Kantatien 51 parantamisen vaihtoehdot

Eduskunnan puhemiehelle Kantatie 51 on pääväylä Helsingistä länteen Karjaalle. Helsingissä ja Espoossa tie on moottoritie, mutta muuttuu Kirkkonummen puolella pienemmäksi, pääosin yksiajorataiseksi sekaliikennetieksi. Nyt kantatie kaavaillaan rakennettavaksi moottoritieksi myös Espoon Kivenlahden ja Kirkkonummen välillä. Hanke sisältyy Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosina 2004–08 aloitettaviin kehittämishankkeisiin. Vaikka tiesuunnitelma on hyväksytty, ei rakentamisesta moottoritieksi vielä ole päätöksiä. Moottoritiehanketta perustellaan mm. liikenteen sujuvuudella. Kivenlahden ja Kirkkonummen keskustan Munkinmäen eritasoliittymän välillä tie on yksi Suomen

Syrjivä työpaikkailmoittelu työministeriön sivuilla

Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2004 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on muun muassa työhönottoperusteista. Lain 6 §:n mukaan “ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Syrjinnällä tarkoitetaan mm. “sitä, että

Autojen yhteiskäytön edistäminen

Eduskunnan puhemiehelle Autojen yhteiskäytöllä (car sharing) tarkoitetaan järjestelmiä, joissa osallistujat voivat käyttää autoja omistamatta niitä. Käyttäjä maksaa kuukausimaksun lisäksi varatusta ajasta ja ajetuista kilometreistä. Yhteiskäyttöauton voi varata sopivaksi katsomakseen ajaksi aina tunnin asioinnista usean viikon lomamatkaan asti. Autoja voi ottaa matkapuhelimella käyttöön niille varatuilta parkkipaikoilta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Yhteiskäyttöjärjestelmiin kuuluu yli 70 000 ihmistä kymmenessä eri Euroopan maassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Yhteiskäytön kärkimaassa Sveitsissä autoja voi ottaa käyttöön

Suomen tuuliatlaksen päivittäminen

Eduskunnan puhemiehelle Kansallisessa ilmastostrategiassa Suomen tuulivoimatavoitteeksi on asetettu 500 megawattia (MW) vuoteen 2010 ja 2 000 MW vuoteen 2025 mennessä. Tuulivoiman tekninen potentiaali on kuitenkin huomattavasti suurempi. Määrätietoisella politiikalla tuulivoimasta voisi tulla Suomelle merkittävä energianlähde samaan tapaan kuin esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa jo nykyään. Tuulivoiman käytön lisääminen hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä monin tavoin. Tuulivoima on kotimainen, uusiutuva ja työllistävä energianlähde. Tuulivoimaloiden kotimaisuusaste yltää parhaimmillaan 80 %:iin, ja yksi megawatti kotimaista

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Partalan tutkimusaseman lakkauttaminen

Eduskunnan puhemiehelle Maamme ainoa luomututkimukseen erikoistunut tutkimusasema, Juvan Partala, lakkautetaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimipaikkaverkoston uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Tämä toimeenpanopäätös tehtiin 20.6.05. Maa- ja metsätalousministeriön alaisessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) varsinaista luomututkimusta on tehty vuodesta 1990 lähtien, jolloin Juvalla toimiva yhdistyspohjainen tutkimusyksikkö (Partala) liitettiin MTT:hen. Tuolloin Juvan kunta lahjoitti tutkimusrakennukset ja tutkimuspellot MTT:lle. Lahjoitus arvioitiin 3,6 miljoonan markan arvoiseksi. Partalassa on kehitetty luomututkimuksen osaamista ja resursseja määrätietoisesti. Vuodesta 1996 Juvan

EU:n nuoriso-ohjelman ulkomaisten vapaaehtoistyöntekijöiden verotus

Eduskunnan puhemiehelle Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antoivat 20.7.1998 päätöksen 1686/98/EY Nuorten eurooppalainen vapaaehtoispalvelu -toimintaohjelmasta. Vuonna 2000 ohjelma sulautettiin osaksi nuoriso-ohjelmaa, jonka toimintakausi on päätetty vuosille 2000–06. EU:n nuoriso-ohjelman vapaaehtoistyöntekijät ovat 18–25-vuotiaita nuoria, joilla on laillinen kotipaikka jossakin EU-valtiossa, EU:n ehdokasmaassa tai ETA-maassa. Nuori toimii vapaaehtoisena hankkeessa, jonka kesto on 6–12 kuukautta. Vapaaehtoiset sijoittuvat Suomessa yleishyödyllisiin organisaatioihin, pääasiallisesti nuoriso- ja sosiaalialan sektoreille. Ohjelma on tarkoitettu voittoa tavoittelemattomille organisaatioille. Vapaaehtoiset

Vapaasti laiduntavan poronhoidon tulevaisuus saamelaisten kotiseutualueella

Perinteinen vapaasti laiduntava poronhoito on satojen vuosien aikana ympäristöönsä sopeutunut elinkeino. Se on elämäntapa, kulttuurin perusta ja aluetaloudellisesti merkittävä työllistäjä ja tulonlähde. Porotalous on saamelaiskulttuuria tukeva elinkeino ja siten yksi saamelaiskulttuurin ilmenemisen muoto. Saamelaiskulttuurin osana saamelaisten harjoittama poronhoito onkin varsinaisen poronhoitolain (848/1990 ) lisäksi turvattu monin kansallisin ja kansainvälisin säädöksin, sopimuksin ja päätöksin (esim. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus, Suomen perustuslaki). Poronhoitolain mukaan valtion maiden käyttö erityisesti poronhoitoon

Kansainvälisen rahoitusyhtiön (International Finance Corporation) rahoituskriteerit

Eduskunnan puhemiehelle Maailmanpankki on maailman suurin monenkeskinen valtioiden omistama rahoituslaitos. Kansainvälinen rahoitusyhtiö (International Finance Corporation, IFC) on Maailmanpankkiryhmän osa, jonka tehtävänä on rahoittaa yksityissektorin hankkeita kehitysmaissa. Suomi on sekä Maailmanpankin että IFC:n jäsen. IFC:n rahoitus pyrkii tukemaan kestäviä yksityisen sektorin investointeja kehitysmaissa, vähentämään köyhyyttä ja parantamaan ihmisten elintasoa. Näihin tavoitteisiin päästäkseen IFC käyttää yksilöityjä kriteerejä ja ehtoja rahoitettaville hankkeille rahoituksesta päättäessään (nykyiset safeguard policies, operational policies). Merkittävistä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista

Eliölajien suotuisan suojelutason turvaaminen Etelä-Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle EU:n tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2010 mennessä (Kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma). Suomen luonnonsuojelulain (1996/1096) yhtenä keskeisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Laki tähtää lajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen, mikä edellyttää, ettei lajien levinneisyysalueita pienennetä. Kuukkeli (Perisoreus infaustus) on kansainvälisesti Suomen erityisvastuulaji (Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä). Se on aiemmin ollut yleinen eteläisintä Suomea myöten. Nykyisin se on uhanalaisuusluokituksessa valtakunnallisesti silmälläpidettävä. Lapissa kuukkeli on

Merituulipuiston rakentaminen

Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2003 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 52 megawattia (MW). Tuulivoimalla tuotettiin sähköä määrä, joka vastasi promillea vuotuisesta sähkön kulutuksesta.(1) Kuluvan vuoden aikana tilanne on kohentunut hieman, sillä Raaheen valmistui elokuussa 11,5 MW:n tuulipuisto.(2) Tuulivoiman tekninen potentiaali ylittää Suomessa selvästi sähköntarpeen. Yksin Merenkurkun ja Perämeren rannikko- ja merialueilla tuulivoiman vuotuinen tuottopotentiaali on maisemalliset seikat ja alueiden muu käyttö huomioon ottaen 15-21 terawattituntia (TWh)(3) eli 18-25 % Suomen nykyisestä sähkön

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit