UKK: Ydinvoima ja Vihreiden toiminta hallituksessa

Onko Vihreät siunannut ydinvoimapäätöksen hallituksessa?

Ei. Vihreät on vastustanut ydinvoimalupien myöntämistä kaikissa vaiheissa.

Hyväksyikö Vihreät ydinvoimapäätöksen saadakseen läpi laajan uusiutuvapaketin?

Ei. Vihreät ei käy kauppaa ydinvoimakannalla. Sitova uusiutuvavelvoite on sitä paitsi saavutettava joka tapauksessa.

Miten Vihreät äänestää ydinvoimasta päätettäessä?

Äänestämme ydinvoimahakemuksia vastaan sekä hallituksessa, eduskunnan valiokunnissa että ratkaisevassa käsittelyssä täysistunnossa. Vihreät on YLEn kyselyn mukaan ainoa eduskuntapuolue, jolla on yksimielinen kanta ydinvoiman lisärakentamiseen.

Olisiko Vihreät voinut vaikuttaa enemmän oppositiossa?

Ei. Vihreät ei aina saa hallituksessa enemmistöä kannalleen, mutta oppositiosta hallituksen linjoihin ei vaikuteta senkään vertaa.

Miksi Vihreät lähti viimeksi hallituksesta, mutta ei nyt?

Edellisen ydinvoimapäätöksen yhteydessä lupasimme jättää hallituksen, jos ydinvoimahanke menee läpi. Viime vaalien alla kerroimme tekevämme voitavamme kestävien energiaratkaisujen puolesta, mutta häviö yhdessä asiassa ei olisi järkevä syy luopua vaikuttamisesta muihin asioihin.

Mitä seuraisi, jos Vihreät lähtisi hallituksesta?

Ainakaan yksikään ydinvoimala ei sillä jäisi rakentamatta. Kolmella muulla hallituspuolueella on eduskunnassa selvä enemmistö ilman Vihreitäkin. Moni hallituksen esitys voisi muuttua vähemmän vihreään suuntaan.

Mihin asioihin vaikuttamiseksi Vihreiden pitäisi pysyä hallituksessa kauden loppuun?

Lopullista silausta vailla ovat vielä mm. vaalireformi, energiaveroratkaisut, vesi-, kaivos- ja jätelait, terveydenhuoltolain uudistus sekä uusiutuvan energian syöttötariffit. Syksyllä hallitus päättää valtion ensi vuoden budjetista.

Voiko Vihreät vaikuttaa hallituksessa mihinkään?

Voi. Puolueeksi, jolla on 10 prosenttia ministeripaikoista, Vihreät on onnistunut vaikuttamaan paljonkin. Vihreiden tavoitteiden mukaisia saavutuksia ovat mm. ratkaisevat uudistukset vaalirahoituksen valvontaan ja vaalijärjestelmään, mittavat parannukset perusturvaan, historiallisen suuri satsaus uusiutuvaan energiaan sekä kunnianhimoiset pitkän aikavälin päästötavoitteet.

Miksi Vihreät rimpuilee hallituksen päätöstä vastaan?

Kun Vihreät lähti hallitukseen, kerroimme ajavamme vihreää linjaa ydinvoimaratkaisuissa loppuun asti. Näin tulemme toimimaan. Hallituskumppanit ovat olleet tästä tietoisia alusta asti.

Onko Vihreät koko ajan toisella jalalla hallituksessa ja toisella oppositiossa?

Vihreät on tukenut hallituksessa yhdessä sorvattuja kompromisseja silloinkin, kun ne eivät ole olleet helppoja. Tämän voi tarkistaa eduskunnan äänestystilastoista. Vastaavasti on saatu muun hallituksen tuki vihreille toimille, jotka ovat voineet olla muille hallituspuolueille hankalia.

Miksi vastustaa hallituksen esitystä ydinvoimasta, mutta ei vaikka Lex Nokiasta tai yliopistolaista?

Vihreät on suhtautunut kriittisesti joihinkin hallituksen esityksiin aiemminkin. Useimmissa tapauksissa esityksiä on kuitenkin saatu muokattua hallituksen neuvotteluissa ja eduskunnan käsittelyssä vihreämpään suuntaan.

Saisiko mikään lähtemään Vihreät hallituksesta?

Varmasti voi kuvitella monia kauhuskenaarioita, joissa hallituksesta tulisi lähteä. Lähtökohtaisesti hallitukseen sitoudutaan kuitenkin koko kaudeksi. Hallituksessa väännetään asioista yksi kerrallaan. Joskus voitetaan, joskus hävitään, mutta työ vihreän Suomen ja maailman puolesta jatkuu.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

10 Responses

  1. Ydinvoiman kustannustehokkuutta voidaan epäillä, mutta investorit laskevat että ydinvoimalla pystytään tuottamaan energaa noin 50 … 55 eur/MWh tuntihinnalla. Tuulivoimalla tuotantokustannus voidaan olettaa noin 20 Eur/MWh kalliimmaksi. Koska energian hinta kuluttajalle on sama, tuotantotavasta riippumatta, tulisi tuotantatavat asettaa samalle viivalle. Ydinvoimalla tuotetulle energialle voitaisiin asettaa esim. 20 eur/Mwh riskivero, mikä perittäisiin valtionkassaan. Riskin ydinvoiman turvallisuudesta kantavat kansalaiset ei yritykset. Mikäli ydinvoimayhtiöt joutuisivat vakuuttamaan riskit markkinoilla, olisi vakuutusmaksu huomattavasti suurempi. Tällä perusteella 20 eur/mwh vero pitäisi olla vielä kilpailukykyinen markkinoilla. Koska ydinvoimalla tuotettu energia on puheiden mukaan niin edullista, ko. maksu olisi hyvinkin perusteltu. Itse en usko että laitoksia tällöin rahoitettaisiin.

  2. Onko mihinkään ydinvoiman kannattavuuslaskelmaan koskaan otettu mukaan ydinjätteen loppusijoituksen kustannuksia? Epäilen, mutta kertokoon, ken tietää.

  3. Luvut näyttää aina hyvältä, jos ei arvoteta mitenkään sitä riskiä, minkä ydinvoima tuo tullessaan. Lisäksi missään laskelmissa ei koskaan oteta huomioon ydinjätteen loppusijoituksesta jo syntyneitä kustannuksia (suunnittelu, loppusijoituspaikan rakentaminen) tai sen ylläpitoa. Älytöntä olla noin yksisilmäinen laskelmissa. Mites se nyt olikaan tuon ydinriskin kanssa. Ydinvoimayhtiöillä on jonkun muutaman sadan miljoonan vakuutus onnettomuuden varalle, mutta esim. tshernobylin kustannukset ovat olleet ehkä noin tuhat kertaiset…

  4. Risto Tarjanteen ja Aija Kivistön tuotantokustannusvertailussa 2008 on ydinvoiman tuotantokustannuksiin sisällytetty ydinjätteen loppusijoituksen kustannukset. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/38219/isbn9789522145444.pdf

    Ydinvoiman käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin (n. 10 € / MWh) sisältyvät arviossa ydinjätehuollon kustannukset, joiden osuus ko. kustannuksista on noin neljännes. Ne kattavat käytetyn polttoaineen, laitoksen käytöstäpoiston sekä vähä- ja keskiaktiivisen jätteen huollon kustannukset. Kustannukset kerätään lain nojalla jätehuoltovelvollisilta ydinjätehuoltorahastoon, jossa on varoja nyt n. 1,5 mrd €. http://www.tem.fi/index.phtml?s=1550

    Tarjanteen tutkimusraportissa on arvioitu kustannuksia (35 € / MWh) sillä oletuksella, että 1500 MW voimala maksaisi n. 4,1 miljardia. Olkiluoto 3:n rakennusprojektin (1600 MW voimala) kustannukseksi voidaan arvioida n. 5,3 mrd €, mikä on yli kaksinkertainen periaatepäätöshakemuksessa esitettyyn enimmäishintaan nähden. (kts. http://www.slideshare.net/AREVA/areva-first-half-2009-results-and-outlook, slide 12)

    Ei ole poissuljettua, että uusi voimala olisi nyt tätä merkittävästi kalliimpi erityisesti, jos voimaloita rakennetaan muuallekin kuin Suomeen. Luonnollisesti tuotantokustannus kasvaa tällöin merkittävästi Tarjanteen vuoden 2008 arviosta. Tarjanne on myös eri yhteyksissä itse myöntänyt nyt toteutettavan vastaavan voimalahankkeen olevan selvästi tuolloin arvioitua kalliimpi.

  5. Ydinjätehuoltorahastoon kerätyillä varoilla on tarkoitus toteuttaa voimaloiden täysi käytöstäpoisto. Näitä kustannuksia on sisällytetty Tarjanteen analyysiin.

    Muun muassa EU:n komissio (mv) ja OECD (mv) ovat arvioineet eri maiden tapoja järjestää ydinjätehuolto ja ydinvoiman käytöstäpoisto. Näissä analyyseissä Suomen tapaa hoitaa asia on pidetty hyvänä.

    On totta, että ydinvoimaan liittyy selvä hintariski ja myös jätehuollon kustannuksista on hyvin erilaisia arvioita. Vastuun rakentamis- ja käytöstäpoistokustannuksista kantavat Suomessa yhtiöt.

    Hintariski voi asettaa kyseenalaiseksi ne väitteet, joiden mukaan ydinsähkö olisi satumaisen halpaa (ja on vielä eri asia, miten lisäydinvoima käytännössä vaikuttaa kotitalouksien tai yritysten energiakustannuksiin ja taloudelliseen rasitukseen yleisemmin). Omasta mielestäni ydinvoiman suurimmat ongelmat eivät kuitenkaan liity ydinvoiman taloudellisiin kustannuksiin vaan muihin seikkoihin.

  6. Onko mahdollista, että vihreät olisivat siirtyneet yläkertaan? Huijaatekto te nuoria ja tulevia sukupolvia vai mitä? Eikö teidän mielesänne ihminen itse olekaan osa luontoa? Ajatteletteko, että ratkaiskoon tulevat sukupolvet mitä me olemme möhlineet vai ajatteletteko ollenkaan tulevia? Onko teillä lapsenlapsia?

  7. Matin kysymyksiin:
    1) En ymmärrä kysymystä. Mihin yläkertaan?
    2) Olemme johdonmukaisesti ajeneet kestäviä energiaratkaisuja hallituksessa ja eduskunnassa. En heti äkkää, mihin huijaukseen Matti viittaa.
    3) Ihminen on osa luontoa.
    4) Vihreiden mukaan meidän on kannettava huolta tulevaisuudesta nyt.
    5) Monilla vihreillä on lapsia ja lapsenlapsia. Minusta se, onko ihmisellä omia jälkeläisiä, on kuitenkin huono moraalin mittari.

  8. Ongelma eri energiamuotojen kustannusten vertailussa on suomalainen tukjärjestelmäviidakko. Jokaisella energiantuottomuodolla on omat tukijärjestelmänsä eikä tällöin kustannusten vertailua oikeastaan voida tehdä. USA:n markkinoilla vastaavaa tukiviidakkoa ei ole, joten uskattavimmat laskelmat on saatavissa USA:n markkinoilta. Tällähetkellä verkkoliitantavarauksista eri energiamuodoille USA:ssa on seuraavasti:
    Tuuli 270 GW
    Kaasu 90 GW
    Kivihiili 20 GW
    Ydivoima 20 GW
    Aurinko 20 GW
    Muut 20 GW
    Voitaisiinko tästä päätellä että USA:ssa tuulivoima on ylivoimaisesti kustannustehokkain energiantuottomuoto?

  9. Ruotsissa “energimyndinheten” on julkaissut uuden raportin tuulivoiman tuotantokustannuksesta. Uusimmat voimalat tuottavat energiaa jo alle 50 Eur/MWh. Tämän lisäksi tuulivoimalat tuottavat energia silloin kun kysyntä on suurimmillaan; talvella ja päivällä. Olisko Suomessa syytä valtion taholta etsiä riittävän suuria projekteja missä tuotantokustannukset saataisiin painettua vielä alle nykykustannustason. Koko raportti löytyy alla olevasta linkistä;

    http://www.energimyndigheten.se/Press/Pressmeddelanden/Billigare-producera-ny-vindkraft/

Leave a Reply