Eduskunnan puhemiehelle Turvetta käytetään polttoaineena energiantuotannossa ja raaka-aineena mm. puutarhataloudessa, tekstiilien valmistuksessa ja terveyshoidoissa. Turvemailla on keskeinen merkitys retkeilyssä, marjastuksessa ja metsästyksessä. Suomessa esiintyvät aapa-, keidas- ja palsasuot on luokiteltu EU:n luontodirektiivissä priorisoiduiksi erityistä suojelua vaativiksi luontotyypeiksi. Soiden suojelu on tärkeää sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. YK:n ympäristöohjelman UNEPin mukaan turvesoiden hyväksikäyttö uhkaa vapauttaa mittavia määriä hiiltä ilmakehään ja näin kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Suomi on maailman suurimpia

Eduskunnan puhemiehelle Etälamautin on ei-tappava ase, joka lamaa tahdonalaisen lihaksiston toiminnan ja aiheuttaa kipua. Laitteen toiminta-ajatuksena on, ettei se vaikuta autonomiseen hermostoon tai sydämen toimintaan. Yleisimmin käytössä on pistoolimainen versio, jonka avulla kohdehenkilöön ammutaan kaksi nuolta sähköä johtavien johtojen varassa. Suomessa poliisi otti etälamauttimet virallisesti käyttöön helmikuussa 2006. Käyttöönottoa edelsi kolmella paikkakunnalla suoritettu koekäyttö. Nykyään poliisilla on käytössään noin 200 Taser X26 -mallista etälamautinta. Myös vankeinhoitolaitos käyttää etälamauttimia. Yksityisillä vartiointiyrityksillä

Eduskunnan puhemiehelle Mehiläisillä on tärkeä rooli ruoantuotannossa ja koko maapallon ravintoketjussa. Pelkästään Yhdysvalloissa mehiläispölytyksellä tuotetaan hedelmiä ja vihanneksia yli 15 miljardin dollarin arvosta vuosittain. Tarhattavat hunajamehiläiset ovat tärkeitä kukkien pölyttäjiä myös meillä Suomessa, ja niiden merkitys on korostunut entisestään luontaisten pölyttäjien vähentymisen takia. Mehiläiset käyvät noin 3-4 miljoonassa kukassa tuottaakseen puoli kiloa hunajaa. Suomessa tärkeimmät hunajakasvit ovat vadelma, rypsi, maitohorsma ja apilat. Suomessa on noin 2 700 mehiläishoitajaa. Mehiläiskannat vaihtelevat

Eduskunnan puhemiehelle Valtion työmarkkinalaitos laatii vuosittain tarkastettavan matkustusohjesäännön, jota sovelletaan kotimaassa ja ulkomailla tehtyjen valtion virkamatkojen ja työntekijöiden matkojen matkakustannusten korvaamiseen ja korvattavien matkustustapojen määrittelemiseen. Säännön mukaan virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin mahdollista huomioon ottaen matkan ja määrättyjen tehtävien tarkoituksenmukainen ja turvallinen suorittaminen. Matkan kokonaiskustannuksia arvioitaessa on säännön mukaan otettava huomioon paitsi matkustamiskustannusten korvaus myös kulkuneuvon käyttämisellä mahdollisesti saavutettu ajan säästö. Nykyinen matkustussääntö suosii nopeinta

Kirjallinen kysymys 16.5.2007 Eduskunnan puhemiehelle Tietoyhteiskunnan merkityksen kasvaessa myös mahdollisuudet vihamieliseen tietotekniikan käyttöön yleistyvät. Internet on potentiaalisesti merkittävä osa nykyaikaisia kriisejä. Tietoverkkorikollisuuden lisäksi myös suoranainen tietoverkkosodankäynti on yleistymässä. Viestintäviraston CERT-FI-palvelun mukaan tietovarkaudet ovat viime vuosina lisääntyneet ja haitallinen toiminta tietoverkoissa on ammattimaistunut. Kotikäyttäjän kannalta keskeisiä uhkia ovat kotitietokoneiden kaappaus hyökkäyksiin ja tietojen hankintaan. Yhtiöiden ja julkishallinnon kannalta suurimpia uhkia ovat tietomurrot ja toiminnan tai tiedonkulun lamauttavat hyökkäykset. Julkishallinnon kannalta on

Oras Tynkkynen /vihr Kirjallinen kysymys 6.2.2007 Eduskunnan puhemiehelle Nanometri on miljoonasosa millimetristä. Nanoteknologialla pystytään muokkaamaan aineita atomitasolla. Nanohiukkasiksi lasketaan alle 40 nanometrin kokoiset hiukkaset, ja ultrapieniksi hiukkasiksi kutsutaan alle 100 nanometrin kokoisia hiukkasia. Nanoteknologialla arvioidaan olevan tulevaisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia. Sen avulla toivotaan voitavan kehittää kestävämpiä ja kevyempiä materiaaleja. Näin saadaan mahdollisesti mm. tehokkaampia aurinkopaneeleja, polttokennoja, akkuja ja sähkönsiirtoverkkoja. Elektroniikassa nanoteknologia voi mahdollistaa entistä pienemmät komponentit. Markkinoilla on jo nyt nanoteknologiaa

Eduskunnan puhemiehelle Metsillä on useita eri käyttömuotoja ja niistä hyötyvät useat elinkeinonharjoittajat, kuten matkailu- ja virkistyspalveluiden tuottajat sekä perinteisen poronhoidon harjoittajat. Metsät ovat tärkeitä tavallisillekin ihmisille; metsästys, marjastus, sienestys ja metsien virkistyskäyttö kuuluvat lähes kaikkien suomalaisten vapaa-aikaan. Metsät ovat myös tärkeä elinympäristö luonnon ja sen suojelun kannalta. Metsätalouden ja metsien muun käytön yhteensovittaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Ehkä näkyvimmin tilanne on kärjistynyt Lapissa. Vuoden vaihteessa Muoniossa matkailuyrittäjät, metsien virkistyskäyttäjät ja

Eduskunnan puhemiehelle Seksialan Liitto SALLIn perusilmoitus yhdistyksen rekisteröimiseksi jätettiin Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) 16.12.2002. Yhdistys ei kolmen vuoden odottelun jälkeenkään ole saanut rekisteröintipäätöstä. Yleensä yhdistyksen rekisteröimisaika on 2-3 kuukautta. SALLIn tarkoituksena on edistää seksialalla työskentelevien ihmisoikeuksia, hyvinvointia, työturvallisuutta, ammattitaitoa, työtä koskevia vaikutusmahdollisuuksia ja yhteisiä etuja; ehkäistä ja vähentää seksialaan liittyviä ongelmia, haittoja ja väärinkäytöksiä; edistää yleistä seksuaaliterveyttä ja jokaiselle ihmiselle kuuluvaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta; sekä ehkäistä seksuaalista ahdistelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

Eduskunnan puhemiehelle Viharikokset (engl. hate crimes) ovat rikoksia, joiden motiivina ovat ennakkoluulot yksilöä kohtaan siksi, että tämä kuuluu tiettyyn etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, seksuaaliseen tai vamman, kansallisuuden tai sukupuolen perusteella määrittyneeseen ryhmään. Uhrien kimppuun ei käydä heidän yksilöllisten ominaisuuksiensa takia vaan ryhmiensä edustajina. Suomen lainsäädäntö ei tunne käsitettä “viharikos”. Sen sijaan rikoslaissa mainitaan rangaistuksen koventamisperusteena “rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella”. Koventamisperusteissa

Eduskunnan puhemiehelle Kuukkeli (Perisoreus infaustus) kuuluu Suomen erityisvastuulajeihin. Suomessa kuukkeli on valtakunnallisesti silmälläpidettävä ja Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalainen laji. Etelä-Suomessa kuukkelin kanta on taantunut viime vuosina merkittävästi. Metsähallituksen luontopalvelut on tehnyt selvityksen Etelä-Suomen kuukkelikannasta. Selvityksessä kerrotaan kuukkelin olevan hyvä indikaattori arvioitaessa metsäluonnon tilaa ja metsissä tapahtuvia muutoksia. Metsien pirstoutuminen on merkittävä uhka kuukkelin säilymiselle, joten kuukkelikannan taantuminen kielii metsäluonnon muutoksesta. Pirstoutumisen lisäksi taantumisen syiksi on todettu sopivan metsän pinta-alan väheneminen ja