Baku, törmäyksessä syntynyt

Baku näyttää siltä kuin Kiova, Istanbul ja Dubai olisivat törmänneet toisiinsa. Azerbaidžanin pääkaupunki imee vaikutteita niin neuvostohistoriasta, turkinsukuisesta kulttuuriperinteestä kuin Lähi-idän öljynousukkailta. Vahvan johtajan kaipuu käy ilmi heti Bakuun saapuessa. Heydar Aliyev -lentokentältä pääsee Heydar Aliyev Avenueta pitkin Heydar Aliyev -kulttuurikeskukseen. Rakennusten seinillä roikkuu haalistuneita lakanoita, joissa Heydar Aliyev (Heydər Əliyev) tervehtii isällisesti kansalaisia. Bakussa kaupunkia ei suunnitella niinkään ihmisiä varten kuin näytettäväksi ihmisille. Monumentaalisuus ja näyttävyys ohittavat käytettävyyden ja

Datan avaaminen = vallan uusjako

Avoin data on toistunut monessa Internet Governance Forumin keskustelussa. Seurasin itse kahta aihetta sivunnutta työpajaa, joissa puitiin kokemuksia ja haasteita eri puolilta maailmaa. Isossa-Britanniassa on avattu jo yli 8 000 datasarjaa. Pienessä Moldovassakin portaaliin on koottu yli 500 sarjaa. Jokaisen ministeriön on täytynyt hakea omista arkistoistaan avattavaksi niitä vähintään kolme. Avattavaa dataa on monenlaista. Suomessa on lähdetty liikkeelle laittamalla Maanmittauslaitoksen kartta-aineistot ja Ilmatieteen laitoksen säädata vapaasti kaikkien saataville. Tieto julkisten

Ihmisoikeusloukkauksilta ei saa sulkea silmiä

Raportit Azerbaidžanin ihmisoikeustilanteesta ovat synkkää luettavaa. Sanan- ja yhdistymisvapautta rajoitetaan. Vaaleja ei pidetä reiluina ja vapaina. Rauhanomaisia mielenosoituksia kielletään ja hajotetaan väkivaltaisesti. Toisinajattelijoita vangitaan tekaistuin syyttein. Reilun oikeudenkäynnin varaan ei kannata laskea. Kansalaisjärjestöjä kytätään ja vainotaan. Hallitus hallitsee valtaosaa mediasta ja estää pääsyn opposition verkkosivuille. Lehdistönvapautta arvioivassa vertailussa Azerbaidžan on 152. sijalla. Osa ihmisoikeusraporteista on toimittajien sananvapautta puolustavan Institute for Reporters’ Freedom and Safety -järjestön (IRFS) laatimia. Tapaan järjestöä edustavat

IGF: suutarin lapsella ei ole kenkiä

Jos kirjainyhdistelmä IGF ei ole entuudestaan tuttu, ei hätää – ei ollut minullekaan vielä vähän aikaa sitten. Lyhenne tulee sanoista Internet Governance Forum. IGF kokoaa internetin hallinnan ja tietoyhteiskuntakehityksen parissa toimivia ihmisiä vuotuisiin tapaamisiin. Tänään Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa alkaneeseen foorumiin odotetaan noin 1 500 henkilöä yli sadasta maasta. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä tai anneta virallisia suosituksia. Sen sijaan foorumi tuo erilaiset toimijat niin valtioista, järjestöistä kuin yrityksistäkin yhteen vaihtamaan ajatuksia.

Durban: läpimurto vai laiha sopu?

Durbanin ilmastokokous päättyi sunnuntaina aamuyöllä ennätykselliset puolitoista vuorokautta myöhässä. Ministerit neuvottelivat kolme yötä putkeen tulevien ilmastosopimusten perusteista. Tulos on otettu vastaan ristiriitaisesti. EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaardin mukaan ”saimme tiekartan, joka merkitsee läpimurtoa kansainvälisessä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan”. Ympäristöministeri Ville Niinistö puolestaan luonnehti tulosta ”historialliseksi saavutukseksi”. Toisaalta suomalaisten kansalaisjärjestöjen tiedotteessa kuvailtiin antia ”laihaksi sovuksi”. Luonto-Liiton pääsihteerin Leo Straniuksen mielestä Durbanissa jopa palattiin neljä vuotta taaksepäin Balin kokouksen lähtöruutuun. Miten tulosta siis pitäisi

Kun paraskaan ei riitä

YK:n ilmastoneuvottelut Durbanissa ovat edenneet pääosin rakentavasti. Osin se johtuu siitä, että kaikkia vaikeimpia kysymyksiä ei uskota ratkaistavan tässä kokouksessa. Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa vaivaa kolme ammottavaa kuilua. 1) Kunnianhimokuilu. Kaikki suurimmat päästöjen tuottajat sekä teollisuus- että kehitysmaissa ovat sitoutuneet rajoittamaan päästöjään. Sitoumukset ovat kuitenkin kaukana tasosta, joka rajoittaisi ilmastonmuutoksen alle kahden asteen. Sen ylittävää lämpenemistä pidetään yleisesti sietämättömänä. YK:n ympäristöohjelma UNEP arvioi, että vajetta kahden asteen polkuun on 6-11 miljardia tonnia

Suomi voi pärjätä paremmin

Ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe julkaisivat jälleen itsenäisyyspäivänä vuotuisen ilmastopolitiikkavertailunsa. Climate Change Performance Index (CCPI) vertailee 58 maan suoriutumista ilmastokriisin ratkaisemisessa. Pisteytyksestä puolet tulee siitä, miten päästöt ovat kehittyneet eri aloilla. Päästömäärä muodostaa tuloksesta 30 ja ilmastopolitiikka kansallisella ja kansainvälisellä tasolla loput 20 prosenttia. Tarkemmin laskentaperusteita on kuvattu erillisessä metodologiaraportissa. Aiempien vuosien tapaan järjestöt eivät jakaneet kolmea kärkipaikkaa, koska yksikään maa ei tee vielä riittävästi ilmastonsuojelun eteen. Parhaiten

Matkablogi: Durban 5.–10.11.2011

YK:n 17. ilmastokokous järjestetään Etelä-Afrikan Durbanissa 28.11.–9.12. Osallistun kokoukseen sunnuntaista 4.12. lauantaihin 10.12. osana Suomen valtuuskuntaa. ma 12.12. Durban: läpimurto vai laiha sopu? to 8.12. Kun paraskaan ei riitä ke 7.12. Suomi voi pärjätä paremmin ti 6.12. Sijainnilla on väliä ma 5.12. Pienet odotukset, suuret tarpeet

Sijainnilla on väliä

YK:n ilmastokokouksia järjestetään vuorollaan kussakin maanosassa – tai tarkemmin YK:n luokittelemilla alueilla. Mutta onko sillä väliä, missä kokous pidetään? Ainakin emäntämaan kannalta on. Ilmastokokoukset ovat historian suurimpia valtioiden välisiä kokouksia, ja ne herättävät kohdemaassa valtavasti huomiota. Kahden viikon ajan ilmasto on ykköspuheenaihe. Ilmastotietoisuuden herättämiseksi on arvokasta, että kokouksia on pidetty mm. Puolassa, Meksikossa ja nyt Etelä-Afrikassa. Samasta syystä kokous olisi hyvä järjestää joskus Venäjällä tai Yhdysvalloissa. Kokouksen järjestävä maa toimii

Pienet odotukset, suuret tarpeet

Tänään Durbanissa käynnistyy YK:n ilmastokokouksen toinen ja ratkaiseva viikko. Lähtöasetelma on kohteliaasti sanottuna haastava. Durbanissa yritetään rakentaa edellisen, Cancunissa pidetyn ilmastokokouksen onnistumisten varaan. Täällä odotetaan käytännön päätöksiä mm. vihreän ilmastorahaston (Green Climate Fund, GCF) ja kestävän teknologian mekanismin toteutuksesta. Kokouksessa keskustellaan siitä, millä vivulla maiden päästötavoitteita voitaisiin tiukentaa. Nykytavoitteilla maailma lämpenisi noin 3,5 astetta, vaikka kahta astetta pidetään yleisesti riskirajana. Lisävauhtia tavoitteiden tiukentamiseen haetaan sitoumusten virallisesta arvioinnista ja Hallitustenvälisen ilmastopaneelin

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit