Talouselämä: Hallitus tarvitsee kestävän kasvun paketin

Globaalin talouden epävarmuus, huoltosuhteen heikkeneminen ja teollinen rakennemuutos koettelevat Suomea. Kasvunäkymämme on heikko.

Hallitus on vastannut haasteeseen vuoden alusta voimaan tulleilla kasvukannustimilla. Kannustimia uutta luovaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä bisnesenkeleiden kasvuyrityksiin tekemiin sijoituksiin on pidetty yleisesti perusteltuina.

Mittaluokka on kuitenkin vaatimaton. Koko kansantalouden kasvunäkymää ei näillä täsmätoimilla ratkaista. Enemmän pitää tehdä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.

Talouskriisin ohella maailmaa koettelee ympäristökriisi. Vanha kasvun malli – hyvinvoinnin luominen kuluttamalla enemmän luonnonvaroja – ei enää toimi. Uuden kasvun pitää auttaa ratkaisemaan ympäristöongelmia, ei pahentaa niitä.

Verovaroja kannattaa ohjata ympäristön tärvelemisestä uuden kasvun tukemiseen.

Valtiovarainministeriön laveamman arvion mukaan valtio käyttää erilaisiin ympäristölle haitallisiin tukiin jopa yli kuusi miljardia euroa vuodessa. Suoraan ympäristön tilaa heikentäviä tukia on nelisen miljardia euroa.

Valtaosa tuista näkyy budjettikirjassa tulonmenetyksinä eikä menoina. Valtiontalouden näkökulmasta on kuitenkin yhdentekevää, lapioidaanko veronmaksajien rahoja suorina investointitukina vai epäsuoremmin verotukina.

Eniten ympäristölle haitallisia tukia on liikenteessä. Verovaroin kannustetaan ajamaan autolla, lentämään ja kuluttamaan fossiilisia tuontipolttoaineita. Myös energia- ja maataloussektoreilla satojen miljoonien eurojen verohelpotukset tukevat fossiilisen energian käyttöä.

Kaikki tuet ovat aikanaan syntyneet syystä, eikä niitä kannata – eikä oikein voikaan – leikata kokonaan pois, mutta niitä pitää arvioida kriittisesti.

Hallituksella on kehysriihessä mainio tilaisuus esittää kestävän kasvun paketti, jossa verovaroja ohjataan kasvukannustimiin. Sopiva suuruusluokka vuodessa voisi olla 100 miljoonaa euroa, mikä kasvaisi 200 miljoonaan euroon vuonna 2015. Se ei liene kohtuuton suhteessa tukien miljardipottiin.

Yksinkertainen ratkaisu on alentaa yhteisöveroa. Naapuristamme Ruotsista tuli houkuttelevampi investointikohde, kun siellä yhteisövero laskettiin vuoden alussa 22 prosenttiin.

Toinen suunta on vauhdittaa niitä kasvualoja, jotka kuormittavat ympäristöä vähemmän. On esitetty muun muassa verokannustinta, joka kohdentuisi rekisteröidyille aineettomille oikeuksille. Tätä kautta voitaisiin kiihdyttää esimerkiksi kovassa kasvussa olevaa peli- ja ohjelmistoalaa.

Kolmas mahdollisuus on rahoittaa kasvuyrityksiä, kuten myös Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt. Varat voi kerätä kasvurahastojen rahastoon, joka sijoittaa markkinoilla toimiviin rahastoihin. Tämä helpottaisi yritysten kasvurahoitusta ja houkuttelisi Suomeen kansainvälisiä investointeja.

Pari sataa miljoonaa euroa ei Suomen talouden tulevaisuutta ratkaise. Kestävän kasvun paketti olisi kuitenkin hallitukselta tärkeä signaali: vauhditamme kasvua ja samalla torjumme ympäristöongelmia.

Lasse Männistö
Oras Tynkkynen
Männistö (kok.) ja Tynkkynen (vihr.) ovat kansanedustajia.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

4 Responses

  1. “Verovaroin kannustetaan ajamaan autolla, lentämään ja kuluttamaan fossiilisia tuontipolttoaineita. Myös energia- ja maataloussektoreilla satojen miljoonien eurojen verohelpotukset tukevat fossiilisen energian käyttöä.”

    Voisiko edustaja Tynkkynen vähän avata tätä ajatusta: millaisia tukia tämä tarkoittaa? Käsittääkseni suoria tukia fossiilipolttoaineet eivät Suomessa saa, päinvastoin niitä verotetaan melko paljon.

  2. Ovatko Hetemäki tai Kokoomus esittäneet evidenssiä yhteisöveron laskemisen työllisyysvaikutuksista? Sehän on yleinen kaikille yrityksille suunnattu tulonsiirto, ei siis ympäristö- tai innovaatiopoliittisesti suunnattu toimenpide. Vasemmistolaisina pidetyt taloustieteilijät Krugman ja Suomessa Tuomala eivät pidä yhteisöveron laskua oikeana tienä. He kysyvät, miksi Euroopan suuret taloudet eivät ole osallistuneet yritysverokilpailuun. (Suomen 24,5 % yhteisövero on EU:n matalimpia, vertailu vain Ruotsiin ja Viroon on tarkoitushakuista.) Heidän mukaansa suurten maiden taloudet ovat yksinkertaisesti niin itseriittoisia, ettei niillä ole tarvetta lähteä verokilpailuun. Pienet ja syrjäiset maat taas eivät pysty tutkijoiden mukaan (eivätkä ole pystyneet) kääntämään merkittäviä investointivirtoja edukseen matalien veroasteiden avulla. Loppujen lopuksi ne ainoastaan menettävät verotulojaan. Yhteisöveron tosiasiallinen maksajakin voi olla osittain työväki palkkaan kohdistuvina paineina, ei yksin työnantaja.

    Kunta- ja sote-uudistukset muuttavat yhteiskuntaamme ja uudistuksiin ujutettanee säästötavoitteita. Kunnallisessa päätöksenteossa yhteisöveron laskeminen merkitsisi leikkauksia leikkausten perään, papparaisten kotiuttamista sairaaloista ennen aikojaan ja koulutuksen entistäkin rajumpaa karsimista. Viime mainittu vaikuttaisi työvoiman laatua ja määrää heikentävästi, siis koituisi yritysten omaksi vahingoksi. Vaihtoehtona olisi yhteisöveron laskemisen kompensoiminen jollakin muulla verolla, esimerkiksi pääomatuloveron korotuksella, mutta se veisi sijoitusmotivaatiota. Siis sitä, jota oltiin hakemassa. Tuloveroa kunnissa varmaan joudutaan muutenkin korottamaan, ilman yhteisöveron laskemistakin.

    Eikö Vihreiden tulisi myös nähdä yhteisöveron laskemiseen sisältyvä liberalistinen ideologinen juonne ja ymmärtää toimenpiteen vaikutus siihen kykyyn, jolla verovaroin ylläpidettävä hyvinvointiyhteiskunta reagoi erilaisiin globalisaatioriskeihin kuten Talvivaaran kaltaisiin vuotoihin tai sosiaalisiin ongelmiin? Voiko kaikille yrityksille tarkoitettu kategorinen veron kevennys olla kestävä ja vihreä verotustie, vai tulisiko edelleen käyttää kohdennetumpaa keinovalikoimaa? Kykeneekö kuuden puolueen hallitus vastaamaan globalisaation asettamiin kysymyksiin?

  3. Heikki Lindfors: Suomessa tuki kohdistuu voittopuolisesti käyttöön. Euromääräisesti suurimpia tukia ovat valtiovarainministeriön arvion mukaan autoilun työmatkakuluvähennys, dieselin verohelpotus, työkoneiden kevyen polttoaineen kevennetty verotus ja teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta. Käsittääkseni ympäristölle haitallisista tuista julkaistaan näinä päivinä kartoitus.

  4. Erkki Nuutinen: Kirjoituksessa emme halunneet hirttäytyä mihinkään yksittäiseen kasvukannustimeen, koska kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Yhteisöveron laskeminen ei sekään ole ongelmatonta.

    Toisaalta erilaisten täsmäkannustimien (kuten t&k-vähennys) järkevyydestäkin on asiantuntijoiden keskuudessa hyvin erilaisia näkemyksiä. Esim. ne voivat kannustaa verosuunnitteluun ja monimutkaistavat verojärjestelmää.

    Mikä olisi sinusta toimivin kasvukannustin?

Leave a Reply