Blogi: Tehyn työtaistelu ja potilasturvalaki

Sairaanhoitajat ovat syystä äkäisiä. He tekevät pitkää koulutusta vaativaa vastuullista ja raskasta työtä, josta maksetaan liian alhaista palkkaa. Hoitajat ovat palkankorotuksen ansainneet ja varmasti myös jotain saavat – kuinka paljon, se jää neuvotteluissa ratkaistavaksi. Toivottavasti riittävästi.

Viime päivinä sähköpostilaatikko on tulvinut. Koetan tässä blogissa vastata muutamiin keskeisiin kysymyksiin.

1) Miksi esitys potilasturvalaista annettiin?
Jos neuvottelut eivät tuota tulosta ja joukkoirtisanoutuminen toteutuu, alkaa potilaita kuolla nopeasti. Lailla pyritään minimoimaan ihmishenkien menetysten ja vakavien vammautumisten määrä, mutta täysin niitä ei tälläkään lailla voida estää.

2) Ratkaiseeko potilasturvalaki kiistaa?
Ei tietenkään. Ratkaisu kiistaan voidaan löytää vain palkkaneuvotteluissa. Kaikki toivovat, ettei lakia koskaan tarvitse käyttää ja että esitys voidaan vetää pois tarpeettomana. Hallituksen on kuitenkin varauduttava myös siihen vaihtoehtoon, ettei neuvotteluratkaisua löydetä ajoissa.

3) Pyritäänkö lailla murtamaan sairaanhoitajien lakko-oikeus?
Ei. Lailla pyritään turvaamaan potilaiden henki. Suomessa ihmishenkien kannalta välttämätön suojelutyö on tähän asti aina saatu rajattua työtaistelun ulkopuolelle. Tällä kertaa kiistan osapuolet eivät sitä saaneet tehtyä, joten rajaaminen yritetään tehdä lailla. Eduskunnassa lakia rajattiin niin, että potilasturvatyöhön velvoitettaisiin vain hädän edessä. Samoin korostettiin, ettei lailla haluta puuttua hoitajien oikeuteen käydä työtaistelua.

4) Onko potilasturvalaki pakkotyölaki?
Potilasturvalaki on voimassa enintään kolme kuukautta ja joka tapauksessa vain niin kauan kuin työtaistelu mahdollisesti jatkuu. Jos sopu palkoista syntyy, vedetään laki heti pois. Monien pelkäämästä elinikäisestä ratkaisusta ei siis ole kyse.

5) Mitäs sitten, jos emme suostu lain velvoittamiin töihin?
Ymmärrän hoitajien valmiuden rajuihinkin toimiin, ja olen itsekin harrastanut kansalaistottelemattomuutta tärkeäksi kokemieni asioiden puolesta. Tottelemattomuuteen kuuluu kuitenkin aina erottamattomana osana vastuu teoistaan. Toivon hartaasti, että hoitajat pidättäytyvät toimista, jotka vaarantaisivat ihmishenkiä.

6) Onko hallitus nyt asettunut työnantajan puolelle?
Ei. Päinvastoin on korostettu, että hoitajat ovat oikeutetulla asialla, minkä voi tulkita pikemminkin työntekijöiden puolelle asettumiseksi. Palkkaa pitää saada lisää. Hallituksen vastuulla on kuitenkin yrittää turvata potilasturvallisuus myös silloin, jos irtisanoutumisiin ajaudutaan.

7) Miksei valtio vain anna kunnille lisää rahaa?
Jos kiista ratkeaisi vain löyhentämällä valtion kukkaron nyörejä, olisi ratkaisu tehty aikaa sitten. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi säilyä, jos sen tulot eivät riitä kattamaan menoja. Työnantajapuolella pelätään, että prosentuaalisesti (joskaan eivät euromääräisesti kovin) suuret korotukset tehyläisille käynnistäisivät palkkavarustelukierteen, jonka hintalappu on arvoitus. Mielellään tukisin hoitajien oikeutettuja palkkavaatimuksia vaikka valtion rahoilla; paljon vähemmän mielelläni allekirjoittaisin blanco-shekin, jonka loppusummaa ei tiedetä.

8) Jos äänestät potilasturvalain puolesta, en koskaan äänestä sinua, vihreitä tai mitään puoluetta
Pahin tapa pettää 7 930 äänestäjääni olisi toimia vastoin sitä, minkä katson välttämättömäksi ja oikeaksi. Jos kukaan ei äänestä minua seuraavissa vaaleissa sen takia, että toimin omantuntoni mukaan, alan katsoa muita työtehtäviä. Ja jos vihreät ovat toimineet tässä asiassa joidenkin mielestä väärin, ehkä jokin muu puolue vastaisi paremmin näkemyksiä. Vaaleissa nukkuminen on ainakin takuuvarma tapa olla vaikuttamatta mihinkään.

9) Mitä vihreät oikein tekevät?
Vihreät ovat jatkuvasti painottaneet sovitteluratkaisun tärkeyttä. Työtaistelulta voidaan välttyä vain neuvottelemalla. Valtion tulee tukea sovitteluratkaisun syntyä kaikin tarvittavin keinoin. Mahdollisia tapoja mietitään päät sauhuten.

Hyvän kuvan vihreiden kannoista saa esim. seuraavista puheenvuoroista eduskunnassa:

Anni Sinnemäen puheenvuoro 9.11.07
Ville Ninistön puheenvuoro 9.11.07
Anni Sinnemäen ryhmäpuheenvuoro potilasturvalaista 16.11.07

Sama perusviesti on puoluehallituksen kannanotossa ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan blogikirjoituksessa:

Kannanotto
Blogi

10) Lopuksi
Suomalaisten selvä enemmistö tukee tehyläisten palkkavaatimuksia. Raha ei kuitenkaan tule ilmasta, vaan se pitää aina jotenkin hankkia. Vihreät ovat johdonmukaisesti esittäneet, että veronalennuksia pitäisi hillitä, jotta hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin riittäisi varoja. Tämä on arvovalinta: hyvinvointiyhteiskunta on hintansa arvoinen.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

13 Responses

  1. Laki on selvästi ja yksiselitteisesti työnantajaa taloudellisesti suosiva.

    Se mahdollistaa työnantajalle työtaistelun pitkittämisen, ja hoitajien pitämisen ilman palkkaa niin pitkään, että hoitajien on luovuttava vaatimuksistaan.

    Laki oli ehkä pakko säätää, mutta olisi ollut täysin kohtuullista, että työnantajalta olisi viety mahdollisuudet saada aikaan kustannussäästöjä irtisanoutumisista, mikäli se pakottaa lain avulla hoitajia pakkotyöhön.
    Siltä ajalta, jolloin työnantaja pitää yhtäkin hoitajaa pakkotyössä, sen olisi maksettava palkkaa kaikille irtisanoutuneille. Näin lainsäädännöllä ei tehtäisi työnantajalle helpoksi ja taloudellisesti houkuttelevaksi pitkittää kiistaa, eikä murrettaisi hoitajien taloudellisia mahdollisuuksia työtaisteluun.

  2. Cronbergin allekirjoittamasta kannanotosta: “Vihreiden puoluehallitus vetoaa voimakkaasti kaikkia osapuolia tekemään kaiken voitavansa, jotta ratkaisuun päästäisiin neuvotteluteitse, vaikka tilanne on erittäin monimutkainen.”

    Vedotkaa mieluummin siihen osapuoleen eli hallitukseen, jossa vihreätkin ministerit istuvat, että se tulisi taloudellisesti vastaan hoitajien palkkavaatimuksessa. Palkkavarustelusta voi lässyttää sitten myöhemmin, nyt on kyseessä ihmisten henki. Hoitajien työtaistelun uhka on akuutti kansallinen kriisi, jonka kansan valitseman hallituksen on pystyttävä ratkaisemaan. Jos hallitus ei tähän kykene, eduskunnan on äänestettävä hallitus kumoon poliittisen järjestelmämme asettamassa järjestyksessä.

    Joskus politiikkaa joutuu tekemään oloissa, joita ei itse ole valinnut. Aina ei voi pitäytyä pelkässä asiantuntijaroolissa.

  3. Kansa sai sen mitä halusi eduskuntavaaleissa, vastakkainasettelun ja hyvinvointivaltion alasajon. Yksi mikä on varmaa Tehyn ja hallituksen yhteenotossa on se, että julkinen terveydenhuolto heikkenee, sen henkilöstö vähenee, yksityiset terveyspalvelut ottavat julkisten paikan ja ennen pitkää vain varakkailla on mahdollisuus kunnon terveyspalveluihin.
    Näin uusliberalismi on ottanut jälleen pitkän harpauksen eteenpäin. Oraksen höpinät hyvinvointivaltiosta ovat silkkaa puppua. Kannattaa katsoa, mitä hallitus ja porvarienemmistöinen eduskunta tekee käytännössä. Nyt pitäisi löytyä valtion lainan lyhennyksistä rahaa hoitaa asia kuntoon ilman pakkolakeja, joilla vain lietsotaan vihaa ihmisten keskuuteen.

  4. Maailmassa, jossa vastakkain ovat hyvät hoitajat ja paha porvarihallitus, asiat olisi paljon helpompi ratkaista. Näin yksinkertaista ja mustavalkoista maailmaa en vain ole vielä nähnyt, ja tuskin tulen elämäni aikana näkemäänkään.

    Potilasturvalailta olisi vältytty yksinkertaisesti sillä, että neuvotteluosapuolet olisivat sopineet suojelutyöstä, niin kuin on aina tähän asti Suomessa tehty. Tällä kertaa näin ei tehty.

    Rahaa voisi hyvinkin riittää tehyläisten palkkavaatimuksiin. Ei kuitenkaan tarvitse funktiolaskinta sen toteamiseen, että valtion velan lyhennykset (ja moni muukaan rahapotti) eivät riitä, jos muillakin aloilla päädytään samaan. Eikä siinäkään sinänsä ole minusta mitään erityisen vihreää, että tuleville sukupolville jätetään perintönä iso valtionvelka. Toki pienemmälläkin velan lyhentämisellä olisi selvinnyt.

    Toistanpa varuilta vielä senkin, kun tämä tuntuu heikosti menevän läpi, että kannatan reiluja palkankorotuksia tehyläisille. Valtion pitää tukea sovun syntymistä tarvittavin keinoin. Mutta Tehyn palkkakiistaa ei ratkaista lehdistötilaisuudessa tai eduskunnan istuntosalissa.

    Kaikki, mitä hallitus tai vihreät tekevät, ei näy kympin uutisissa tai aamun lehdessä. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö paljon yritettäisi.

  5. Hyvä Oras.

    Sinun pitäisi tietää sekä kokemuksesta, että teoreettisen pohdiskelun tuloksena, suojatyön johtavan lakon pitkittymiseen ja lopulta hoitajien oikeutettujen vaatimusten kariutumiseen. Hoitajilta loppuvat taloudelliset resurssit ennen kuin valtiolta ja kunnilta, mikäli suojatyötä teetetään niin paljon, että kaikki pyörii suht normaalisti.

    Jokainen itselleen rehellinen ymmärtää, että vihreiden äänestyskäyttäytymistä ei määrännyt arvot ja ideologia, vaan paikka hallituksessa. Oppositiossa Vihreät olisivat äänestäneet 100 prosenttisen varmasti kansalaisten perusoikeuksien puolesta.

    Voitko kertoa, miksi ensimmäisessä viestissäni esittämääni ehdotusta ei olisi voitu toteuttaa. Miksi sorvattiin juuri työnantajalle edullinen laki, vaikka potilasturvallisuus ei sitä mitenkään edellytä?

  6. …itse asiassa mikään mitä vihreät tekevät tässä asiassa ei näy kympin uutisissa tai aamun lehdessä, ainakaan hesarissa. Kiista “pakkolaista” on esitetty pelkästään keskustan/kokoomuksen ja demarien välisenä, vihreiden kommentteja ei ole näkynyt.

    Ja muista aloista: onhan se ikävää jos seuraavaksi menevät lakkoon opettajat ja kirjastonhoitajat, mutta heidän lakkonsa ei sentään vaaranna ihmishenkiä. Suojelutyö auttaa pahimmissa paikoissa, mutta ei takaa täyttä potilasturvallisuutta, niin kuin se ei ole taannut ennenkään – kun tilastollisesti jo sillä on väliä, sattuuko tarvitsemaan hoitoa virka-ajan ulkopuolella, pääseekö yliopistolliseen keskussairaalaan, onko loma-aika jne.

  7. Haluan uskoa, että Oras ei ole vielä niin täysin paatunut poliitikko, että pakkolaki tuntuisi kivalta. Eikä hallitus ole yksinkertaisesti paha tai maailma mustavalkoinen. Nykyinen hallitus on vain porvarihallitus, josta meillä vähänkin varttuneemmilla on kokemuksia viime vuosikymmenen alkupuolelta. Silloinkin kuljettiin kriisistä kriisiin ja elettiin vastakkainasettelun aikaa. Tuloerot kasvoivat, itsemurhaluvut olivat huipussaan, ihmiset voivat pahoin. Nyt eletään taloudellisesti paljon parempia aikoja, mutta tuloerot kasvavat edelleen ja julkisia palveluja ajetaan alas ja yksityistäminen kiihtyy. Totuuden nimessä on sanottava, etteivät myöskään hallitukset, joissa vasemmistopuolueet olivat mukana, kyenneet tai halunneet muuttaa kehityksen suuntaa. Paavo Lipposen johdollakin kuljettiin kohti uusliberalismia, mutta saatiin aikaiseksi myös tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Lakkoja oli aika vähän. Nyt kaikki hyvinvointivaltion alasajo tapahtuu härskimmin ja se on tämän Tehyn ja hallituksen yhteenoton juju. Porvarihallituksen ja sen taustavoimien kovan linjan tarkoitus on muuttaa Suomen terveydenhoitojärjestelmä nopeasti ja se käy hyvin yhteenoton seurauksena. Kaikki ne, joilla on varaa siirtyvät käyttämään yksityisiä terveydenhoitopalveluja eli ts. yksityinen terveydenhuolto vahvistuu ja julkinen heikkenee ja tiedämme ketkä siitä kärsivät. Eläkeläisten ja opiskelijoiden tuloihin tulevat pienet korotukset on syöty jo etukäteen nousevilla polttoaineiden, joukkoliikenteen, terveydenhuollon jne. maksujen korotuksilla. Tähän ei tarvita funktiolaskinta. Taitavallakaan poliittisella retoriikalla ei voi muuttaa mustaa valkoiseksi.
    Ja vielä asiaa varsinaisen keskustelun ulkopuolelta. Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja nähdäkseen, että todennäköisesti jo ensi vuonna energia-ja ilmastopolitiikkaan liittyen porvarihallitus ottaa esille uudelleen Vuotoksen altaan rakentamisen ja sen perään uuden ydinvoimalan.
    Vuotoksen altaan vastustajien leireillä nuorukaisena käyneenä sinä Oras saat vielä olla mukana hyväksymässä niiden rakentamisesta päättämisen. Ne tarvitaan, jotta Suomi voisi pitää lupauksensa hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.

  8. “Potilasturvalailta olisi vältytty yksinkertaisesti sillä, että neuvotteluosapuolet olisivat sopineet suojelutyöstä, niin kuin on aina tähän asti Suomessa tehty. Tällä kertaa näin ei tehty.” Oras hyvä, ethän sinä oikeasti voi olla noin naiivi, ethän? Oletkos ihan oikeasti pohtinut, miksi sopimusta suojelutyöstä ei tehty? Olisiko asialla jokin yhteys siihen, että Tehy käytti poikkeuksellisen rajua työtaistelutoimenpidettä eli irtisanoutumisia juuri sen takia, ettei työnantaja voisi vesittää työtaistelua, kuten se teki edellisen, ns. normaalin lakon aikana?
    Vihreiden hallitustaival on ollut alusta asti hissuttelua ja hyssyttelyä, että pääsisivät mukaan isojen poikien leikkeihin (siellä kun pääsee paremmin “vaikuttamaan” asioihin), eikä vihjailu paljosta yrittämisestä kulissien takana paljon hetkauta. Yrittää voi paljonkin, mutta kuka määrää ja käskee, onkin sitten jo ihan toinen juttu.

  9. Raukko kirjoitti: “Jokainen itselleen rehellinen ymmärtää, että vihreiden äänestyskäyttäytymistä ei määrännyt arvot ja ideologia, vaan paikka hallituksessa. Oppositiossa Vihreät olisivat äänestäneet 100 prosenttisen varmasti kansalaisten perusoikeuksien puolesta.”

    Olen istunut vihreiden eduskuntaryhmässä sekä oppositio- että hallituskaudella ja ollut mukana niissä kokouksissa, joissa vihreiden kannoista potilasturvalakiin on päätetty. Raukon väitteessä ei ole totuutta edes siteeksi. Ihmettelen sitä varmuutta, jolla täysin ulkopuolinen ihminen voi väittää tietävänsä, mitä ja miksi vihreät ovat päättäneet.

    Koska vihreiden kannat eivät ole liiemmin menneet mediassa läpi, kannattaa lukea suoraan vihreiden ryhmäpuheenvuoro perjantain istunnossa. Olen kaikesta samaa mieltä.

    Kysymys potilasturvatyötä tekevien palkkakertoimesta kannattaa ensisijaisesti kohdistaa lakia työelämä- ja tasa-arvovalio- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnissa käsitelleille vihreille.

    Ai niin, isälleni en viitsi kauheasti täällä kommentoida. Saan muutenkin nauttia hänen samansisältöisistä sähköposti- ja tekstiviesteistään päivittäin.

  10. Suortamo kysyi, olenko naiivi, kun kirjoitin: “Potilasturvalailta olisi vältytty yksinkertaisesti sillä, että neuvotteluosapuolet olisivat sopineet suojelutyöstä, niin kuin on aina tähän asti Suomessa tehty. Tällä kertaa näin ei tehty.”

    Se, että osapuolet eivät sopineet suojelutyöstä, on tosiasia, jonka toteaminen ei minusta ole sen paremmin naiivia kuin kyynistäkään. Samoin se, että potilasturvalailta olisi vältytty suojelutyöstä muuten sopimalla, on melko ilmeinen tosiasia. Syy siihen, ettei suojelutyöstä sovittu, on tehyläisten pettymys aiempien työtaisteluiden tuloksiin. Ei sekään mikään salaisuus ole.

    Vihreiden hallitustaipaleesta: hallitusneuvotteluja käsittelin taannoin blogissani. Pidin ja pidän edelleen lopputulosta kohtuullisen hyvänä. Sen jälkeen osassa asioita on saatu vihreitä, osassa vähemmän vihreitä lopputuloksia.

    Saavutuksia ovat mm. seuraavat: päivähoidon nollamaksuluokka säilyy, tekijänoikeusasiat pysyvät opetusministeriössä, työllisyysmäärärahoja ohjataan nuorille, siviilipalvelus lyhenee ja asumiskustannuksia siirretään valtiolle, auto- ja ajoneuvoverot porrastetaan päästötason mukaan, kehityspoliittiseen ohjelmaan saatiin painotuksia inhimillisestä kehityksestä ja suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukea aikaistetaan. Pettymyksistä voisi mainita tuoreimpana autoveron tason laskun, jota sivuan viime viikon viikkopäiväkirjassani.

    Näin se politiikka toimii. Jos haluaa järjestelmän, jossa kaikki toteutuu sataprosenttisesti oman mielen mukaan, täytyy valita diktatuuri. Minä en sitä kannata.

  11. Minusta on naiivia väittää, että pakotyölakiin ajauduttiin vain, koska osapuolet eivät päässeet sopuun suojelutyöstä. Kyyniseksi suhtautumisen tekee se, että myöntää syyksi sopimisen kariutumiseen sairaanhoitajien aikaisemmat pettymykset. Koko tilanteen syynähän on vaaleja edeltänyt kokoomuksen lupaus 500 euron palkankorotuksista, jonka se sitten hallituksessa ollessaan söi. Ja on turha puhua, ettei kokoomus tällaista lupausta tehnyt: eipä se missään vaiheessa ennen vaaleja yrittänyt oikaistakaan tätä nyt niin kovin vääräksi mainittua tietoa.

  12. Vaikka Oraksen päätös tukea pakkotyötä olikin minulle suuri henkilökohtainen pettymys, ei tämä nyt vielä äänestyspäätöstäni katumisen puolelle vie.

    Pakkotyölaissa on kyllä kyse kahden perusoikeuden välillä, mutta varsinaisesti kyseessä on hyvän päämäärän toteuttaminen (ihmishenkien pelastaminen) pahoilla keinoilla (pakkotyö). Minusta mikään päämäärä ei oikeuta pahoihin tekoihin, koska pahat teot AINA kohdistuvat johonkin ihmiseen, tai mahdollisesti useampaan ihmiseen. Tällä kertaa sairaanhoitajiin ja heidän oikeuteensa vapauteen.

    Toisaalta hallitukset niin Suomessa kuin muuallakin tietävät, että jos kansalle toitottaa riittävän kauan kaunista päämäärä, keinot voivat olla kuinka pahoja tahansa. “Yhteinen hyvä” lienee näistä käytetyin perustelu.

    Todellisuudessa ihmishenkien menetys olisi ollut veronmaksajien kontolla – mitäs olettivat voivansa ikuisuuksia elää puoli-ilmaisella hoidolla ja luulla, etteivät hoitajat huomaisi olevansa heidän hyväksikäytettävissä. Ja kamala poru, kun nyt pitää maksaa täyshinta hoidosta. Riistoa.

  13. Muistuttaisin vielä näin jälkeenpäin, mitä tapahtui todella. Monissa minulle tulleissa kommenteissa väitettiin, että potilasturvalain säätäminen estäisi neuvottelusovun syntymisen. Ei estänyt. Päinvastoin vain pari päivää lain hyväksymisen jälkeen syntyi sopu, jota tehyläiset kiittelivät.

    Samoin monissa kommenteissa väitettiin, että sopu voi syntyä vain, jos valtio lupaa lisärahaa. Ei mennyt sekään kohdalleen. Sopu syntyi ilman erillistä lisärahaa.

Leave a Reply