojen ollessa vielä kuumimmillaan käytiin istunnossa lähetekeskustelu yliopistolaista. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto suututti suorasukaisella puheenvuorollaan taas hallituskumppanit.

Samaan aikaan Tampereella: Vihreiden edustajat äänestivät nurin apulaispormestarin esityksen keskustan nopeusrajoituksista. Asia oli sinänsä mitä kannatettavin, nopeusrajoitusten laskeminen liikenteen haittojen vähentämiseksi.

Ongelma oli menettelytapa: edustajamme eivät keskustelleet asiasta ensin kumppaneidemme kanssa. Tämäkös muita ryhmiä sapetti.

Kohu laantui viikon loppua kohden, kun ryhmät sopivat asian palauttamisesta valmisteluun. Tavoitteena on kaikkia – myös Vihreitä – miellyttävä kompromissi.

Aiemmin viikolla tulevaisuusselonteon ministerityöryhmän kokous oli jouduttu perumaan, koska sen puheenjohtaja ministeri Lehtomäki oli juuttunut – Antarktikselle! Korvaava kokous hälytettiin kokoon alle vuorokauden varoitusajalla, ja se osui perjantaiaamuun kahdeksaksi.

Ministerityöryhmän jälkeen istuin ensin hetken ympäristövaliokunnassa kuulemassa asiantuntijoita ilmasto- ja energiastrategiasta. Sitten siirryin itse kuultavaksi samasta aiheesta tulevaisuusvaliokunnassa.

Istunnon jälkeen kommentoin Vihreiden ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa professori Tuomas Forsbergiä. Avasin Obaman ulko- ja ilmastopoliittisia linjauksia osittain perustuen vuodenvaihteessa Yhdysvaltoihin tekemääni matkaan.

Ehdin käydä välillä nukkumassa kotona Tampereella. Aamulla matkasin jo puoluevaltuuskunnan kokoukseen Turkuun.

Lauantain ykkösuutinen oli se, että Ville Niinistö päätti olla lähtemättä kisaan puolueen puheenjohtajan paikasta perhesyiden takia. Näin Anni Sinnemäki on käytännössä varma uusi puheenjohtaja.

Kokoustauolla kävin heittämässä tavarat hotellille. Ummistin hetkeksi toisen silmäni – ja heräsin 1,5 tuntia myöhemmin. Tulkitsin tipahtamisen merkiksi siitä, että iltabileet kannattaa jättää väliin. Niiden sijaan kirjoitin kolumnia, kävin saunassa, söin päivällistä ja katsoin tv:stä Tappava ase 3:n.

Sunnuntaina valtuuskunta keskusteli puolueen strategiasta, jossa tavoitteeksi asetettiin 15 prosentin kannatus ja 30 kansanedustajaa vuonna 2015. Tämä edellyttää luonnollisesti monia muutoksia: politiikkateemojen vahvistamista, parempaa jäsenhankintaa, sujuvampaa tiedotusta.

Valtuuskunta hyväksyi myös kannanoton, jossa esitetään aikalisää päätökselle ydinvoimanlisärakentamisesta. Hallituskumppanimme eivät riemastuneet tästäkään. Annoin teemasta monta haastattelua mm. eri kanavien tv-uutisille ja Helsingin Sanomille.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply