Lex Nokia -blogi

Äänestin eilen eduskunnassa sähköisen viestinnän tietosuojalakia (ns. Lex Nokia tai urkintalaki) koskevan hallituksen esityksen puolesta. Seuraavaksi kerron miksi.

Laissa on monia ongelmia, jotka lienevät tässä vaiheessa jo tuttuja. Hassuimmasta päästä on se, että laki ajaa alkuperäistä tavoitettaan eli yrityssalaisuuksien vuotojen tilkitsemistä heikosti.

Laki antaa asianosaisille tutkintavaltaa asioissa, jotka oikeusvaltiossa kuuluvat viranomaisille. Näin se on osa pitkää jatkumoa, jossa kansalaisoikeuksia nakerretaan vähitellen. Lisäksi on esitetty epäilyksiä, joiden mukaan lain valmisteluun olisi yritetty vaikuttaa epäasiallisesti.

Vihreät ovat kritisoineet esitystä ahkerasti. Ministeri Cronberg äänesti sitä vastaan hallituksessa, ja Johanna Sumuvuori jätti liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöön vastalauseen. Ei tarvinne erikseen mainostaa, miten ahkerasti Jyrki Kasvi on kritisoinut lain puutteita.

Hallituksessa ja valiokunnissa saatiin onneksi neuvoteltua esitykseen tärkeitä tarkennuksia. Tunnistetietoja saa seurata ja käsitellä vain, jos tietoturvasta on ensin huolehdittu muuten riittävän hyvin, käsittely on viimesijainen ja välttämätön keino sekä on olemassa perusteltu syy epäillä merkittävää haittaa.

Käyttäjille ja tietosuojavaltuutetulle on tiedotettava ja raportoitava etu- ja jälkikäteen seurannasta ja käsittelystä. Koko prosessista peritään maksuja, mikä sekin korottaa kynnystä ryhtyä kyttäämään viestejä. Lisäksi perustuslakivaliokunta esitti seurantaryhmää, joka arvioi lain toteutumista perusoikeuksien kannalta.

Näiden rajausten ansiosta lakiehdotus ei ole yhtä heikko esitys kuin vielä vuosi sitten. Monet lakiin liitetyt pelot tuskin toteutuvatkaan käytännössä.

Hallitus toimii niin, että kun hallituksen enemmistö on jonkin esityksen kannalle taipunut, myös vähemmistöön jääneiden odotetaan sitä tukevan. Jos vihreät lipeävät Lex Nokiassa, mikä estää keskustalaisia tai kokoomuslaisia lipeämästä hallituksen päätöksistä jossakin vihreille erityisen tärkeässä asiassa?

Olemme yrittäneet parhaamme vaikuttaa esityksen sisältöön ja jossain määrin onnistuneetkin. Tällä kertaa voimat riittivät tähän; ensi kerralla toivottavasti enemmän.

Uskon, että kokonaisuuden kannalta Vihreiden osallistuminen hallitukseen parantaa kansalaisoikeuksien toteutumista merkittävästi verrattuna siihen, että hallituksessa olisi jokin muu puolue.

Oras Tynkkynen

PS. Kolmella muulla hallituspuolueella on eduskunnassa enemmistö. Vaikka kaikki vihreät edustajat olisivat äänestäneet lakia vastaan, sillä ei olisi kaadettu lakia – mutta kyllä hankaloitettu lakiesityksiin vaikuttamista jatkossa.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

69 Responses

  1. Heh, ihan hupaisa vastaus Piraattipuolueen agendoista Teemulta Orakselle tuossa aiemmin (13-14).

    Kuitenkin pitää korjata ettei 1) Piraattipuolueella ole tietoyhteiskuntaan ja kansalaisoikeuksiin liittymättömistä asioista kantoja, edes hykerryttävän typeriä sellaisia ;) Yksittäisillä jäsenillä, toivottavasti vastaisuudessa myös edustajilla, tottakai sitten voi ollakin näkemyksiä, jopa joidenkin mielestä typeriä :).

    Ja Teemu puhuu asiaa: juuri nyt, tietoyhteiskuntakehityksen murroksen ja suunnannäytön aikana pelkästään näihin asioihin keskittyminen politiikassa on minunkin mielestäni harvinaisen perusteltua. Keihin muihin pitäisi tässä luottaa, Vihreisiin? Sori nyt vain, luottamus on mennyt vähä vähältä viime aikoina, vaikka teillä yksi Kasvi onkin. Muutoin on ollut performanssinne vähintäänkin epäkonsistenttia.

    2) Piraattipuolueella tuskin on mahdollisuuksia päästä läpi EU-vaaleista vaikka ehtisimmekin siihen – mikä näyttää vähän epätodennäköiseltä, eikä tässä nyt kunnon kampanjoita ehtisi tehdä, joskin olisihan se kiva olla vaihtoehtona läsnä. Ensi eduskuntavaaleissa mahdollisuudet riippuvat monesta asiasta, mm. siitä, jatkavatko nykyvaltapuoleet (Vihreät valitettavasti mukaanlukien…) edelleen samaan malliin kansalaisoikeusrintamalla, ja saadaanko täälläkin lisää raflaavia oikeudenkäyntejä. (Odotan, että saadaan :I )

    Joka tapauksessa (Piraattipuolueen rivijäsenenä) katson puolueen pääasialliseksi tehtäväksi tuoda näitä asioita enemmän poliittiseen keskusteluun sekä painostaa vanhoja puolueita uudistumaan nopeammin. Tehokkaaseen painostukseen tietysti tarvitaan kannattajalukujen kasvua, mutta uskon seuraavamme Ruotsin esimerkkiä viiveellä – kuten tähänkin asti. Eduskuntaan pääsy edes pieneksi järjen ääneksi Kasvin ohelle (joka näköjään saattaakin häipyä EU-parlamenttiin, mutta katsotaan) olisi toki myös varsin hyvä juttu, ja tähän toki pyrimmekin.

    Tätä mahdollisuutta taas heikentänee oivasti ja valtapuolueiden kannalta mukavasti kaavailtu demokratiaamme yhä enemmän enemmistödiktatuurin suuntaan muuttava äänikynnysjärjestelmä. Alueellisten piilokynnysten poistaminen on jalo aate, mutta tämän korvaaminen eksplisiittisillä kynnyksillä nyt ei ole kuin demokratian perversio jolla isot pyrkivät säilyttämään valtansa: ei suotta päästetä pieniä edes ääneen vaikka nämä saisivatkin _edustuksellisesti_ riittävän äänimäärän.

    Kiitos tästä kehityksestä muuten myös Vihreiden Braxille. Mitenkäs se olikaan, olisivatko Vihreät päässeet alunperin eduskuntaan puhutulla 3.5% kynnyksellä, päässen täten tuomaan myös itseään esille entistä tehokkaammin? Näyttäisipä olleen kannatuksenne 1.47 % vuonna 1983. Sillä sai näissä vielä toistaiseksi rehtiyttäkin sisältäneissä vaaleissa kaksi edustajaa. Vaikea arvioida, millainen Vihreiden menestys olisi ollut ilman tätä ensimmäistä jalan saantia oven väliin, mutta siitä seuraavien puoluetukien ja julkisuuden merkitys ei liene ollut aivan vähäinen.

    Mutta että semmottia. Saa nähdä millaiseksi demokratiamme muodostuu, ja kuinka isoja lainausmerkkejä pitää ruveta soveltamaan.

    Allekirjoittanut muuten tulee olemaan varmaankin Piraattipuolueen listoilla ehdokkaana niissä vaaleissa joihin ehdimme. Samalla agendalla pääsin muuten epäsuositulta listalta IRC-gallerian varjoeduskuntaan 2007; sieltä niitä äänestäjiä kasvaa ;P Joo, puoliläpällähän tämä, eikä se takaa toki tulevaa Piraattipuolueen menestystä. Totuuden siemen siinä piilee, mutta tuleeko rikkaruoho, pensas vai puu, sen aika näyttää.

    Ja toki olen vain iloinen jos esim. Vihreät (tai kuka vain) päättävät ruveta vaihteeksi konsistentisti ajamaan myös kansalaisoikeuksia niin tietoyhteiskunnassa kuin muuallakin, vaikka se veisikin meiltä kasvutilaa.

  2. Mielestäni käsitit Oras väärin:

    “-verkossa on olennainen poikkeama, josta aiheutuu merkittävää haittaa
    -tiedot hankitaan rikosilmoituksen tekemiseksi eikä niitä saa käyttää eikä
    luovuttaa muuhun tarkoitukseen.”

    Mutta kuitenkin:

    “Yhteisötilaajalla on oikeus käsitellä tunnistamistietoja maksullisen
    tietoyhteiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman
    käytön taikka rikoslain (39/1889) 30 luvun 11 §:n tarkoittaman
    yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi siten kuin
    13 b-13 k §:ssä säädetään.”

    Eli ts. mitään poikkeamaa ei tarvita, koska kaikki valvontatoimet voidaan perustella ehkäisevänä toimintana, vaikka vasta huomattavasti valvonnan aloittamisen jälkeen. Näin laajojen valvontaoikeuksien antaminen johtaa väkisinkin järjestelmien väärinkäytöksiin kuten esim. käyttäjäprofiilien luontiin mm. kaupallista tarkoitusta varten.
    Tälläkään hetkellä ei ole mahdollista valvoa kaikkien yhteisötilaajien verkonhallintaa ja -tarkkailua, mutta ko. laki antaa tulevaisuudessa paljastuville urkintatoimille perustellun syyn, ehkäistäänhän sillä luvatonta toimintaa ja merkittäviä haittoja yritykselle.
    Vähälle on jäänyt myös huomio tekijänoikeuksien valvonnasta verkossa. Ovathan esim. levy-yhtiöt yhteisötilaajina oikeutettuja valvomaan verkkoja mahdollisten tekijänoikeusrikkomusten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi. Ja tähän kun ympätään mukaan Lex Karpela, niin soppahan on valmis.

  3. “Virus pitäisi ensin havaita automaattisella seurantaohjelmalla. Jos ohjelma voi havaita viruksen, se kai voi sen käytännössä myös poistaa.”

    Ei tietenkään voi. Seurantahan tapahtuu yhteisötilaajan palvelimella, eli käyttäjän ja Internetin välissä. Virus voidaan havaita esimerkiksi huomaamalla tietyn käyttäjän koneesta tulevasta liikenteestä viruksille ominaisia piirteitä, kuten toistuvia paketteja vaihteleviin osoitteisiin ja portteihin. Viruksen olemassaolo voidaan siis helposti huomata käyttäjän koneen ulkopuolelta.

    Viruksen poistaminen ei onnistu automaattisesti yhteyden “välistä”. Tätä varten täytyy päästä käyttäjän koneelle, eli käyttäjän tulee joko itse poistaa virus tai ylläpidon täytyy marssia ihan fyysisesti koneen ääreen.

    Tulee siis ottaa selvää, miltä koneelta liikenne tulee. Tässä yhteydessä todennäköisesti selviää, kuka koneen omistaa (varmasti viimeistään siinä vaiheessa, kun käyttäjään otetaan yhteyttä) ja aivan yhtä todennäköisesti myös se, missä käyttäjä on käynyt, kun tartunnan on koneelleen saanut.

    “Tämän vuoksi virus pitää suodattaa, eikä perusteita käsittelylle ole.”

    Vaikka käyttäjälle voidaan antaa mahdollisuus suodattaa omat sähköpostinsa, ei internet-yhteyksiä yleisesti ole mahdollista suodattaa samalla tavalla. Liikennemäärät ovat aivan toisessa kertaluokassa: sähköposti on vastuussa vajaasta 2 prosentista koko internet-liikenteestä. Lisäksi kyseessä olisi ennakkosensuurin harjoittaminen, jos suodatus olisi pakollista.

    “Jotta taloyhtiö voisi koneellisesti seurata tunnistetietoja, käsittääkseni
    -sillä pitää olla oma viestintäverkko (useimmiten ei ole)”

    Olen itse asuntosäätiön yli 7000 käyttäjän verkon ylläpitäjä. Samantapaisia, verkkoyhteyttä tarjoavia asuntosäätiöitä on kymmeniä, eli yhteensä pelkästään asuntosäätiöiden tapauksessa laki koskee kymmeniä tuhansia, ellei yli sataakin tuhatta henkeä.

    “Aika harvassa taitavat olla sellaiset taloyhtiöt, joissa asukkaiden pornosivujen käytön kyttäämiseksi ryhdyttäisiin näihin toimiin.”

    Kyttääminen ei tokikaan ole pääprioriteetti. Esimerkissänihän oli kyse virustartunnasta ja virusten poistamiseksi löytyy aivan varmasti intoa. Me ainakin reagoimme jokaiseen käyttäjiltä tai verkon ulkopuolelta tulleisiin tietoihin verkossamme olevista viruksista. Tässä yhteydessä aivan varmasti paljastuu arkaluontoisia tietoja käyttäjän toimista, koska on paljon helpompi katsella automaattisen seurannan tiedoista johtolankoja, kuin alkaa selvittelemään käyttäjiltä itseltään kyselemällä.

    “Ihmisen suorittamalle tietojen käsittelylle on vielä lisäedellytyksenä, että … tiedot hankitaan rikosilmoituksen tekemiseksi”

    Tämä ei pidä paikkaansa. Edellytyksenä on epäily käyttösääntörikkomuksesta. Lakiesitys rajaa tietojen luovuttamisoikeuden rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön tekemiseen, mutta ilmoitus ei ole edellytys.

  4. Pragmaatikkona ymmärrän kyllä sinänsä perustelut lain puolesta äänestämiselle. Valitettavasti vain se, että osa vihreistä äänesti kuitenkin Lex Nokiaa vastaan, kertoo samalla jotain Vihreiden arvoista.

    Tuskin olen kovin pahasti väärässä olettaessani, että Lex Nokian puolesta äänestäneet vihreät pitivät sitä loppujen lopuksi niin vähäpätöisenä asiana, että saattoivat äänestää lain puolesta, vaikka vastustivatkin sitä. Tämä taas viittaa siihen suuntaan, etteivät oikeusvaltioperiaate ja yksityisyyden suoja ole suurimmalle osalle vihreistä ja siten Vihreille puolueena niin tärkeitä arvoja, kuin soisin niiden olevan. Niinpä en pysty edelleenkään kannattamaan Vihreitä puolueena, vaikka joitain sen yksittäisiä edustajia kannatankin.

    Tuollaista viestiä ei olisi välittynyt, jos vihreät olisivat äänestäneet yhdessä rintamassa lain puolesta tai jos Kasvi olisi uskottavuussyistä yksin äänestänyt sitä vastaan. Nyt puolueen rivit hajosivat, joten äänestystulosta tulee väkisinkin tulkittua myös Vihreiden sisäisenä äänestyksenä mainitsemieni arvojen merkityksestä.

  5. Pasi: Vertaus linkolalaisuuteen taitaa olla aika kaukaa haettu. Linkolalaista kai olisi hävittää tietokoneet, jolloin Lex Nokiallekin olisi vähänlaisesti tarvetta.

  6. Rami: Nykyisillä hallituksen pelisäännöillä äänestyskäyttäytyminen eduskunnassa ei riipu ryhmän koosta. Samalla tavalla keskustalaiset ja kokoomuslaiset edustajat on paimennettu äänestämään hallituksessa hyväksyttyjen esitysten puolesta. Esimerkiksi monet keskustalaiset ja kokoomuslaiset olisivat halunneet äänestää sakonmuuntolakia vastaan.

    Se, mihin ryhmän koko vaikuttaa, on painoarvoon hallituksen sisällä. Neljän ministerin puolueella on paljon suurempi sananvalta hallituksessa käytäviin neuvotteluihin kuin kahden tai yhden ministerin puolueella. Isommilla ryhmillä on myös enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa vastuullaan olevien ministeriöiden valmisteluun. Jos hallituksessa olisi istunut vihreä viestintäministeri, Lex Nokiaa ei olisi koskaan annettu esityksenä eduskunnalle.

    Keskustelussa on paljon peräänkuulutettu periaatteellisuutta ja selkärankaa. Sen on tulkittu tarkoittavan käytännössä sitä, että äänestää oman lystinsä mukaan riippumatta siitä, mikä kanta hallituksessa on hyväksytty.

    Ottamatta nyt kantaa siihen, olisiko tällainen malli hyvä (ks. aiempi kommenttini Euroopan parlamentin toimintatavoista), kannattaa tiedostaa, että yksikään hallitus eikä yksikään hallituspuolue ole tässä maassa toiminut näin. Tämä on ehkä hyvä muistaa, jos harkitsee oppositiossa Lex Nokiaa vastaan äänestäneiden SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestämistä.

    Keskustelussa on elätelty toiveita siitä, että ryhdikäs ja peräänantamaton Vihreät kasvattaisi kannatustaan reippaasti ja voisi siksi vaikuttaa tulevaisuudessa enemmän. Ensinnäkin jatkuva hallitusta vastaan äänestäminen johtaisi ennemmin tai myöhemmin hallituksesta erottamiseen. Silloin menetettäisiin vaikutusmahdollisuudet seuraaviin vaaleihin asti.

    Vuoden 2011 vaalien jälkeen tämän teorian kannattajien mukaan Vihreiden äänimäärä olisi kasvanut ryhdikkään toiminnan ansiosta. Mitä sitten tapahtuisi? Käytäisiin hallitusneuvottelut. Hallituksen muodostajalle olisi ehdolla puolue, joka on tehnyt selväksi, ettei sitä kiinnosta tukea hallitusta asioissa, joissa se on jäänyt vähemmistöön.

    Mitä veikkaatte, kuinka moni pääministeri ottaisi tällaisen Vihreän puolueen hallitukseen? Autan vähän: ei yksikään.

    Vihreät siis siirtyisi vapaaehtoisesti oppositioon tuntemattomaksi ajaksi. Oletetaan kuitenkin selkärankateorian kannattajien ajattelun mukaisesti, että Vihreiden kannatus jatkaisi nousemistaan. Ehkä vuonna 2015 se olisi jo 15 %. Pulmana on se, että hallituksen saisi hyvin todennäköisesti muodostettua mainiosti ilman Vihreitä pitkälle tulevaisuuteen.

    No, ei silti luovuteta vielä. Ehkä 2020-luvulla sinnikkään periaatteellisuuden takia Vihreiden kannatus olisi noussut 25 prosenttiin, vaikka puolue ei olisi päässyt oikeasti vaikuttamaan päätöksiin vuosikausiin. Uskotaan silti, että äänestäjät palkitsisivat oppositiossa istumisesta.

    Ehkä siis 12-16 vuoden päästä Vihreät pääsisi seuraavan kerran hallitukseen. Puolueella ei silti vieläkään olisi enemmistöä hallituksessa. Taas sen pitäisi taipua kompromisseihin muiden hallitusryhmien kanssa – tai lähteä hallituksesta.

    Selkärangan peräänkuuluttaminen nyt esitetyssä muodossa toimii paljon paremmin sloganina kuin käytännön ohjenuorana monipuoluedemokratiassa, jossa kaikki puolueet joutuvat joustamaan vuorollaan.

    Rami katsoi, että nukkuvien puoluekin on Vihreitä parempi vaihtoehto. Oletetaan, että hänen mielestään silti Vihreät on edes vähän parempi puolue kuin vaikkapa kokoomus (tai SDP tai muu vapaavalintainen puolue). Mitä vaaleissa nukkuminen tarkoittaa?

    Eduskuntaan valitaan edelleen samat 200 kansanedustajaa. Koska Rami on jättänyt äänestämättä, ovat muut äänestäjät päättäneet valinnan hänen puolestaan. Jos Rami uskoo, että kaikki äänestäjät ottavat äänestysvalinnoissaan hänen arvonsa ja tavoitteensa paremmin huomioon kuin hän itse, vaaleissa nukkuminen on rationaalinen valinta. Muussa tapauksessa ei niinkään.

  7. Nimimerkille Simple: Äänestystuloksesta nähtiin, että Vihreiden näkyvästä kritiikistä ja muutamasta lakia vastaan annetusta äänestä huolimatta lain kaatuminen ei ollut edes lähellä. Jos keskustassa, kokoomuksessa ja RKP:ssä oli lain kriitikkoja, he eivät tehneet salissa sitäkään vähää kuin nyt selkärangattomiksi haukutut vihreät.

    Minustakin olisi hyvä keskustella jo enemmän siitä, mitä koko poliittiselle järjestelmälle pitäisi tehdä, jotta vastaavanlaiset ongelmat voitaisiin vastedes välttää. Tähän asti tämä näkökulma ei ole tosin innoittanut blogia kommentoineita kovinkaan paljoa.

    PS. Vaikeina aikoina kuvittelen sieluni silmin hallituksen, jossa istuvat Cronbergin ja Braxin sijaan kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ja Bjarne Kallis. Se keventää tuskaa hieman.

  8. Mikko Rauhalalle: En halua ottaa kauheasti kantaa toisiin puolueisiin, sillä demokratiassa on vain hyvä, jos on erilaisia vaihtoehtoja ja jokainen äänestäjä löytää itselleen sopivan ryhmän. Myös eduskunnan ulkopuolelle jäävät puolueet voivat herättää keskustelua ja kirittää kansanedustajia läpi saaneita ryhmiä.

    Yhden asian puolueissa (myös esim. naisten, eläkeläisten ja EU-vastustajien puolueet) on kuitenkin se pulma, että eduskunnassa ja muissa tehtävissä joutuu ottamaan kantaa kaikkiin poliittisiin asioihin. Ellei sitten vain jätä ottamatta kantaa – ja luovuta siten päätösvaltaa muille puolueille. En tosin tiedä, kuinka moni äänestäjä haluaisi äänestää puoluetta A tietäen, että asioissa X, Y ja Z se luovuttaa vallan suoraan puolueille B, C ja D.

    Nyt keskusteluissa vaalilaista on ollut mukana malli, jossa riittävän äänipotin saaminen jo yhdestä vaalipiiristä (vaikka Piraattipuolueelle todennäköisesti suosiollisimmalta Uudeltamaalta) riittäisi laukaisemaan äänikynnyksen. Mutta demokratian kannalta mitä alhaisempi äänikynnys, pääsääntöisesti sen parempi. Mikko on aivan oikeassa siinä, että uusille tulokkaille pitää olla reilu mahdollisuus.

  9. Hei, ajattelin ilmoittaa melkein koko viestiketjun luettuani, että äänestin Orasta juuri pragmaattisuuden ja toimiensa lopullisten vaikutusten alituisen arvioinnin vuoksi. Jos haluaa _pelkästään_ vaikutuksetonta idealistista huutelua (kärjistetysti ja yleistetysti), niin sitä voin itsekin mennä kadulle tekemään. Koska maailmassa on vielä niin paljon sontaa ja rakenteiden (tms.) vuoksi hyviksillä vielä niin vähän resursseja, on hyvisten tarkkaan mietittävä, mihin käyttää paukkunsa.

    Ja tuota paukkujen käytön valintaa Oras on tässä yrittänyt selittää. (Ihmettelen, miten joku jaksaa noin säntillisesti selittää ja taas selittää, luulisi, että vähemmästäkin poksahtaisi verisuonia aivoista, toivottavasti ei kuitenkaan.)

    Itse olen ajatellut hallitusyhteistyön niin, että vihreillä on 14 akkaa ja kesk-kok reipas sata. Aika mykistävä suhdeluku muuten! Sitten ajattelen, että kukin ryhmä saa vaikuttaa kokonsa mukaisesti asioihin, esim. jos olisi 20 asiaa, niin vihreät saisivat vaikuttaa 1,4 asiaan. Vihreät voivat myös yrittää vaikuttaa useampaan, mutta tuskin he saavat tulloin päättää, mihin asioihin he voivat vaikuttaa, kun ovat lähtökohtaisesti alakynnessä. Ihan näin yksinkertaisestihan asiat eivät mene, mutta kuitenkin. Olen myös tehnyt ajatusleikkiä, jossa en ajattele äänestyksiä isossa salissa ollenkaan, vaan ajattelen, että kukin hallituspuolue saa vuorollaan viedä kokoonsa nähden suhteellisen määrän lakeja ym. läpi. Kokoomus ja Keskusta saavat viedä paljon useammin lain läpi kuin Vihreät.

    Tiedän, että tämä on tosi yksinkertaistamista, mutta jotenkin se on ajateltava, kun systeemi on tämä (on hallitus ja oppositio jne). Itse en muista enää kunnolla edellistä kertaa, kun vihreät oli hallituksessa, joten nyt hallituksessa olo tuntuu kovin raadolliselta, kun sitä ei vähään aikaan ole ollut. Ja luulen, että monella muullakin vihreiden äänestäjällä on sama – moni on nuori, eikä ole vielä niin kauaa seurannut politiikkaa niin aktiivisesti (kaikilla ei toki näin!). Monilla on myös mielessä se, kuinka vihreät lähti periaatteisiin vedoten hallituksesta, kun viidettä ydinvoimalaa tuutattiin sisään. Että miksei nyt tehdä samaa? En tiedä, oliko silloinen päätös ok tai vaikuttava, ehkä siitä ei kannata lietsoa keskustelua, kun tässäkin on tarpeeksi, mutta jos joku haluaa ajatuksilla yksityisesti leikkiä, niin voi verrata siihen…

    No, en nyt myöskään halua yliselittää ihmisten reaktioita. Minusta oli myös tärkeää, että asiasta pidettiin mekkalaa ja pidetään edelleen. Ehkä osa mekkalasta tosiaan kuuluu sinne kok/kesk isojen poikien leiriin, ehkä he koittavat ainakin yksityisesti ymmärtää, miksi vihreiden rivit rakoilevat. Ja muuttavat ehkä joskus mielipiteitään.

  10. Hups, pakko korjata, tarkoitin siis tuolla kuvitteellisissa laskelmissani, että vihreät saisivat vaikuttaa noin 2,8 asiaan (ei 1,4) koska alle puolet eduskunnastahan on oppositiossa…

  11. Minunkin on kompattava Sallaa tässä. Hyvä, ettei lähdetty populistiselle linjalle. Mukava tietää, että Vihreillä on vielä toinenkin äänestäjä jäljellä.

  12. Sallalle ja Tommille: kiitos. Kysymys ydinvoimasta tulee jatkuvasti vastaan, joten ehkä sitäkin on hyvä vielä kertaalleen kosketella.

    Vihreät on vastustanut, vastustaa ja tulee vastustamaan ydinvoiman lisärakentamista, koska se on kestämätöntä ja parempia vaihtoehtoja on riittävästi tarjolla. Teemme töitä sekä hallituksessa että eduskunnassa, jotta uusia ydinvoimaloita ei enää Suomeen rakennettaisi.

    Jos hallituksesta eroamalla Vihreät voi torpata yhdenkin ydinvoimalan rakentamisen, ehdotan hallituksesta lähtemistä välittömästi. Näin ei kuitenkaan ole.

    Siksi minusta järkevintä on yrittää puskea kestäviä vaihtoehtoja niin, että yhä useampi näkee, ettei lisäydinvoimaa yksinkertaisesti tarvita. Tämän linjan myös kerroimme äänestäjille viime vaalien alla.

  13. Kun tunnekuohusta on selvitty, niin enköhän minäkin vihreitä jatkossakin äänestä. Ei parempiakaan vaihtoehtoja yhtäkkiä tule mieleen.

    En oikein osaa ottaa kunnollista kantaa kysymykseen siitä miten poliittista järjestelmää tulisi uudistaa. Kuvailemasi EU parlamentin toimintatapa kuulostaa yhtäkkiä ajatellen demokraattisemmalta. Mielestäni toiminnan pitäisi olla ainakin läpinäkyvämpää ja julkisempaa. Nyt asiat tuntuvat tulevan kunnolla julkiseen keskusteluun siinä vaiheessa kun valmistelu on jo tehty ja rintamalinjat sovittu, ja on enää eduskunnan “näytösäänestys” jäljellä. Käytännssähän tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnalla ei ole mitään valtaa mihinkään, vaan kaikki päätäntävalta on hallituspuolueiden johtajilla, joiden käskyjen mukaan eduskunta leimaa etukäteen tehdyt päätökset.

    Mitä mieltä sinä olet?

  14. Miten päätöksentekoa pitäisi kehittää? Aiemmin mainitun Euroopan parlamentin mallin lisäksi toimintalinjoja on varmaankin monia:
    1) vaalien demokraattisuuden parantaminen: äänen pitäisi olla samanarvoinen riippumatta siitä, missä vaalipiirissä äänestää
    2) vaalirahoituksen avoimuuden ja valvonnan lisääminen: äänestäjillä on oikeus tietää, kuka kampanjoita rahoittaa
    3) suoran demokratian vahvistaminen: edustuksellisen demokratian täydentäminen kansanäänestyksillä ja käyttäjädemokratialla
    4) päätöksenteon avoimuuden lisääminen

    Ykkösen ja kakkosen parissa hallitus parhaillaan askartelee. Edistystä on siis näköpiirissä.

    Suora demokratia on edennyt parhaiten paikallistasolla, esim. meillä Tampereella. Erilaisia suoran vaikuttamisen kanavia on lisätty viime vuosina paljon, joskaan rohkeus ei ole vielä riittänyt kansanäänestysten käyttämiseen.

    Nelosessa pieni parannus lienee se, että eduskunnan istuntoja voi nykyään seurata suorana netissä. Kalifornian osavaltioparlamentissa valiokuntienkin kokoukset ovat avoimia ja kaikkien seurattavissa, Suomessa suljettuja. Tätäkin voisi miettiä.

    Tässä muutamia esimerkkejä nopeasti. Mitä muuta pitäisi järjestelmän kehittämiseksi tehdä?

  15. Kaukana ylhäällä keskusteluketjussa(kohta 32) listaat 4 asiaa, joihin olisi ollut vaikutusta Lex Nokiaa vastaan äänestämisellä. Voisitko avata hieman lisää kohtaa 3. Itse en pysty kuvittelemaan sellaista tilannetta, jossa esim. Keskusta tukisi omien periaatteidensa vastaista Vihreiden kannattamaa lakialoitetta vain siksi, että Vihreät ovat vastoin tahtoaan aikaisemmin pysyneet hallituksen linjassa Keskustalle tärkeän lain edetessä käsittelyssä.

    Esityksiä ja äänestyksiä yms. vaikuttamisen tapoja on tietysti paljon erilaisia eikä asioiden tärkeyttä välttämättä ratkaise sen medialta saaman huomion määrä. Mutta jääkö pienelle puolueelle aina lopulta murujen kerääjän virka huolimatta siitä mihin suuntaan kumartaa(pyllistää).

  16. Tuokaa minulle yksikin ihminen, joka on jonkun puolueen kanssa kaikista, siis KAIKISTA asioista ja kaikissa äänestykissä samaa mieltä! Luulenpa, että ei löydy. Tai sellaisen ihmisen on perustettava ihan oma puolue, jotta voi olla itsensä kanssa samaa mieltä kaikissa asioissa.

  17. Käsittääkseni Lex Nokia on valmiissa tai ainakin aiemmassa muodossaan uhannut myös median lähdesuojaa, ja veikkaan että tästä syystä se sai niin paljon huomiota osakseen. Valtamediaa ei ole kiinnostanut aiemmat kansalaisoikeuksia polkevat lait kovin paljoa, mutta nyt on kansalaiset lietsottu aikamoiseen raivoon osittain kuviteltuja uhkia vastaan. Mielestäni Lex Linden ja Lex Karpela ovat kansalaisoikeuksien kannalta härskimpiä (“organisoitu keskustelu kielletty”, “jos sulla on tässä lukko ja sä murrat sen niin kyllä sä tiedät tekeväs jotain kiellettyä”, wtf).

    BTW oli kiva lukea tuo pragmaattisuutta koskeva linjaus, kuulostaa hyvältä.

  18. TommiS:lle: Hallitus on tehnyt myös Vihreiden kannattamia päätöksiä, jotka eivät välttämättä ole olleet niin mieluisia keskustalaisille tai kokoomuslaisille. Esimerkkejä näistä ovat Tuija Braxin esitys sakonmuuntorangaistuksesta ja siviilipalveluksen lyhentäminen kuukaudella.

    Eli vuoroin vieraissa. Vihreiden kannalta valitettavasti toki pieni hallituspuolue joutuu yleensä taipumaan useammin kuin iso hallituspuolue.

Leave a Reply