Kokoro: Vuosi Fukushimasta – Japani nousee jälleen

Julkaistu Suomalais-Japanilaisen Yhdistyksen jäsenlehdessä Kokoro 2/2012.

Runsas vuosi sitten Japaniin iski kolmoiskatastrofi: maanjäristys, tsunami ja ydinonnettomuus. Tuho oli ennennäkemätön ja hinta sekä ihmisille että taloudelle poikkeuksellisen kova. Silti niin kuin aiemminkin historiassa, Japani nousee raunioista kovaa vauhtia.

Eduskunnan Japani-ystävyysryhmä järjesti keväällä miniseminaarin vuoden takaisesta katastrofista, jälleenrakennuksesta ja siitä, miten ydinonnettomuus on vaikuttanut Japanin energiapolitiikkaan. Tilaisuus veti eduskunnan kansalaisinfoon monia keskeisiä Japanin ja Suomen välisten suhteiden vaikuttajia lähetystöistä, tutkimuslaitoksista, ministeriöstä ja ystävyysjärjestöistä.

Katastrofin vaikutukset olivat mittaluokaltaan ennennäkemättömät. Noin 16 000 japanilaista menetti henkensä, ja katastrofin välittömät kustannukset on arvioitu noin kolme kertaa Suomen koko bruttokansantuotteen suuruisiksi.

Japanin Suomen-suurlähettiläs Hiroshi Maruyama kertoi seminaarissa, että maan uudella hallituksella on edessään kolme suurta haastetta. Jällenrakentamista on vauhditettava, ydinvoimaloiden sulkemispäätös toteutettava ja taloudessa saavutettava kestävä kasvu-ura.

Ennen katastrofia Japani oli juuri toipumassa talouskriisistä. Katastrofi muutti kaiken tekemällä viiden prosenttiyksikön loven maan BKT:hen jo ilman ydinonnettomuuden seurauksia.

Toipuminen on ollut kuitenkin nopeaa. Tälle vuodelle on ennustettu talouteen kasvua jo 1,7 prosenttia eli enemmän kuin esim. EU:ssa.

Ydinvoiman osuus Japanin sähköntuotannosta oli ennen katastrofia yli neljännes ja se oli tarkoitus nostaa peräti puoleen. Katastrofi poisti välittömästi ja pysyvästi käytöstä Fukushiman voimalat, ja turvallisuussyistä muutkin voimalat on suljettu väliaikaisesti. Maa on siis joutunut sinnittelemään ilman neljännestä sen sähköntuotannosta.

Optimistisimpien arvioiden mukaan Japanin sähköntuotanto palautuu normaaliksi jo ensi vuonna. Moni kuitenkin uskoo, että näin ei tule käymään edes vuoteen 2020 mennessä. Sähkön siirtäminen alueiden välillä on vaikeaa erilaisten teknisten standardien takia.

Tokiossa väitöskirjaa valmisteleva tutkija Alexandru P. Luta kuvasi Japanin suunnitelmia lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Nykytilanne on huolestuttava, sillä puuttuvaa ydinvoimaa on korvattu hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla fossiilisilla polttoaineilla.

Edellinen hallitus laati uusiutuvaa energiaa koskevan ohjelman, mutta edistys on jäänyt vaatimattomaksi. Syöttötariffeissa on monia puutteita, eivätkä ne ole saaneet sijoittajia liikkeelle. Lisää on rakennettu lähinnä vesivoimaa, mutta tuulen ja auringon kaltaiset ns. uudet uusiutuvat ovat jääneet vähemmälle.

Kommenttipuheenvuoroissa pohdittiin Suomen ja Japanin välisen yhteistyön mahdollisuuksia Fukushiman jälkeen. Ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Pekka Puustinen totesi, että maiden yritykset voivat tehdä paljon yhdessä vihreän teknologian alalla. Suomalais-japanilaisen yhdistyksen puheenjohtaja Olli Juvonen puolestaan esitti, että maiden välistä hyvinvointikeskusta voisi käyttää mallina jälleenrakentamista ja vihreää kasvua koskevalle yhteistyölle.

Seminaarin päätti ystävyysryhmän pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Skinnari (sd.). Hän näki paljon mahdollisuuksia Suomen ja Japanin yhteistyössä niin uusiutuvan energian kuin ydinturvallisuuden aloilla. Molemmille kiinnostava kolmas kumppani voisi olla suurten energiavarojen Venäjä.

Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr.)
eduskunnan Japani-ystävyysryhmän puheenjohtaja

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply