Ydin: Miten pelastaa Kööpenhaminan kokous?

Tämän mukaisesti teollisuusmaat sitoutuvat 25–40 prosentin suuruisiin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tärkeimmät kehitysmaat rajoittavat päästöjen kasvua merkittävästi. Sopimus sisältää myös mittavan rahoituspaketin köyhien maiden tukemiseksi, ratkaisun metsäkadon pysäyttämiseksi ja mekanismin sopimuksen noudattamisen valvomiseksi. Tällainen ihanneratkaisu olisi mahdollinen ja kohtuuhintainen. Valveilla ollessani tiedostan kuitenkin, että se näyttää epätodennäköiseltä. Miksi sopu ilmastokriisin välttämisestä sitten on niin vaikea saavuttaa, vaikka tarve on ilmeinen? Usein muistutetaan, että ilmastokokouksissa pari sataa villisti

Vihreä Lanka: Periaatteen voima

Vihreät on puolue, jolla on hassuja periaatteita. Esimerkiksi puoluehallitukseen voidaan valita enintään kahdeksi kaksivuotiskaudeksi peräkkäin. Rotaatiosäännöllä pyritään varmistamaan vallan jakaminen ja puolueen uusiutuminen. Selvimmin Vihreät on eronnut vanhoista puolueista vaalirahoituksen suhteen. Vihreät julkisti omat rahoitustietonsa jo kauan ennen kohun paisumista – nyhtämättä ja vapaaehtoisesti. Emopuolueen lisäksi myös piirien tilit on avattu. Vihreät ehdokkaat ovat julkistaneet saamansa lahjoitukset lain vaatimaa tiukemmalla seulalla. ### Joskus voi tuntua siltä, että ylevät periaatteet hankaloittavat

Rannikon Puolustaja: Energiaturvallisuus ja kestävä energiatalous

Suomi nojaa yhä vahvasti tuontipolttoaineisiin. Ilmastokriisin välttämiseksi meidän on siirryttävä käytännössä päästöttömään energiatalouteen, jossa energiaa käytetään nykyistä tehokkaammin ja uusiutuvalla energialla on suurempi rooli. Tällainen energiatalous olisi paitsi parempi ilmaston kannalta, myös vakaampi ja turvallisempi poikkeusoloissa. Viime vuonna energian kokonaiskulutuksesta katettiin Suomessa lähes puolet fossiilisilla tuontipolttoaineilla ja vajaa viidennes tuontipolttoaineella käyvällä ydinvoimalla. Kun mukaan lasketaan sähkön tuonti, kaksi kolmasosaa Suomen energiahuollosta on tuontienergian tai -polttoaineiden varassa. Riippuvaisin on tieliikenne, joka

Kehitys-Utveckling: Luottamuspula

Kuukaudet ennen Kööpenhaminan kokousta testaavat maiden johtajien kyvyn ylittää menneisyyden juoksuhaudat, kirjoittaa ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen. ILMASTONEUVOTTELUISSA kiistellään päästötavoitteista, teknologiasta, rahoituksesta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Pohjimmiltaan neuvotteluissa on kuitenkin kyse luottamuksesta – tai sen puutteesta. Toisin kuin vielä usein kuvitellaan, teknologia ei ole ylitsepääsemätön este ilmastonmuutoksen torjumiselle. Valtaosa ratkaisuista, joita tarvitaan päästöjen radikaaliin leikkaamiseen, on jo nyt markkinoilla tai testattavana. Toki teknologiaa kehittämällä tehokkuutta saadaan edelleen parannettua ja kustannuksia leikattua. Mitään

Tähdistö: Kuusi syytä optimismiin Kööpenhaminassa

Kööpenhaminan ilmastokokous on osoittanut, että maailmassa on paljon pessimistejä. Tilanne onkin haastava: maiden kannat ovat kaukana, intressiristiriidat ovat suuria ja aikaa on jäljellä kovin vähän. Vielä on silti toivoa saada Kööpenhaminasta säällinen tulos. Tässä kuusi syytä olla optimistinen. 1) Tietoisuus on suurempi kuin koskaan. Viime vuosien uutisointi ja keskustelu ovat tehneet työnsä. Ilmastonmuutos tunnustetaan käytännössä yksimielisesti vakavaksi uhkaksi. Kaikki maat vakuuttavat valmiutta välttää ilmastokriisi. 2) Kansalaiset järjestäytyvät. Syyskuussa järjestettiin samana

TaYn juhlakirja: Parasta yliopistossa on kriittisyys

Olen rikkonut hallitusta vastaan. En ole valmistunut yliopistosta viivytyksettä, vaan pirstonut tutkinnon suorittamista kansainvälisillä ilmastokokouksilla ja aktivistivaihdolla Intiassa, vesilaitoksen johtokunnalla ja katujen valtaamisella. Päädyin vielä eduskuntaankin, mikä ei yleensä tee hyvää opinnoille. Yhdennentoista vuoden opiskelijana tunnen oloni akateemiseksi alisuoriutujaksi. Itsetuntoani ei kohenna se, että kuulun puolueista akateemisimpaan – puolueeseen, jonka edellisellä puheenjohtajalla on kaksi tohtorin tutkintoa. Jotain hyötyäkin opintojen hitaasta etenemisestä on. Eletty elämä on auttanut saamaan opiskelusta enemmän irti.

Pirkanmaan Sanomat: Lähikaupat turvattava

Liikeaikalakia ollaan uudistamassa niin, että kaupat voivat olla sunnuntaisin auki ympäri vuoden. Tämä on hyvä uutinen niille, jotka töiden takia tai muusta syystä tarvitsevat kaupan palveluja myös sunnuntaisin. Yksi uudistuksen kääntöpuolista on suurten automarkettien aseman vahvistuminen. Aiemmin pienet, alle 400 neliön korttelikaupat ovat voineet olla auki myös niinä sunnuntaina, joina jättikauppojen ovet ovat säpissä. Nyt pienet kaupat menettävät tämän kilpailuvaltin. Lähikauppojen puolustamiselle on monta mainiota syytä. Jos kaupan palvelut saa

Ihmistulva.fi: Pyörä jokaiseen lähtöön

Pyöräily on päästötöntä, terveellistä ja mukavaa. Silti yhä vain harva kulkee päivittäisiä matkojaan Suomessa pyörällä. Miksi ihmeessä? Syitä on tietysti monia, ja ihmisten olosuhteet vaihtelevat. Iso vastuu on kuitenkin päättäjillä. Jos pyöräteitä ei ole tai niitä ei pidetä kunnossa, on ihmisiä vaikea houkutella neljän renkaan päältä kahdelle. Osaa esteistä voi onneksi raivata itse kukin valitsemalla oikeanlaisen pyörän. Kuten taittopyörän. Innokkaimmankin pyöräilijän motivaatiota heikentävät toistuvat pyörävarkaudet. Taittopyörä on helppo kantaa sisään

Vihreä Lanka: Aluepolitiikka raiteilleen

Mitkä ovat alueiden menestystekijöitä 2000-luvun Suomessa? Kaksi nousee yli muiden: radat ja korkeakoulut. Kysykää vaikka, mitä Lapin yliopisto merkitsee Rovaniemelle, tai jututtakaa lahtelaisia oikoradan tärkeydestä. Kajaani antaisi varmasti mitä tahansa yliopistosta ja Forssa junaradasta. ### Korkeakoulujen määrää ei ole enää järkevää lisätä – pikemminkin tarvitaan lisää yhteistyötä ja erikoistumista. Sen sijaan nykyisiä ratoja pitää rempata ja rakentaa kokonaan uusia. Kiireisintä on saada kuntoon Seinäjoki–Oulu-rata, joka on koko pohjoisen Suomen elämänlanka.

Kipunoita-lehti: Päihdeongelmia voidaan torjua politiikalla

Psyykkisesti sairaista suomalaisista noin kolmanneksella on myös päihdeongelma. Toisaalta yli kolmanneksella alkoholiongelmaisista ja yli puolella huumeiden käyttäjistä on myös mielenterveysongelma. Laukaiseeko päihteiden käyttö mielenterveysongelman vai toisinpäin – vai vaikuttavatko molemmat ehkä toisiinsa? Tilanteet varmasti vaihtelevat. Se lienee ainakin selvää, että kaksoisdiagnoosi on haaste hoidolle ja kova paikka sen kanssa painivalle ihmiselle. Päihdeongelmat ovat pitkään pahentuneet Suomessa. Valitettavasti ongelmia on myös pahennettu lyhytnäköisellä politiikalla. Viime laman aikana massatyöttömyyden päästäminen riistäytymään käsistä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit