Vihreä blogi: Tiemaksut mahdollista toteuttaa järkevästi tai hölmösti

Tänään julkistettu Jorma Ollilan työryhmän raportti on monessa suhteessa oikeilla jäljillä. Verotuksen painopistettä kannattaa siirtää auton ostamisesta ja omistamisesta sen käyttämiseen. Toimivan ja reilun järjestelmän rakentaminen vaatii silti vielä paljon työtä ja korjauksia.

Ollilan työryhmän loppuraportissa on esitystä jalostettu palautteen perusteella. Esimerkiksi maksuvyöhykkeitä on aiemman kahden sijaan kolme, mikä ottaa paremmin huomioon Suomen kokoisen maan sisäiset erot.

Raportti toteaa, että tiemaksuja on kalliimpaa kerätä kuin nykyisiä autoilulta perittäviä veroja. Korkeampien keräyskulujen vastineeksi saataisiin kuitenkin merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä.

Fiksusti toteutetuilla tiemaksuilla voidaan kerätä veroja reilummin ja vähentää päästöjä tehokkaammin ilman, että autoilun kulut kokonaisuutena kasvavat. Samalla autoilijoille voidaan tarjota lisäpalveluita – ja hyvässä lykyssä kehittää järjestelmästä uusi vientituote.

Maksuilla autoilua voidaan verottaa enemmän siellä, missä haitat ovat suuria ja vaihtoehtoja oman auton käytölle tarjolla. Vastaavasti autoilija joutuisi maksamaan vähemmän silloin, kun haitatkin ovat pienempiä ja auton käyttö monissa tapauksissa välttämätöntä – erityisesti maaseudulla.

Ollilan työryhmä muistuttaa, että ennen päätöstä tiemaksuista pitää varmistaa kansalaisten yksityisyydensuoja. Yksi tapa voisi olla toimittaa maksujärjestelmään tieto ainoastaan maksettavasta summasta, ei auton sijainnista. Vihreät ei hyväksy tiemaksujen toteuttamista tavoilla, jotka vaarantaisivat ihmisten yksityisyydensuojan.

Työryhmän esityksissä on kuitenkin myös ongelmallisia kohtia. Yksi niistä on autoveron korvaaminen tiemaksuilla.

Esitys lisäisi kustannuksia niille suomalaisille, jotka joutuvat ajamaan esimerkiksi töiden takia paljon, mutta jotka eivät halua tai pysty ostamaan uutta autoa. Autoveron poistaminen myös laskisi eniten juuri kalliiden ja runsaspäästöisten autojen hintoja – muutos, jota on vaikea pitää sen paremmin reiluna kuin ympäristön kannalta järkevänä.

Toimivampi malli olisi korvata tiemaksuilla ajoneuvovero kokonaan, mutta autovero vain osittain. Sen sijaan maksuilla kannattaisi korvata osa polttoaineveroista.

Näin autovero säilyisi kannustamassa ihmisiä valitsemaan vähäpäästöisiä autoja. Kustannukset paljon vanhoilla autoilla ajavilla eivät nousisi kohtuuttomiksi. Dieselin polttoaineveron laskeminen puolestaan alentaisi vientiteollisuuden kuljetuskustannuksia.

Ollilan työryhmä korostaa, että päätös tiemaksuista on pohjimmiltaan poliittinen. Nyt on tärkeä jalostaa raportissa esitettyjä ajatuksia malliksi, joka tekee autoilun verotuksesta nykyistä reilumpaa ja ekologisempaa, yksityisyydensuojaa vaarantamatta.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

11 Responses

  1. “Autoveron poistaminen myös laskisi eniten juuri kalliiden ja runsaspäästöisten autojen hintoja – muutos, jota on vaikea pitää sen paremmin reiluna kuin ympäristön kannalta järkevänä.”

    Juuri näin. Lisäksi on syytä miettiä sosiaalisia vaikutuksia, kuka ostaa kalliita autoja, tuskin köyhät. Väitän että kalliilla ja halvan auton vuosittaisissa kilometrimäärissä on eroja, mutta ei kuitenkaan kovin radikaaleja. Toisin sanoen muuttamalla verotusta autoverosta käyttöveroon, laskee kalliiden autojen käytön kokonaisveroaste (hankinnan että käytön verot yhteensä).

    Halutaanko tässäkin tukea eriarvoistumiskehitystä ja poistaa tientynlaista verotuksen progressiota?

  2. Polttoaineessa verottaminen rankaisee suhteellisesti eniten köyhiä, ja kalliilla paljon kuluttavalla autolla ajavalle polttoaineen hinnalla ei todennäköisesti ole mitään merkitystä. Sen sijaan voitaisiin katsastuksen (ja auton haltijavaihdoksen) yhteydessä periä ajettuihin kilometreihin, auton päästöihin ja autoveroon suhteutettu “kilometrivero”..

  3. Mikko: Ei kenelläkään köyhällä ole autoa, vaan ne käyttävät julkisia.

    Jos on pienituloinen, niin mun mielestä on tosi hölmöä käyttää ylimääräinen raha autoon.

    Ja jos asuu kauempana keskustasta, niin aina voi muuttaa.

  4. “Jos on pienituloinen, niin mun mielestä on tosi hölmöä käyttää ylimääräinen raha autoon.”

    Mitenkäs se pienituloinen muuttaa keskustaan? Niin tietty, jos on tarpeeksi pienituloinen, yhteiskunta kyllä maksaa. Entä me keskiluokkainen köyhällistö, jonka pitää maksaa kaikki itse ja sen lisäksi vielä pienituloisten ja köyhien eläminen? Paperilla voimme olla varakkaita, mutta käytännössä elämme siinä rajalla jossa vaarana tipahtaa tuottavasta yhteiskunnanjäsenestä nettosaajaksi. Haluammeko lisää nettosaajia? Kuka heidän saamisensa maksaa kun nyt jo tekee tiukaa?

    @Oras: miten autoon laitettava seurantajärjestelmä voisi toimittaa vain tiedon maksettavasta summasta, ellei koko tariffihässäkkälogiikka ole implementoitu em. laitteeseen? Jos taas näin tehdään, laitteesta tulee kallis (ja virhealtis).
    Miksei mennä simppelillä, eli toimintavarmemmalla ja halvalla tavalla: Vuosikatsastuksessa luetaan ajoneuvon kilometrilukema ja sen perusteella määrätään ajoneuvovero. Toki nykyisin uusia autoja ei tarvitse katsastaa ensimmäisinä vuosina, mutta eipä tuo paha muutos olisi. Ei tarvitse kovin kummoista tekniikkaa toteutukseen, säästyy useampi sata miljoonaa implementointikuluja, satoja miljoonia autojen käyttäjiltä kun ei tarvitse ostaa uutta isovelilaitetta ja jokunen sata miljoonaa per vuosi järjestelmän ylläpitomaksua.

    @Oras: Oletko koskaan harrastanut geokätköilyä? Tiedätkö kuinka epävarma laite GPS viimekädessä on. Mitä jos isovelilaite ei saakkaan fiksiä, kuka vastaa? Mitä jos tulee huono fiksi? Oman GPS:n mukaan olen itse “liikkunut” satoja kilometrejä tunnissa, vaikka olen ollut jalkaisin.
    jne jne.
    Liian hienoa ja liian teknistä ratkaisua ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

  5. jeppe: Tekniikasta kannattaa ensisijaisesti kysyä tekniikan asiantuntijoilta. Ollilan työryhmän raportissa hahmoteltu ja itse asiantuntijoiden kanssa keskustelemani malli olisi kuitenkin sellainen, että auton päätelaite toimittaisi maksujärjestelmään vain joko tiedon ajetun matkan pituudesta eri matkavyöhykkeillä (13 km vyöhykkeellä A, 21 km vyöhykkeellä B) tai jopa pelkästään vain maksettavan loppusumman.

    Nämäkin tiedot toimitettaisiin viiveellä, joten reaaliaikaiseen seurantaan ei olisi periaatteessakaan mahdollisuutta. Lisäksi tietysti säädettäisiin tiukasti siitä, kenellä on oikeus tietoja nähdä (= mahdollisimman harvoilla viranomaisilla) ja miten tietojen luvattomasta käytöstä rangaistaan.

  6. jeppe: Jos verotus perustuisi km-lukemaan, mittari pitäisi joko lukea useammin tai verot maksettaisiin vain hyvin harvoin. Luulen, että aika harva autoilija haluaisi maksaa km-veronsa vain vaikka kerran vuodessa.

    Näin myös menetettäisiin paikannukseen perustuvien tiemaksujen olennaisin hyöty: mahdollisuus porrastaa maksut ajan ja paikan mukaan. Km-mittarimallissa maksettaisiin saman verran autoilusta pahimpaan ruuhka-aikaan Helsingin kantakaupungissa kuin viikonloppuyönä Lapin perukoilla.

    GPS-paikannukseen liittyy epätarkkuutta, mutta sillä ei ole maksujen perimisen kannalta mainittavaa merkitystä. Ehdotetut summat ovat olleet joitakin senttejä kilometriltä; silloin ei ole paljon väliä sillä, heittääkö lukema 10 tai 20 metriä. Virheet lienevät satunnaisia (= välillä yhteen, sitten toiseen suuntaan), jolloin ne kumoavat toisensa.

    Jos taas paikannus menetetään vaikka parin kilometrin ajaksi, tätäkään on vaikea nähdä suurena ongelma. On nimittäin jälkeenpäin melko helppo päätellä, miten auto on siirtynyt pisteestä A pisteeseen B.

  7. Onhan tähän jo keksitty euroopassakin miten verottaa ruuhkia ja kaupunkien yksityisautoilua. On moottoritiemaksut ja sakssa vihreätarra jota ilman ei autolla pääse kaupunkiin. Miksi pitää keksiä pyörä uudelleen.

    KENELLEKKÄÄN, siis EI KENELLEKKÄÄN muulle kuulu seurata gps:llä missä ja milloin minä liikun. Pohjois-Korea varmaan tulee tästä kyttäysjärjestelmästä ottamaan mallia täältä.

  8. Jari: Myös tietulleissa keräyskulut ovat melko korkeita. Erotuksena paikannukseen perustuvista tiemaksuista niitä voi kuitenkin soveltaa vain aina jokaiselle alueelle, jota varten keräysjärjestelmä on erikseen rakennettu.

    Tiemaksut on mahdollista kerätä ilman, että kukaan voi seurata auton liikkumista.

  9. Olen kyllä varma siitä että esim. Itävallan moottoritiemaksun tyylinen vois toimia pääkaupunkiseudulla. Ja on varmasti halvempi ja varmempi tapa mitä nämä gps-systeemit.

    Hommahan mene näin jos joku ei tiedä:
    Huoltoasemalta tarra vuodeksi ikkunaan joka maksaa esim. 20€ ja oikeuttaa ajamaan pk-seudulla. Tien poskessa on kameroita jotka seuraa onko autoissa asianmukaiset tarrat. Tätä työtä vartenhan siellä on peltipoliiseja pystyssä, käyttötarkoitus vaan on eri.

  10. Liikenneministeri Merja Kyllönen puhui läpiä päähänsä ykkösaamussa:

    Hän sanoi: “Polttoaineveroa ei voida nostaa loputtomiin, koska muuten joka toisella ihmisellä ei ole varaa käyttää autoa.” On täysin epäloogista, että jos verojen keräämistapaa muutetaan, niin sitten em. varattomilla olisikin varaa käyttää autoa.

    Toisaalta hän valittaa, että kun autojen polttoaineen kulutus putoaa, niin verotulot laskevat sitä kautta. Eikö hän ymmärrä, että nämä kumoavat toisensa! Eli kun kulutus laskee, niin vastaavasti polttoaineveroa voidaan nostaa, jolloin polttoaineesta saatava kokonaissumma pysyy samana.

    Puhtaasti sähköllä toimiva autot ovat vielä pieni vähemmistö, ja tulevat olemaa sitä hamaan tulevaisuuteen, joten niistä saatavilla verotuloilla ei ole paljoa merkitystä. Ja saadaan nekin haluttaessa verotuksen piiriin, jos autossa käytettyä sähköä aletaan verottaa. Laturiin vain sähkömittari, jolloin ladatun sähkömäärän saa mitattua, ihan samaa tapaan kuin polttoaineen.

    Mietitäänpä uudelleen mitä tarkoittaa Kyllösen lause: “Polttoaineveroa ei voida nostaa loputtomiin, koska muuten joka toisella ihmisellä ei ole varaa käyttää autoa.”

    Sehän tarkoittaa sitä, että verotusta ei voida nostaa loputtomiin. Ja sittenkö sitä voidaan, jos veronkantotapaa muutetaan niin että se otetaankin kilometreistä eikä polttoaineesta. Kilometriveroilla valtio haluaa varmistaa verotulonsa, ja toisaalta Kyllönen on huolissaan kansalaisten verotaakasta. Ja sitten ratkaisu ongelmaan on muka se että verotapaa muutetaan.

    Polttoaineen kulutuksen ja kilometrien väillä on yksi yhteen riippuvuus. Molemmat ovat itseasiassa kilometriveroja.

    On paljon perempi että haluttu verosumma kerätään polttoaineessa kuin kilometreissä. Syyt:

    1. Mitä enemmän kuluttava eli saastuttava auto sinulla on, sitä enemmän maksat veroa. Se on oikein. Tällä hetkellä päästöt onkin jo huomioitu ajoneuvojen perusverossa. Iso kulutus vaikuttaa myös siihen, että polttoaineveroa tulee maksettua enemmän. Ihan hyvä. Tämä etu menetetään, jos vero kerätään kilometreinä eikä polttoaineessa, jolla ne samat kilometrit “tuotetaan”.

    2. Polttoaineverossa on mukana automaattinen ruuhkamaksu, joka vastaa todellisia ruuhkia. Ruuhkien takia menen yleensä töihin ruuhka-ajan jälkeen ja palaan kotiin myös ruuhka-ajan jälkeen, kun se on minulla mahdollista. Joskus kun on pakko olla esim. kokouksessa heti aamusta, niin silloin on pakko lähteä kehäteiden ruuhkiin, ja silloin pahimmillaan bensaa kuluu jopa 13 litraa sadalla. Eli polttoaineveroa suorastaan ropisee valtion kassaan.

    3. Veron keräämisen kustannukset laitepohjaisella valvonnalla.

    4. Yksityisyyden suoja ja kansalaisten viha. Me emme halua Orwellilaista valvontayhteiskuntaa. Taatusti tulee kapina ja satoja kikkoja joilla systeemiä voi kiertää. Elektroniikkaa voi hämätä ja tiedostoja väärentää, mutta bensaa ei voi väärentää.

    Ruuhkamaksuilla halutaan siirtää ihmisiä julkisten kuluvälineiden käyttäjiksi osittain sillä oletuksella, että ihmiset mukavuuden takia haluavat kulkea omilla autoillaan. Ei taatusti. Kyllä sitä omaa autoa käytännössä käytetään olosuhteiden pakosta. Esim. oma 22 kilometrin työmatkani kestää julkisilla kolme kertaa kauemmin kuin omalla autolla, ja siinä on useita vaihtoja. (Ruuha-aikojen ulkopuolella.) Helsingin keskustassa käydessäni käytän aina julkisia, kun se on mahdollista. Ei pääkaupunkiseudun ruuhkissa kukaan huvikseen ole. Vai halutaanko ruuhkamaksuilla hätistää köyhimmät autoilijat pois tukkimasta rikkaampien tietä, sillä rikkaille ruuhkamaksuilla ei ole mitään merkitystä.

    Jorma Ollilaa ei mitenkään pätevöitä tähän asiaan hänen entiset ja nykyiset tehtävänsä suuryhtiöissä, varsinkaan kun hän ei edes onnistunut kovin hyvin Nokian johdossa. Myöskään se, että työryhmässä on yrityksiä, joilla on oma lehmä ojassa, ei tuo uskottavuutta työryhmälle. Yhdessä niissä olin muuten 27 v töissä, ja voin taata, että nämä yritykset ajavat vain omaa etuaan, ei yhteiskunnan etua. Sen takia ne eivät voikaan päätyä muuhun ratkaisuun kuin sellaisiin, jotka perustuvat jokaiselle autoilijalle pakkomyytäviin laitteisiin.

    Katso Merja Kyllösen haastattelu Yle areenasta: http://areena.yle.fi/tv/2087868

Leave a Reply