Vihreiden ajatushautomo julkisti tänään oman ruuhkamaksumallin, jonka perusideana on se, että autoilijalle tarjotaan houkutinta vaihtaa julkisiin liikennevälineisiin. Mallin avulla voidaan kerätä noin 60-80 miljoonaa euroa vuosittain, mikä mahdollistaa ruuhkien vähenemisen lisäksi joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin kehittämisen. Ruuhkamaksujen avulla voidaan houkutella autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi ja parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa. Julkistustilaisuudessa Vihreiden kansanedustajat Oras Tynkkynen ja Anni Sinnemäki esittelivät ensimmäistä konkreettista ruuhkamaksumallia. – Malli on keskustelunavaus ja haaste muille puoluelle esitellä omat ratkaisunsa, totesi

Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa avainasemassa. Vihreät julkistivat 7.10 ilmastoreforminsa, jossa listataan 12 konkreettista, paikallisesti toteutettavaa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjuntaan. – Ilmastoreformi kertoo, mitä vihreät kunnanvaltuutetut tekevät, jos saavat äänestäjiltä siihen tuen. Vihreät haluavat kaikkien kuntien harjoittavan määrätietoista, kunnianhimoista ja toteuttamiskelpoista ilmastopolitiikkaa, ilmastoratkaisut valmistelleen työryhmän vetäjä, kansanedustaja Oras Tynkkynen totesi julkistustilaisuudessa. – Kunnat ovat ilmastonmuutoksen torjumisessa avainasemassa. Kunnat päättävät, millaisia toimintoja sijoitetaan ja minne sekä miten toimintojen välillä voi liikkua. Kunnat vaikuttavat

Tiedote 258/2008 Valtioneuvoston kanslia julkisti tiistaina 9. syyskuuta ilmastoasenteita ja niiden muutosta kartoittavan selvityksen. Demos Helsinki on laatinut sen ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon taustaksi. Selvitys pohtii, miten myönteinen suhtautuminen ilmastonsuojeluun saadaan muutettua teoiksi ja millainen ilmastoviestintä on vaikuttavaa. Yleinen tietoisuuden puute ei ole este ilmastonsuojelulle. Selvitys toteaa kyselytutkimuksiin nojaten, että ilmastohuoli on erittäin laajaa koko kansan keskuudessa ja erot väestöryhmien näkemyksissä eivät ole suuria. Vuosina 2002–2007 toteutettu Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma on

Valtioneuvoston viestintäyksikkö Tiedote 243/2008 Valtioneuvoston kanslia julkisti maanantaina 1. syyskuuta Ison-Britannian ilmastolakia kartoittavan selvityksen ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon taustaksi. Selvitys esittelee Ison-Britannian ilmastolakiehdotuksen ja esittää alustavan arvion sen soveltuvuudesta Suomen oikeusjärjestelmään. Selvitys arvioi, että ilmastolain säätämiselle ei Suomen oloihin sovelletussa muodossa ole ylitsepääsemättömiä esteitä. Ison-Britannian ilmastolakiehdotuksella haetaan ilmastopolitiikassa vaalikausien yli ulottuvaa pitkäjänteisyyttä. Lakiehdotuksessa asetetaan pitkän aikavälin tavoite vuodelle 2050, johon mennessä Ison-Britannian nettopäästöjen tulisi vähentyä 60 %. Lisäksi ilmastolakiehdotuksessa on

Valtioneuvoston viestintäyksikkö Tiedote 229/2008 Kolme selvitystä ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon taustaksi Valtioneuvoston kanslia julkisti maanantaina 25. elokuuta kolme selvitystä ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon taustaksi. Helsingissä pidetyssä seminaarissa julkistetut selvitykset käsittelevät ilmastonmuutoksen äärimmäisiä riskejä, lämpenemisen rajoittamista enintään kahteen asteeseen ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikan laatimista skenaarioiden avulla. Epälineaariset ja äärimmäiset ilmastonmuutokset Ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa on tähän asti tarkasteltu pääsääntöisesti lämpenemistä, jonka oletetaan etenevän vähitellen ja yllätyksittä. Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen

Valtioneuvoston viestintäyksikkö Tiedote 216/2008 Pääministeri avaa seminaarisarjan päästöjä vähentävistä ratkaisuista Vaasassa 5.8. Ilmastoa lämmittäviä päästöjä on vähennettävä nopeasti ja paljon. Siitä seuraa kustannuksia, mutta myös hyötyjä kuten uusia työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. Energian hinnan noustessa energiatehokkuus tuo myös säästöjä kuluttajan kukkaroon. Suomi voi kääntää haasteen mahdollisuudeksi, jos osaamme olla oikeaan aikaan liikkeellä oikealla tavalla. Päästöjä vähentäviä konkreettisia ratkaisuja esitellään kolmessa valtioneuvoston kanslian seminaarissa syksyn aikana. Sarjan käynnistää Vaasassa asuntomessujen yhteydessä 5.

Tiedote 172/2008 Valtioneuvoston kanslia asetti maanantaina 9. kesäkuuta johtaja Jaakko Kianderin ja tutkimusjohtaja Raija Volkin selvittämään mahdollisuuksia toteuttaa ilmastopolitiikkaa aluepoliittisesti ja sosiaalisesti reilulla tavalla. Selvitystehtävät liittyvät hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon valmisteluun. Selonteko linjaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapolitiikkaa ja esittää toimenpide-ehdotuksia. Selonteko annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009. Kianderin ja Volkin tehtävänä on tuottaa tulevaisuusselontekoa varten ehdotuksia keinoista, joilla ilmastopolitiikkaa voidaan toteuttaa mahdollisimman reilulla tavalla. Kianderin tehtävänä on tarkastella ilmastopolitiikan toteuttamista

Tiedote 171/2008 Tiukkenevat päästövelvoitteet edellyttävät maanantaina 9. kesäkuuta julkistetun selvityksen mukaan ilmastopoliittisen ohjauksen vahvistamista kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla. Valtioneuvoston kanslian Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) tilaamassa selvityksessä tunnistetaan keskeisiä ilmastopolitiikan valtavirtaistamisen haasteita ja esitetään tekijöiden näkemyksiä niihin vastaamiseksi. Ilmastopolitiikan valtavirtaistamisella pyritään siihen, että ilmastonsuojelu otetaan huomioon myös niillä aloilla, joiden päätehtävät eivät liity ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Valtavirtaistamisen ohella tulee huolehtia siitä, että politiikan eri lohkoilta annetaan nykyistä johdonmukaisempia viestejä

Valtioneuvoston ilmastopoliittisen asiantuntijan, kansanedustaja (vihr.) Oras Tynkkysen mukaan energiapolitiikassa on pitkään vähätelty energiatehokkuuden merkitystä. Suomessa on keskitytty väittelemään siitä, millaisia uusia voimaloita pitäisi rakentaa – ei siitä, voisiko energian käyttöä tehostamalla kulutuksen kasvun taittaa ja kääntää laskuun. – Energiatehokkuuden laiminlyönti Suomessa näkyy tilastoissa. Sähkön kulutus on 15 vuodessa kasvanut meillä 36 %, kun Ruotsissa kasvu on samassa ajassa ollut vain 3 %, Tynkkynen vertasi tänään Vihreän eduskuntaryhmän energiatehokkuusseminaarissa. Hallitusohjelmassa on

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu radiotaajuusalueiden käyttöä koskevan asetuksen muuttamista. Asetusluonnoksen mukaan langattomien mikrofonien käyttämät taajuusalueet muuttuvat digitaaliseksi laajakaistaverkoksi 1.7.2008 lähtien. Uudistus vaarantaa langattomien mikrofonijärjestelmien käyttämisen, sillä mikrofonijärjestelmät ovat herkkiä häiriöille, eikä useimpien järjestelmien taajuusaletta pysty säätämään. Tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä vihreät kansanedustajat Jyrki Kasvi, Ville Niinistö ja Oras Tynkkynen ihmettelevät miten käy kesän festareiden ja syksyn teatteriensi-iltojen. Langattomasti ei puhuta enää jumalanpalveluksissa tai kotimaisten elokuvien kuvauksissa. Kulttuuria tuetaan aina