Ilkka: Huolta ja hämmennystä ilmastokriisistä

Julkaistu Ilkassa.

Kävin maanantaina Pietarsaaressa ja Kokkolassa juttelemassa ihmisten kanssa ilmastosta. Monia suomalaisia ilmastonmuutos huolettaa mutta samalla myös hämmentää.

Hämmennykseen ei ole aihetta. Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta on selvä.

Tutkimusprofessori Veli-Matti Kerminen Ilmatieteen laitoksesta on kuvannut, että tuoretta ilmastopaneeli IPCC:n raporttia varten käytiin läpi jopa 100 000 tutkimusta.

Vuosikymmenien sinnikkään työn ansiosta tiedämme varmasti, että ilmasto on lämmennyt, ihminen on ylivoimaisessa päävastuussa lämpenemisestä ja jatkuessaan lämpeneminen uhkaa aiheuttaa mittavaa vahinkoa ihmisille ja luonnolle.

Ilmastokriisin kanssa kamppaileva ihmiskunta on kuin kasvaimesta kärsivä potilas. Jos sadasta maailman parhaasta kirurgista 99 suosittelee leikkausta ja 1 ei, kumpaa neuvoa itse noudattaisit?

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku myös ilmastopolitiikassa. Ilmastonmuutos ei valitettavasti katoa työntämällä pää pensaaseen – aivan niin kuin talouden ongelmat eivät ratkea niiden olemassaolo kiistämällä. Kreikassa tätä konstia tosin kokeiltiin, tunnetuin tuloksin.

Suomalaisten huoli onkin perusteltu. Jos ilmastonmuutosta ei saada nopeasti suitsittua, ruuantuotanto uhkaa vaarantua, luonnon lajikirjo huveta ja sään ääri-ilmiöt pahentua. Haitat ulottuvat mm. kasvavasta pakolaisuudesta jopa lisääntyviin konflikteihin.

Toimettomuudella on kova inhimillinen ja taloudellinen hinta. Ilmastokriisi voi olla maailmantaloudelle kovempi isku kuin vuoden 2008 lopulta alkanut taantuma. Suomikaan ei voi kukoistaa, jos ympäröivällä maailmalla menee kurjasti.

Siksi on huolestuttavaa, että toissaviikolla päättyneen Varsovan ilmastokokouksen anti jäi jälleen kerran kovin laihaksi. Kaikkien maiden edustajat puhuvat kyllä ihmisten ja enkelien kielillä ilmastokriisin vakavuudesta, mutta kun pitäisi alkaa tehdä jotain, mieleen juolahtaa parempaa tekemistä. Sanat ja teot eivät kohtaa.

Pieni Suomi ei yksin voi taltuttaa maailmanlaajuista ilmastokriisiä. Voimme kuitenkin osoittaa, että meillä on ollut tapana tehdä niin kuin puhutaan. Voimme näyttää, että olemme tosissamme ilmastonmuutoksen torjumisen suhteen.

Siksi ilmastokriisin taltuttaminen on palautettava politiikan asialistan kärkeen. Päättäjiltä on syytä tivata säännöllisesti, mitä olemme tehneet Suomen varjelemiseksi ilmastonmuutoksen tuhoilta.

Eurovaaliehdokkailta on kysyttävä, miten he vahvistaisivat EU:n ilmastopolitiikkaa. Maamme poliittisen johdon on tasavallan presidenttiä ja pääministeriä myöten kirjattava ilmasto kaikkien korkean tason tapaamisten päällimmäiseen lunttilappuun.

Suomi on aiemminkin näyttänyt tietä. Olemme mm. hyväksyneet ensimmäisenä täydet poliittiset oikeudet myös naisille ja rakentaneet maailman parhaimpiin lukeutuvan peruskoulun.

Pystymme samaan myös ilmastokriisin taltuttamisessa.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

One Response

  1. Niin kauan kuin aidosti säästetty energia ei ole parasta energiaa ja kaupungit rakennetaan tuhlaamaan energiaa, niin ei tule mitään. Ei tule silloinkaan, jos vihreiden telaketjunörtit käyttävät säästetyn energian elektroniikallaan ja esimerkiksi sähköautoilla kaupungeissa, ja haukkuvat sen perään kriitikkonsa luddiiteiksi. Suomessa pitäisi yrittää rakentaa kaupungeista sellaisia koelaboratorioita, joissa yritettäisiin tehdä kaikki mahdolliset toimet, säästääkseen kaikkea mahdollista joilla on negatiivinen vaikutus ekologisesti, jotka vain menevät vielä massoille läpi. Tuloksia voisi sitten viedä muualle.

    Ylipäätään perussääntö pitää, eli väestöä ja kulutusta alas, jotta ekologia pääsee nousemaan ylös. Meillä kulutusta kolmasosaan ja syntyvyys pidetään nykytasossa jos ei alemmaksi saa, ja aidosti köyhissä kehittyvissä nostakoot omaa kulutustaan, jotta syntyvyys laskee roimasti. Sitten kun kulutus ja väestömäärä pallolla löytää sopivan kohdan, joka on nykyistä huomattavasti alempana, niin pitää sitten siinä. Rautalankamallissa helppoa, mutta näköjään poliittisesti mahdotonta, kun jokainen vuosi on huonompi edellistä. Vaikka moni muu asia on mennyt ekologisten edelle, niin kuitenkin niiden luomat rajat säätelevät kaikkea muutakin. Miksi ette perustele esimerkiksi kehityspolitiikkaa selvästi niin, että ihmisille kerrottaisiin tavoitteet, eikä vain keinoja joista osa on sellaisia, että ne ovat helposti kritisoitavia? Hallittu väestönkasvu ja ekologinen kulutustaso, joka on riittävä kuitenkin torppaamaan suurimmat köyhyyden ongelmat, kai kuitenkin ovat kaiken tavoitteena? On aika turha puhua luonnon monimuotoisuudesta tai ilmastonmuutoksesta, jos kiertelee perussyitä niiden takana.

    Kun sosiaalinen- ja taloudellinen tasa-arvoisuus, jota tuloerot varmaan parhaiten kuvaavat, säätelee suorastaan kulutusta ja syntyvyyttä monen muun asian ohessa, niin olisiko vihreiltä liian rohkeaa kerrankin ekologisin perustein perustella politiikkaansa muussakin kuin suoraan ympäristönsuojelussa? Muutenkin lienee selvää, että nykyvihreät ovat liian koulutettua ja homogeenistä porukkaa huomaamaan, että kaikki eivät ole korkeakoulutettuja, eli ilmastonmuutos, tuloerojen vaikutukset, ympäristökysymykset, energiaratkaisut, sosiaalipolitiikka yms, ovat kaikki sellaista, joiden kiemuroista enemmistöllä suomalaisista ei ole mitään käsitystä. Ei siis kannata ilmoittaa vastustavansa sellaista mistä ihmisillä ei ole tietoa, ennen kuin perustelee ja avaa ensin koko asian juuria myöten. Muuten vain päästää muut helpolla, kun oma viesti on jotain hepreaa useimmille.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *