Määrärahan osoittaminen eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimuksen tukemiseen

Eduskunnalle Tavoite eläinkokeiden vähentämisestä on kirjattu hallitusohjelmaan. Asetus koe-eläintoiminnasta (1076/1985) puolestaan toteaa, että eläinkoe on korvattava muulla menetelmällä, milloin se kokeen tarkoituksen tai tuloksen saavuttamiseksi on käytännössä mahdollista. Eläinkokeiden tarpeen ennakoidaan kuitenkin kasvavan nykyisestä. Yksi merkittävä syy on Euroopan unionin REACH-kemikaaliasetus, joka edellyttää noin 30 000 kemikaalin rekisteröimistä ja tuhansien kemikaalien riskien arviointia. Jo ennen kemikaaliasetusta eläinkoehakemusten määrä on lisääntynyt Suomessa vuosittain 3,6 % ja myönnettyjen eläinkoelupienkin määrä 1,4 %,

Määrärahan osoittaminen uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseen sekä demonstraatiohanketukiin

Eduskunnalle Uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöä pyritään edistämään investointituella ja suurten demonstraatiohankkeiden tuella. Investointituki on hanketyypistä riippuen enimmillään 25-40 % investointikustannuksista. Suurinta tukea voidaan myöntää tuulivoimaa ja muuta uutta tekniikkaa hyödyntäville hankkeille. Vuonna 2004 tukia myönnettiin yhteensä 33,5 miljoonaa euroa, josta noin puolet meni puuenergian, runsas neljännes energiansäästön ja kymmenys tuulivoiman edistämiseen. Kuluvana vuonna tuki on edellisvuoden tasolla. Epävarmuus tuen määrästä ja yleensä sen saamisesta hankaloittaa merkittävästi investointipäätösten tekemistä. Tämä

Määrärahan osoittaminen kulttuuri- ja mielipidelehtien tukemiseen

Eduskunnalle Kulttuurilehdiksi käsitetään muun muassa ylioppilaslehtiä, mielipidelehtiä, harrastuslehtiä ja taidelehtiä. Kulttuuri- ja mielipidelehtien liittoon Kulttiin kuuluu 163 jäsenlehteä, mutta kulttuurilehdiksi luettavia lehtiä saattaa ilmestyä jopa kaksinkertainen määrä. Huomattavaa osaa niistä pyöritetään joko kokonaan tai osittain talkoovoimin. Kultin pienimpien jäsenlehtien painokset ovat tuhannen kappaleen luokkaa, suurimmallakin vain kymmeniä tuhansia. Kulttuurilehdille on hallituksen talousarvioesityksessä varattu (29.90.50) 800 000 euron määräraha, samoin kuin kuluvalle vuodellekin. Vuonna 2005 siitä jaetaan osuudet reilulle sadalle lehdelle,

Määrärahan osoittaminen talouskäytössä olevien metsien luonnonhoitoon

Kansainvälinen yhteisö sitoutui vuonna 2002 Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksessa vähentämään vuoteen 2010 mennessä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä merkittävästi. Euroopan unioni asetti itselleen vieläkin kovemman haasteen, monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen vuoteen 2010 mennessä. Suomen biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan Suomi ei saavuta tätä tavoitetta, ellei kehityssuunta muutu. Metsien käyttö Suomessa on jatkunut intensiivisenä ja vuotuinen hakkuukertymä kasvanut. Biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan voimaperäisen metsänhoidon vaikutukset ovat havaittavissa lähes koko talousmetsäalalla. Vanhojen, luonnontilaisen kaltaisten metsien ja vanhojen talousmetsien

Määrärahan osoittaminen alueellisille ympäristökeskuksille

Eduskunnalle Alueellisille ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävinä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön hoitoa, ympäristötutkimusta ja seurantaa koskevat asiat sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalta vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät. Alueellisten ympäristökeskusten toiminta tukee alueellista kehitystä, hyvää elinympäristöä sekä ympäristön ja luonnon suojelua alueellaan. Ympäristökeskuksille on tullut jatkuvasti lisää velvoitteita erityisesti Euroopan unionin ympäristölainsäädännöstä. Esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiivi asettaa yleisiä tavoitteita suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tila

Määrärahan ottaminen Tampere-Toijala -rataosan kolmannen raiteen rakentamiseen.

Eduskunnalle Oikoradan ja Tikkurila-Kerava -kaupunkiradan valmistuminen lisäävät pääradan liikennöintikapasiteettia ja mahdollistavat taajamajunaliikenteen käynnistämisen Helsinki-Tampere -rataosalla. Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteessä tulee suunnittelussa varautua kolmannen raiteen rakentamiseen Tampereen ja Toijalan välille. Lisäkapasiteetin tarvetta korostaa myös se tosiasia, että Vuosaaren sataman valmistuminen voi kasvattaa merkittävästi tavaraliikennettä Helsinki-Tampere -rataosalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen, että eduskunta ottaisi valtion vuoden 2006 talousarvioon momentille 31.40.77 rataverkon kehittäminen 10 miljoonan euron määrärahan Tampere-Toijala -rataosan kolmannen raiteen rakentamiseen.

Määrärahan osoittaminen tasa-arvojärjestöjen tukemiseen

Eduskunnalle Suomi on sitoutunut tasa-arvotyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukemiseen ja naisten järjestötoiminnan edistämiseen useissa kansainvälisissä sopimuksissa (mm. Pekingin julistus, YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus). Sopimuksissa todetaan, että naisjärjestöt ovat hallitusten keskeinen yhteistyökumppani sukupuolten tasa-arvon toteuttamisessa. Myös hallitusohjelmassa tasa-arvoon sitoudutaan voimakkaasti. Tasa-arvojärjestöille on osoitettu määräraha budjetin momentissa 29.69.53 (valtionavustus järjestöille). Neljännes tuesta on mennyt kotitalousneuvontaan, ja tasa-arvotyötä tekeville järjestöille on myönnetty yhteensä vain 193 000 euroa, joka on kaksi

Suomen tuuliatlaksen päivittäminen

Eduskunnan puhemiehelle Kansallisessa ilmastostrategiassa Suomen tuulivoimatavoitteeksi on asetettu 500 megawattia (MW) vuoteen 2010 ja 2 000 MW vuoteen 2025 mennessä. Tuulivoiman tekninen potentiaali on kuitenkin huomattavasti suurempi. Määrätietoisella politiikalla tuulivoimasta voisi tulla Suomelle merkittävä energianlähde samaan tapaan kuin esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa jo nykyään. Tuulivoiman käytön lisääminen hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä monin tavoin. Tuulivoima on kotimainen, uusiutuva ja työllistävä energianlähde. Tuulivoimaloiden kotimaisuusaste yltää parhaimmillaan 80 %:iin, ja yksi megawatti kotimaista

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Partalan tutkimusaseman lakkauttaminen

Eduskunnan puhemiehelle Maamme ainoa luomututkimukseen erikoistunut tutkimusasema, Juvan Partala, lakkautetaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimipaikkaverkoston uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Tämä toimeenpanopäätös tehtiin 20.6.05. Maa- ja metsätalousministeriön alaisessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) varsinaista luomututkimusta on tehty vuodesta 1990 lähtien, jolloin Juvalla toimiva yhdistyspohjainen tutkimusyksikkö (Partala) liitettiin MTT:hen. Tuolloin Juvan kunta lahjoitti tutkimusrakennukset ja tutkimuspellot MTT:lle. Lahjoitus arvioitiin 3,6 miljoonan markan arvoiseksi. Partalassa on kehitetty luomututkimuksen osaamista ja resursseja määrätietoisesti. Vuodesta 1996 Juvan

EU:n nuoriso-ohjelman ulkomaisten vapaaehtoistyöntekijöiden verotus

Eduskunnan puhemiehelle Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto antoivat 20.7.1998 päätöksen 1686/98/EY Nuorten eurooppalainen vapaaehtoispalvelu -toimintaohjelmasta. Vuonna 2000 ohjelma sulautettiin osaksi nuoriso-ohjelmaa, jonka toimintakausi on päätetty vuosille 2000–06. EU:n nuoriso-ohjelman vapaaehtoistyöntekijät ovat 18–25-vuotiaita nuoria, joilla on laillinen kotipaikka jossakin EU-valtiossa, EU:n ehdokasmaassa tai ETA-maassa. Nuori toimii vapaaehtoisena hankkeessa, jonka kesto on 6–12 kuukautta. Vapaaehtoiset sijoittuvat Suomessa yleishyödyllisiin organisaatioihin, pääasiallisesti nuoriso- ja sosiaalialan sektoreille. Ohjelma on tarkoitettu voittoa tavoittelemattomille organisaatioille. Vapaaehtoiset

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit