Eduskunnalle Lokakuussa 2005 maa- ja metsätalousministeriö alensi Metsähallituksen vuoden 2005 tulostavoitetta 51,6 miljoonaan euroon ja siitä tehtävää tuloutustavoitetta 51,1 miljoonaan euroon. Vuoden 2007 tulostavoitteeksi MMM on asettanut Metsähallituksen liiketoiminnalle 62,5 miljoonaa euroa ja tuloutustavoitteeksi 59,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 tavoite on kova ja aiheuttaa ongelmia valtionmaiden monikäytölle ja monimuotoisuudelle, koska valtaosa liikelaitoksen tuotosta tulee metsien päätehakkuista. Valtion metsillä on suuri merkitys luonnonsuojelualueverkoston runkona ja talousmetsien luonnonhoidossa. Eduskunnan ympäristövaliokunta kiinnitti huomiota

Eduskunnalle Suomi on sitoutunut tasa-arvotyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukemiseen ja naisten järjestötoiminnan edistämiseen useissa kansainvälisissä sopimuksissa (mm. Pekingin julistus, YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus). Sopimuksissa todetaan, että naisjärjestöt ovat hallitusten keskeinen yhteistyökumppani sukupuolten tasa-arvon toteuttamisessa. Myös hallitusohjelmassa tasa-arvoon sitoudutaan voimakkaasti. Tasa-arvojärjestöille on osoitettu määräraha budjetin momentissa 29.30.53 (valtionavustus järjestöille). Neljännes tuesta on mennyt kotitalousneuvontaan, ja tasa-arvotyötä tekeville järjestöille on myönnetty yhteensä vain 193 000 euroa. Vaikka koko momentille

Eduskunnalle Maailman energiasektorin vuotuinen investointitarve on noin 450 miljardia euroa, mikä merkitsee huomattavia markkinoita kestävälle energiaosaamiselle. TEKES on arvioinut hajautettujen energiajärjestelmien markkinoiden kasvavan Euroopassa 15 % vuodessa ja nousevilla markkinoilla vielä nopeammin. Yhdysvaltalainen kestävään energiaan erikoistunut konsulttiyhtiö Clean Edge arvioi tuulivoiman maailmanmarkkinoiden kuusinkertaistuvan 37 miljardiin euroon vuosina 2004-2014. Polttokenno- ja vetyteknologian markkinoiden ennakoidaan jopa 17-kertaistuvan 12 miljardiin euroon. Suomella on merkittävää kestävän energiateknologian osaamista. Ilmastoteknologia-alan suuruudeksi Suomessa arvioidaan viisi miljardia

Eduskunnalle Windfall-voitoilla tarkoitetaan energiayhtiöiden ansiotta päästökaupan takia saamaa voittoa. Voitto kertyy siitä, että päästökauppa nostaa sähkön hintaa sähkömarkkinoilla huomattavasti tuotantokustannuksia enemmän. Ylimääräisiä voittoja kertyy erityisesti vesi- ja ydinvoiman tuottajille. Windfall-voittojen maksajiksi joutuvat kaikki markkinoilta sähköä ostavat toimijat kohonneen sähkön hinnan kautta. Teollisuudessa maksamaan joutuu erityisesti ostosähkön varassa oleva metalliteollisuus. Asumiseen, kiinteistöihin ja maatalouteen kohdistuvat lisäkulut olisivat jo 10 euron päästöoikeuden hinnalla suunnilleen 150 miljoonaa euroa vuodessa. Osa windfall-voitoista palautuu valtiolle

Eduskunnalle Tavoite eläinkokeiden vähentämisestä on kirjattu hallitusohjelmaan. Asetus koe-eläintoiminnasta (1076/1985) puolestaan toteaa, että eläinkoe on korvattava muulla menetelmällä, milloin se kokeen tarkoituksen tai tuloksen saavuttamiseksi on käytännössä mahdollista. Eläinkokeiden tarpeen ennakoidaan kuitenkin kasvavan nykyisestä. Yksi merkittävä syy on Euroopan unionin REACH-kemikaaliasetus, joka edellyttää noin 30 000 kemikaalin rekisteröimistä ja tuhansien kemikaalien riskien arviointia. Jo ennen kemikaaliasetusta eläinkoehakemusten määrä on lisääntynyt Suomessa vuosittain 3,6 % ja myönnettyjen eläinkoelupienkin määrä 1,4 %,

Eduskunnalle Uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöä pyritään edistämään investointituella ja suurten demonstraatiohankkeiden tuella. Investointituki on hanketyypistä riippuen enimmillään 25-40 % investointikustannuksista. Suurinta tukea voidaan myöntää tuulivoimaa ja muuta uutta tekniikkaa hyödyntäville hankkeille. Vuonna 2004 tukia myönnettiin yhteensä 33,5 miljoonaa euroa, josta noin puolet meni puuenergian, runsas neljännes energiansäästön ja kymmenys tuulivoiman edistämiseen. Kuluvana vuonna tuki on edellisvuoden tasolla. Epävarmuus tuen määrästä ja yleensä sen saamisesta hankaloittaa merkittävästi investointipäätösten tekemistä. Tämä

Eduskunnalle Kulttuurilehdiksi käsitetään muun muassa ylioppilaslehtiä, mielipidelehtiä, harrastuslehtiä ja taidelehtiä. Kulttuuri- ja mielipidelehtien liittoon Kulttiin kuuluu 163 jäsenlehteä, mutta kulttuurilehdiksi luettavia lehtiä saattaa ilmestyä jopa kaksinkertainen määrä. Huomattavaa osaa niistä pyöritetään joko kokonaan tai osittain talkoovoimin. Kultin pienimpien jäsenlehtien painokset ovat tuhannen kappaleen luokkaa, suurimmallakin vain kymmeniä tuhansia. Kulttuurilehdille on hallituksen talousarvioesityksessä varattu (29.90.50) 800 000 euron määräraha, samoin kuin kuluvalle vuodellekin. Vuonna 2005 siitä jaetaan osuudet reilulle sadalle lehdelle,

Kansainvälinen yhteisö sitoutui vuonna 2002 Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksessa vähentämään vuoteen 2010 mennessä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä merkittävästi. Euroopan unioni asetti itselleen vieläkin kovemman haasteen, monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen vuoteen 2010 mennessä. Suomen biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan Suomi ei saavuta tätä tavoitetta, ellei kehityssuunta muutu. Metsien käyttö Suomessa on jatkunut intensiivisenä ja vuotuinen hakkuukertymä kasvanut. Biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan voimaperäisen metsänhoidon vaikutukset ovat havaittavissa lähes koko talousmetsäalalla. Vanhojen, luonnontilaisen kaltaisten metsien ja vanhojen talousmetsien

Eduskunnalle Alueellisille ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävinä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön hoitoa, ympäristötutkimusta ja seurantaa koskevat asiat sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalta vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät. Alueellisten ympäristökeskusten toiminta tukee alueellista kehitystä, hyvää elinympäristöä sekä ympäristön ja luonnon suojelua alueellaan. Ympäristökeskuksille on tullut jatkuvasti lisää velvoitteita erityisesti Euroopan unionin ympäristölainsäädännöstä. Esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiivi asettaa yleisiä tavoitteita suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tila

Eduskunnalle Oikoradan ja Tikkurila-Kerava -kaupunkiradan valmistuminen lisäävät pääradan liikennöintikapasiteettia ja mahdollistavat taajamajunaliikenteen käynnistämisen Helsinki-Tampere -rataosalla. Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteessä tulee suunnittelussa varautua kolmannen raiteen rakentamiseen Tampereen ja Toijalan välille. Lisäkapasiteetin tarvetta korostaa myös se tosiasia, että Vuosaaren sataman valmistuminen voi kasvattaa merkittävästi tavaraliikennettä Helsinki-Tampere -rataosalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen, että eduskunta ottaisi valtion vuoden 2006 talousarvioon momentille 31.40.77 rataverkon kehittäminen 10 miljoonan euron määrärahan Tampere-Toijala -rataosan kolmannen raiteen rakentamiseen.