Kysymyksiä puheenjohtajaehdokkaille

Ville Niinistö kertoi tänään asettuvansa ehdolle Vihreiden puheenjohtajaksi. Istuva puheenjohtaja Anni Sinnemäki ehti ilmoittaa omasta ehdokkuudestaan perjantaina.

On hienoa, että ehdokkaita tulee useita. Jo aiemmin rovaniemeläinen Mika Flöjt lähti kisaan. Hyvässä lykyssä ehdokkaita saadaan vielä lisää.

Puheenjohtajavaali tarjoaa arvokkaan tilaisuuden keskustella Vihreiden suunnasta. Erityisen tarpeen se on hävittyjen vaalien jälkeen.

Samalla tehdään historiaa. Vihreistä tulee Suomessa ensimmäinen eduskuntapuolue, jossa puheenjohtajan valitsevat suoraan jäsenet. Tämä on luontevaa jatkoa Vihreiden johdonmukaiselle työlle demokratian edistämiseksi ja politiikan toimintatapojen uudistamiseksi.

Uusi puheenjohtaja vastaa Vihreiden luotsaamisesta uuteen nousuun. Siksi haluan esittää puheenjohtajakandidaateille, erityisesti Annille ja Villelle, muutaman kysymyksen.

Anni ja Ville ovat molemmat olleet vastuussa puolueen linjasta, joka koki vaaleissa kirvelevän tappion – Anni puolueen ja Ville eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Missä te itse mokasitte ja mitä tekisitte nyt toisin?

Monista saavutuksista huolimatta hallitusyhteistyö ei kannattajien mielestä tuottanut riittävästi vihreitä edistysaskelia. Miten hallituskaudella olisi pitänyt toimia eri tavalla, jotta saldo olisi parempi?

Oppositio tarjoaa mahdollisuuden Vihreiden linjan vahvistamiseen ja kirkastamiseen. Mitkä vihreät tavoitteet ja arvot haluatte nostaa kärkeen?

Anni on helsinkiläinen ja Ville turkulainen, mutta yli 80 prosenttia suomalaisista asuu etelän kolmen suuren kaupungin ulkopuolella. Miten uskotte vakuuttavanne nuo ihmiset siitä, että Vihreitä kannattaa tukea koko Suomessa?

Anni ja Ville ovat lahjakkaita ja osaavia, mutta Anni puhuu välillä koukeroisesti ja Ville pitkään. Pystyttekö opettelemaan sanomaan asianne napakammin ja ymmärrettävämmin?

Vihreitä on syytetty ylimielisyydestä. Miten puolueesta saadaan nöyrempi ja miten te voitte itse toimia nöyremmin?

Yksi syy Vihreiden tappioon oli heikko yhteys isoon osaan kansasta. Miten te tavoitatte suomalaiset huoltoasemilla, lähiöpubeissa ja maalaismarkkinoilla?

Minuakin on kysytty ehdolle puheenjohtajaksi. Olen kertonut, että yllättäisin itseni, jos päättäisin lähteä ehdolle. En ole kuitenkaan halunnut sulkea pois ehdokkuutta ennen kuin nähdään, lähteekö kisaan riittävästi vakuuttavia ehdokkaita.

Annin ja Villen ilmoituksen jälkeen voin todeta, etten asetu ehdolle Vihreiden puheenjohtajaksi. Pääasiallisia syitä on kaksi.

Ensinnäkin minulla on tapana asettaa rima tehtäviin ehdolle asettumisessa korkealle – ehkä liiankin korkealle. Minun pitäisi uskoa, että olisin tehtävässä – en vain hyvä, vaan paras. En kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että olisin Vihreiden puheenjohtajana parempi kuin Anni tai Ville.

Toiseksi minun pitäisi olla halukas, mieluiten jopa innostunut, asettumaan ehdolle. Tätä innostusta en ole vielä löytänyt itsestäni.

Uskon, että minulla on paljon annettavaa Vihreiden nostamiseksi uuteen nousuun. Siksi olen ehdolla jatkamaan puolueen varapuheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta.

Oras Tynkkynen

5 Responses

  1. Toivottavasti näemme Sinutkin vielä joskus puheenjohtajan pallilla. Sitten, kun aika on kypsä.

    Hyviä kysymyksiä ehdokkaille, toivottavasti he näihin tarttuvat, vastaukset varmasti kiinnostavat monia.

  2. Vilja ei ole vielä oraalla – valmistaudutaanhan vasta kylvöihin…

  3. Vähän keinotekoista puhua “etelän kolmesta suuresta kaupungista”.

    Oras tarkoittanee kaupunkimaista elämänmuotoa eli viime kädessä hyvää lattea ja sitä, että voi valita seuransa. Siihen on sentään mahdollisuus useammalla kuin 20 %:lla kansasta.

    Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku) asui maaliskuussa 1 430 779 ihmistä eli 27 % suomalaisista.

    Jos lasketaan mukaan myös vähän pienemmät etelän kaupungit Lahti, Hämeenlinna, Salo ja Porvoo, joissa kuitenkin on kivoja kahviloita, niin saadaan mukaan jo 1 703 531 eli 32 % suomalaisista.

  4. Olen ilolla seurannut asiantuntevaa ja rauhallista tapaasi esiintyä ja perustella mielipiteitäsi, joten yhdyn Mannin toiveeseen. Arvostan analyyttista lähestymistapaasi poliittisten kysymysten jäsentelyssä.

  5. Yksi syy Vihreiden tappioon oli heikko yhteys isoon osaan kansasta. Miten te tavoitatte suomalaiset huoltoasemilla, lähiöpubeissa ja maalaismarkkinoilla?

    Luonnonsuojelu, joukkoliikenteen kehittäminen, uraanivoimalaitosten vastustaminen, lokan tekoaltaan vastustaminen, tuulivoiman lisääminen,,,

    Niin,,mikä on onnistunut? Ja mitä ei ole vastustettu.

    Vihreiden suurin syy tappiolle on edelleen suostuminen olemaan hallituksessa jossa annettiin lupa ydinvoimalle,,,
    toinen virhe,,kun tämä ensimmäinen oli isku poskelle,,niin toinen poski käännettiin vaalien alla,,,eli ydinvoimakeskustelua ei käyty vaikka Fukushima antoi mallia muille maille,,,

    Vihreiden suurin vaalitappion syy on että vihreät eivät ole vastustaneet
    – uraanivoimaloita
    eikä olleet aktiivisia julkisen liikenteen kehittämisessä.

    Tästä julkisen liikenteen kehittämisestä on tampereen vihreät hyvä esimerkki,,tunnelia on ajettu yksityisautoilun parantamiseksi vuosikausia.

    Vihreiden ei olisi pitänyt mennä hallitukseen joka päättää ydinvoimaloista,,eikä enää ole vihreitä liikettä jonka kannattaisi mennä hallitukseen vihreyden takia. Parempi pysyä oppositiossa.

    Soinin poppoolla oli sentään selkärankaa seisoa sanojensa takana, vihreillä ei ole ollut.

    Mistä löytyisi uusi luonnonsuojelupuolue?
    Luonnosuojelu kun on samalla meidän ihmisten elämän suojelua, kaikkien tasavertaisesti, rikkaan kuin köyhänkin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *