Parempi protestoida kuin vaieta

Occupy Seattlen sisäänkäynnillä Rudyksi esittäytyvä mies tarjoutuu oppaaksemme. Hän johdattelee meidät telttaleirin halki ja esittelee niin kirjaston, vessat kuin sairasteltan. Ulkona on viileä alkutalven sää. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu sinnitellä kosteissa teltoissa päivästä toiseen ilman lämmitystä ja mahdollisuutta lämpimään suihkuun. Paria päivää myöhemmin istun Vancouverissa lounaalla Metropolitan-hotellin johtajan kanssa. Tyyriinpuoleisen aterian äärellä hän kertoo puhuneensa kaupunginvaltuustossa Occupy Vancouverin leirin häätämisen puolesta. Suttuiset teltat sijaitsevat kiusallisesti hienostohotellien ja Searsin tavaratalon

Äly kohtaa kodin

Tieto- ja viestintätekniikka on mullistanut sen, miten juttelemme, viihdymme ja hankimme tietoa. Nyt suuria mahdollisuuksia piilee tekniikan nivomisessa yhteen muiden alojen kanssa. Microsoftin koeasunnossa Seattlessä saimme tutustua siihen, mitä voi tapahtua, kun äly kohtaa kodin. Uudenlaiset ratkaisut alkavat heti ulko-ovella. Kun vieras soittaa ovikelloa, talo ilmoittaa siitä kännykkään. Kännykän videokuvasta voi tarkistaa, kuka on ovella, ja päästää vieraan sisään. Eteisessä kännykän voi laittaa alustalle, joka lataa laitteen ilman piuhoja. Samalla

Saako työstä nauttia?

Piilaaksossa tehdään pitkiä työpäiviä, ja lomaa on vähän. Suomalaisista tämä kuulostaa hirvittävältä Monille meistä työ on välttämätön paha. Filosofi Pekka Himasen mukaan jo puhe “työssä jaksamisesta” kertoo siitä, kuinka pidämme työskentelyä taakkana. Mutta voisiko työstä nauttia? Voisiko työ olla niin antoisaa, ettei työpaikalta välttämättä tarvitse paeta ensimmäisellä mahdollisella hetkellä? Tällainen työpaikka saattaa olla verkkopalveluyhtiö Google. Googlen pääkampus on monille tuttu hämmästelevistä mediajutuista. Paikoin se muistuttaa enemmän huvipuistoa kuin toimistotaloa. Kampuksen

Matkablogi: Yhdysvallat ja Kanada 4.–17.11.2011

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tutustuu marraskuussa tulevaisuuden haasteisiin ja ratkaisuihin Pohjois-Amerikassa. Blogista voi lukea, mitä matkalla tarttui haaviin. 9.11. Miksi juuri Piilaakso? 14.11. Saako työstä nauttia? 15.11. Äly kohtaa kodin 16.11. Parempi protestoida kuin vaieta Vancouverissä ja vähän muuallakin matkan varrella valiokunta tutustui maahanmuuttoon. Ennen kuin ehdin kirjoittaa aiheesta blogiin, näin Kanadassa asuvan vanhan tuttuni Karri Ojasen mainion tekstin aiheesta. Omat johtopäätökseni ovat samansuuntaisia, joten suosittelen Karrin blogin lukemista.

Miksi juuri Piilaakso?

Puolijohdeteollisuudesta nimensä saanut Piilaakso on kapea kaistale Yhdysvalloissa San Franciscon ja San Josen välillä. Maantieteellisesti pienelle alueelle on vuosikymmenien kuluessa kasvanut maailman johtava innovaatio- ja kasvuyrityskeskittymä. Menestyksen taustalla on monta syytä. Ensimmäinen on huippututkimus. Stanfordin ja Kalifornian yliopistojen lisäksi puolustusvoimien tarpeet ovat synnyttäneet teknisiä oivalluksia. Toiseksi alueelle on keskittynyt pääomasijoittajia, jotka hyväksyvät suuren riskin. Viidestä sijoituksesta neljäkin voi mennä mönkään, jos viides tuottaa riittävästi. Kolmanneksi ekosysteemiin kuuluu laaja verkko osaajia.

Perjantai: Ilmastoneuvottelut nousevat tuhkasta

Julkaistu ensimmäisenä ilmasto.org:ssa. Cancunin kokouksen viimeisenä iltana saatiin puheenjohtajan ehdotus ilmastosopimuksen (LCA) alaiseksi neuvottelutekstiksi. Luonnos onnistui kokoamaan kieli keskellä suuta ratkaisuja useimmista keskeisistä kysymyksistä. Paperi kattaa mm. tavoitteen rajoittaa lämpeneminen enintään kahteen asteeseen prosessin määrittää globaali päästötavoite vuodelle 2050 ja takaraja maailman päästöjen kasvun taittamiselle pitkän aikavälin tavoitteen ja toimien riittävyyden arvioinnin vuoteen 2015 mennessä sekä mahdollisuuden tiukentaa tavoitetta 1,5 asteeseen viittaukset sekä teollisuus- että kehitysmaiden osana Kööpenhaminan sitoumusta ilmoittamiin

Torstai: Kuka hyötyy huhuista?

Ilmastoneuvottelut muistuttavat sipulia kerrosteisuudessaan. Samankaltaisuutta ei ainakaan vähennä se, että niin neuvotteluita seuratessa kuin sipulia kuoriessa alkaa helposti itkettää. Neuvottelujen julkisin osa käydään kaikille avoimissa täysistunnoissa. Tämä sipulin uloin kerros koostuu pääosin juhlapuheista, kokousmuodollisuuksista ja virallisten kantojen toistamisesta. Nurinkurisesti siis neuvottelujen näkyvimmällä osalla on vähiten todellista merkitystä. Jos muodostaa kuvan neuvotteluista vain täysistuntojen perusteella, voi tulkinta mennä pahasti pieleen. Toisinaan täysistunnoillakin on tosin merkitystä. Kokousten viimeisinä öinä (ja joskus vielä

Keskiviikko: Hakasulkeet harvenevat

Cancunissa neuvotellaan konkreettisesti teksteistä. Maat hakevat sopua ilmastokokouksen ja sen alaelinten päätöksistä sekä niiden liitteistä. Näiden pitäisi pohjustaa tulevaa ilmastosopimusta Kioton pöytäkirjan jatkoksi. Keskiviikkona kahden neuvotteluraiteen – Kioton pöytäkirjan ja taustalla olevan ilmastosopimuksen – puheenjohtajat julkistivat uudet tekstiluonnokset. Vaikka tekstit ovat virallisesti vain puheenjohtajien hahmotelmia, käytännössä ne muodostavat neuvottelujen pohjan. Luonnoksissa hakasulkeilla merkitään kohtia, jotka ovat vielä auki. Ne kuvaavat hyvin neuvottelujen keskeisiä kiistoja. Ilmastosopimusraiteen pohjassa on hakasulkeistettu vielä mm.

Tiistai: Ministerit puhuvat maltillisia

Ministeritason osuus alkoi Cancunissa tänään juhlapuheilla. Suuria yllätyksiä puheenvuoroihin ei sisältynyt, muutama kiinnostava huomion murunen kuitenkin. Ilmastosopimuksen uusi pääsihteeri Figueres arvioi, että vaakalaudalla on koko kansainvälisen monenkeskisen järjestelmän tulevaisuus. Cancunista tarvitaan tuloksia joukossa isoja asioita. Epäonnistuminen neuvotteluissa haittaisi myös maiden kansallista etua. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon muistutti samassa hengessä, että ilmastosovun kariutuminen vaarantaisi miljardien elämän. Jokaisen valtion pitää olla osa ratkaisua, täydellistä sopimusta ei ole varaa jäädä odottelemaan. Merkille pantavaa

Maanantai: Suomen sijoitus ilmastovertailussa paranee

Germanwatch-ympäristöjärjestö julkaisi Cancunissa vuotuisen arvionsa maiden ansioista ilmastonsuojelussa, Climate Change Performance Indexin. Suomen sijoitus parani reippaasti – juuri sopivasti itsenäisyyspäivän kunniaksi. Vertailussa ei annettu kolmea kärkisijaa lainkaan, koska Germanwatchin mukaan yksikään maa ei tee vielä riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sijoituksen saaneista valtioista kärjessä jatkoivat Brasilia, Ruotsi, Norja ja Saksa. Vertailun perää pitää tuttuun tapaan ilmastonsuojelutoimia johdonmukaisesti vastustava Saudi-Arabia. Heikosti pärjäävät myös Kazakstan, Australia ja Kanada. Suurimmat ilmaston kuormittajat sijoittuvat loppupäähän –

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit