Perinteinen vapaasti laiduntava poronhoito on satojen vuosien aikana ympäristöönsä sopeutunut elinkeino. Se on elämäntapa, kulttuurin perusta ja aluetaloudellisesti merkittävä työllistäjä ja tulonlähde. Porotalous on saamelaiskulttuuria tukeva elinkeino ja siten yksi saamelaiskulttuurin ilmenemisen muoto. Saamelaiskulttuurin osana saamelaisten harjoittama poronhoito onkin varsinaisen poronhoitolain (848/1990 ) lisäksi turvattu monin kansallisin ja kansainvälisin säädöksin, sopimuksin ja päätöksin (esim. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus, Suomen perustuslaki). Poronhoitolain mukaan valtion maiden käyttö erityisesti poronhoitoon

Eduskunnan puhemiehelle Maailmanpankki on maailman suurin monenkeskinen valtioiden omistama rahoituslaitos. Kansainvälinen rahoitusyhtiö (International Finance Corporation, IFC) on Maailmanpankkiryhmän osa, jonka tehtävänä on rahoittaa yksityissektorin hankkeita kehitysmaissa. Suomi on sekä Maailmanpankin että IFC:n jäsen. IFC:n rahoitus pyrkii tukemaan kestäviä yksityisen sektorin investointeja kehitysmaissa, vähentämään köyhyyttä ja parantamaan ihmisten elintasoa. Näihin tavoitteisiin päästäkseen IFC käyttää yksilöityjä kriteerejä ja ehtoja rahoitettaville hankkeille rahoituksesta päättäessään (nykyiset safeguard policies, operational policies). Merkittävistä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista

Eduskunnan puhemiehelle EU:n tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2010 mennessä (Kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma). Suomen luonnonsuojelulain (1996/1096) yhtenä keskeisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Laki tähtää lajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen, mikä edellyttää, ettei lajien levinneisyysalueita pienennetä. Kuukkeli (Perisoreus infaustus) on kansainvälisesti Suomen erityisvastuulaji (Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä). Se on aiemmin ollut yleinen eteläisintä Suomea myöten. Nykyisin se on uhanalaisuusluokituksessa valtakunnallisesti silmälläpidettävä. Lapissa kuukkeli on

Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2003 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 52 megawattia (MW). Tuulivoimalla tuotettiin sähköä määrä, joka vastasi promillea vuotuisesta sähkön kulutuksesta.(1) Kuluvan vuoden aikana tilanne on kohentunut hieman, sillä Raaheen valmistui elokuussa 11,5 MW:n tuulipuisto.(2) Tuulivoiman tekninen potentiaali ylittää Suomessa selvästi sähköntarpeen. Yksin Merenkurkun ja Perämeren rannikko- ja merialueilla tuulivoiman vuotuinen tuottopotentiaali on maisemalliset seikat ja alueiden muu käyttö huomioon ottaen 15-21 terawattituntia (TWh)(3) eli 18-25 % Suomen nykyisestä sähkön

Linja-autoliikenteen toimintaedellytykset Eduskunnan puhemiehelle Viime vuonna bussiliikenteen matkustajamäärät vähenivät Linja-autoliiton ennakkotietojen mukaan 3,2 %. Pudotus oli raju, sillä aiempina vuosina matkustajamäärät ovat pysyneet melko vakaina. Samaan aikaan yksityisautoilun henkilökilometrien määrä jatkoi nousuaan kasvaen yli kaksi prosenttia. Linja-autoliikenteen taantuma oli suurin pääkaupunkiseudulla ja Turussa, pikavuoroilla sekä tilausliikenteessä. Matkustajamäärien vähenemä leikkasi bussiyritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta, mikä heikentää entisestään linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä. Matkustajakadosta kärsivät paitsi yritykset, myös joukkoliikenteen palvelutaso, harvaan asuttujen seutujen asukkaat, työllisyys