Maaseudun Tulevaisuus: Lisäydinvoima uhkaisi kotimaista energiaa

Hallitus on valmistellut ministeri Pekkarisen (kesk.) johdolla esityksen uusiutuvan energian mittavasta lisäämisestä. Tuemme lämpimästi ratkaisua, jolla leikataan päästöjä, parannetaan omavaraisuutta ja luodaan työpaikkoja.

Historiallisen uusiutuvaratkaisun loistoa valitettavasti himmentää esitys myöntää lupa vielä kahdelle ydinvoimalalle. Uudet voimalat tekisivät Suomesta maailman ylivoimaisesti suurimman ydinjätteen tuottajan asukasta kohti.

Uusiutuvia ja ydinvoimaa on markkinoitu pakettina, joka tulee hyväksyä sellaisenaan. Väite ei pidä paikkaansa.

Suomella on laillisesti sitova velvollisuus nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin. Uusiutuvien käyttöä on siis lisättävä reippaasti riippumatta siitä, mitä lisäydinvoimasta päätetään.

Itse asiassa lisäydinvoima voi hankaloittaa uusiutuvien edistämistä. Kaikkein turmiollisinta olisi kahden ydinvoimaluvan myöntäminen.

Vaikutusmekanismeja on useita. Uudet ydinvoimalat sitoisivat pääomia arviolta 7–10 miljardia euroa. Tuloa ne alkaisivat tuottaa aikaisintaan ensi vuosikymmenellä.

Olkiluoto 3:n fiasko osoittaa, että käytännössä kustannukset voivat nousta selvästi suuremmiksikin. Jos pääomat sitoutuvat epävarmoihin ydinhankkeisiin, voi kunnallisten energiayhtiöiden olla vaikea samalla investoida merkittävästi uusiutuviin.

Ydinvoima on energiapolitiikan käenpoika, joka varastaa huomion kestäviltä ratkaisuilta. Jos uskoo vankkumatta ydinvoiman erinomaisuuteen, voi jäädä huomaamatta, miten nopeasti kestävät energiaratkaisut ovat kehittyneet yhä kilpailukykyisemmiksi.

Lisäydinvoimalle esitetyt vaihtoehdot edellyttäisivät suoraan lisäsatsauksia uusiutuviin. Vihreiden mallissa tulevaisuuden sähkön tarve – metsäteollisuuden oletettu kasvu mukaan lukien – katettaisiin parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä kysyntäjoustoja ja vauhdittamalla uusiutuvia nyt kaavailtua enemmän.

Mitä tämä tarkoittaisi käytännössä? Esimerkiksi nopeampaa sähkölämmityksen korvaamista pellettiuuneilla ja maalämpöpumpuilla, kotien energiaremontteja sekä pk-yritysten energiakatselmuksia. Se tarkoittaisi hajautettua yhteistuotantoa metsäenergialla, biokaasureaktoreita maatiloille ja lisää tuulipuistoja rannikolle ja Lappiin.

Toisin kuin lisäydinvoima, kestävät vaihtoehdot perustuvat voittopuolisesti kotimaiseen osaamiseen, teknologiaan ja polttoaineisiin. Työpaikat jakautuvat asentajille, metsänomistajille, konepajoille, rakentajille ja metsureille ympäri Suomea – usein maaseudulla ja alueilla, joilla uusia työpaikkoja tarvitaan kipeimmin.

Ei olekaan yllättävää, että tuoreen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista vastustaa edelleen yhdenkin ydinvoimaluvan myöntämistä. Esimerkiksi maaseudulla vahvan keskustan kannattajista alle kolmannes kannattaa kahden ydinvoimalan rakentamista.

Suomi on tienhaarassa. Voimme valita kotimaiseen osaamiseen ja työhön perustuvan tien, jolla satsataan uusiutuviin ja energiatehokkuuteen. Tai voimme valita ulkomaisen riskienergian tien, jossa kannamme vastuun uraaninlouhinnan haitoista ja tuhansia vuosia vaarallisesta ydinjätteestä.

Kansan enemmistö haluaa kotimaista, kestävää energiaa. Mitä tekee kansanedustajien enemmistö?

Heli Järvinen
Oras Tynkkynen

Kirjoittajat ovat Vihreiden kansanedustajia – Järvinen Kerimäeltä, Tynkkynen Tampereelta.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply