Valtuustokysely Tampereen luontopoluista

Koronarajoitusten aikana tamperelaiset ovat viettäneet aiempaa enemmän aikaa lähiluonnossa. Onneksi Tampereella on asukkaiden käytettävissä monia suojelualueita ja muita arvokkaita kohteita. Luontopolkuja on koottu kaupungin verkkosivuille. Seitsemästä polusta kuitenkin todetaan, että rastipaaluista osa on kadonnut ja reittiopasteet ovat haalistuneet. Tohlopin luontopolun kohdalla mainitaan, että sitä koskeva opas ei enää kaikilta osin ole ajan tasalla. Hervantajärven ja Suolijärven luontopolkuopas on poistettu kokonaan, koska se sisältää vanhentunutta tietoa. Monet muutkin oppaat ovat vuosilta

Valtuustoaloite ilmastohätätilan julistamisesta

Liki 1 400 kaupunkia, valtiota ja muuta hallintoyksikköä ympäri maailmaa on julistanut ilmastohätätilan. Julistuksen tehneillä alueilla asuu arviolta yli 800 miljoonaa ihmistä. Kannanottojen sisällöt ja muodot vaihtelevat paikasta toiseen, mutta perusviesti on sama: ilmastokriisi on polttava uhka ja toimilla on kova kiire. Valtioista julistuksen ovat tehneet mm. Iso-Britannia, Ranska, Itävalta, Kanada, Argentiina ja Bangladesh. Euroopan parlamentti hyväksyi vastaavan kannanoton koko Euroopan unionille viime marraskuussa. Eurooppalaisista pääkaupungeista päätöksen ovat tehneet mm.

Valtuustoaloite Tampereen ilmastovahdin perustamiseksi

Tampere toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ja kaupunkimme on ottanut strategiseksi tavoitteekseen olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. Ilmastotavoitteeseen pääseminen vaatii konkreettista tiekarttaa toimenpiteineen sekä tiivistä yhteistyötä kaupungin eri yksiköiden ja kaupunkilaisten kanssa. Tiekartta on valmistelussa ja tuodaan päätöksentekoon kevään 2020 aikana. Näin laajassa ja kaupungin eri toimintoja läpileikkaavassa hankkeessa tiedolla johtamisen ja viestinnän rooli korostuu. Ilmasto-ohjelma on entistä uskottavampi, jos kuka tahansa voisi seurata sen toteutumista ja päätösten vaikutuksia suhteessa tavoitteeseen mahdollisimman

Laki puoluelain 9 §:n muuttamisesta

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi puoluelain 9 §:n ensimmäistä momenttia siten, että puoluetukea jaettaisiin kaikille viimeisimpiin eduskuntavaaleihin osallistuneille ja niissä vähintään viisituhatta ääntä keränneille, puoluerekisteriin merkityille puolueille. Puoluetuen suuruus määräytyisi suoraan suhteessa vaaleissa kerättyyn äänimäärään. PERUSTELUT Johdanto Nykyinen puoluelaki on tullut voimaan 10.1.1969. Puoluelain 9 § on päivitetty vuonna 1973 ja tarkennettu vuonna 2010. Koko historiansa ajan puoluelain perusteella puoluetukea on voitu jakaa vain niille puolueille, jotka ovat saaneet

Valtuustoaloite fossiilisijoituksista irtaantumiseksi

Tampere on sitoutunut ilmastokriisin taltuttamiseen sekä kaupunkistrategiassa että kaupunkiseudun ilmastostrategiassa. Kaupunki on myös allekirjoittanut EU:n pormestarien ilmastositoumuksen, Aalborgin kestävän kehityksen sitoumukset ja Eurocities-järjestön ilmastojulistuksen. Kaupunki vaikuttaa ilmastopäästöihin ennen kaikkea energiantuotannon, yhdyskuntasuunnittelun ja liikennepolitiikan valinnoilla. Epäsuorasti vaikuttaa kuitenkin myös se, sijoittaako kaupunkikonserni varojaan runsas- vai vähäpäästöiseen liiketoimintaan. Monet tahot maailmalla ovat jo päättäneet irtaantua kokonaan tai osittain sijoituksista fossiiliteollisuuteen. Korkeakouluista päätöksen ovat tehneet mm. Stanfordin ja Glasgow’n yliopistot, uskonnollisista yhdyskunnista Kirkkojen

Valtuustoaloite julkisen ruokailun ylijäämäannosten myymisestä

Arviolta kolmannes maailman ruuasta – yli miljardi tonnia vuodessa – menetetään hävikkinä. Hävikki nostaa ruuan hintaa ja pahentaa maailman nälkäongelmaa. Ruuan hukkatuotanto myös lisää ympäristökuormitusta: veden kulutusta, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, metsien raivaamista ja ilmastopäästöjä. Suomessa haaskataan noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. Jokainen suomalainen heittää ruokaa pois runsaat 20 kiloa vuodessa. Samaan aikaa monilla huono-osaisilla on vaikeuksia koostaa ravitsevaa ruokavaliota. Valtaosa hävikistä tapahtuu ketjun kulutuspäässä: kodeissa, kaupoissa, ravintoloissa ja julkisessa

Tähderuokailun edistämisestä

Ruokaketjussa haaskataan Suomessa noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta, vuosittain 330–460 miljoonaa kiloa. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat useissa elintarvikeryhmissä selvästi suuremmat kuin mitä aiheutuu esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta. Valtioneuvosto linjasi tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta (2009), että Suomessa ”pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki”. Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon (2010) mukaan ”vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa”. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia (2013) puolestaan toteaa, että ”vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun

Maailmanpankin tuesta kivihiilivoimalalle Kosovossa

Eduskunnan puhemiehelle Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta 2009 linjattiin, että Suomi ajaa ”kehitysrahoituksen muuttamista ilmaston kannalta kestäväksi kansainvälisissä kehityspankeissa ja muilla foorumeilla”. Samalla päätettiin, että ”julkinen kehitysrahoitus päästöjä tuottavalle fossiilisten polttoaineiden käytölle ajetaan vaiheittain alas”. Valtioneuvoston kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa 2012 yhdeksi kehitysyhteistyön kolmesta läpileikkaavasta teemasta määritellään ilmastokestävyys. Ohjelman mukaan Suomi pyrkii ”omassa kehitysyhteistyössään – – hiilineutraaliuteen niin pian kuin mahdollista” ja ”Suomi ei rahoita kehitysyhteistyövaroillaan ydin- ja hiilivoimaa tai suurpatoja ja

Valtuustoaloite ystävyyskaupunkisuhteen jäädyttämisestä Nižni Novgorodin kanssa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema Venäjällä on heikentynyt jyrkästi viime vuosina. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet voimakkaasti uutta niin sanotun homopropagandan kieltävää lakia ja sen väljää muotoilua, joka mahdollistaa perusoikeuksien polkemisen. Vastaavan alueellisen lain perusteella on mm. kielletty rauhanomaisia Pride-kulkueita ja tuomittu sakkoihin julisteista, joissa luki yksinkertaisesti ”homoseksuaalisuus on normaalia”. Laki rajoittaa sananvapautta räikeästi. Näin se rikkoo useita Venäjän hyväksymiä kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa sopimusta sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Lakialoite puoluelain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle Lakialoitteessa ehdotetaan, että puoluerekisteriin pyrkivä yhdistys voi kerätä kannatusilmoituksia myös sähköisesti. Verkkoasiointi on yleistynyt Suomessa koko ajan. Suomalaisista 90 prosenttia käyttää internetiä. Pankkiasioitaan verkossa hoitaa 82 prosenttia. Kansalaisaloitelaki (12/2012) mahdollistaa jo kansalaisaloitteiden kannatusilmoitusten keräämisen myös sähköisesti. Epäjohdonmukaisesti tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole kerättäessä kannattajakortteja puolueen rekisteröimistä varten. Puoluelain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yhdistyksellä tulee olla vähintään 5 000 äänioikeutettua kannattajaa, jotta se voidaan rekisteröidä puolueeksi. Puoluelain

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit