Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot VALOt (Open Source Software, OSS) ovat tietokoneohjelmia, joita saa käyttää, levittää ja muokata vapaasti. Tunnetuin VALO on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä Linux-käyttöjärjestelmä. VALOilla on useita vahvuuksia. Ohjelmista ei tarvitse maksaa vuotuisia lisenssimaksuja, ja niitä voi imuroida ilmaiseksi verkosta. Ne toimivat hyvin myös vanhoissa koneissa, minkä ansiosta tietokoneita voidaan käyttää nykyistä pidempään. Turun kaupungin mukaan teoreettinen kustannussäästö kaupungin siirtymisestä Linuxin käyttöön olisi yli miljoona euroa vuodessa.

Kaupungin kehittämistä suunnitellaan monenlaisissa aikasykleissä. Taloussuunnittelutyö koskee seuraavaa kolmea vuotta, kaupunkistrategia kurottaa runsaan vuosikymmenen eteenpäin ja esimerkiksi väestöä ja liikennettä koskevia ennusteita kaupunki on laatinut vuoteen 2020 asti. Silti valtaenemmistö tulevaisuuden arvioimisesta ja suunnittelusta tähtää seuraaviin muutamiin vuosiin. Teemme huomisen ja ylihuomisen kaupunkia jo tänään. Nyt tehtävät kaupunkisuunnittelua ja infrastruktuuria koskevat ratkaisut vaikuttavat useita vuosikymmeniä eteenpäin. Esimerkiksi pikaraitiotien raideverkon pitäisi kestää viisi vuosikymmentä. Vastaavasti nykyään tehtäviä päätöksiä ohjaavat pitkälle ne

Energiapalveluyhtiö on yritys, joka kantaa kokonaisvastuun energiansäästöinvestoinnista. Konsepti on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, jossa yhtiöitä kutsutaan lyhenteellä ESCO (energy service company). ESCO suunnittelee, rahoittaa ja toteuttaa energiansäästöinvestoinnin asiakkaan puolesta. Investointi maksetaan alentuneista energiakuluista, joten se ei aiheuta kustannuksia asiakkaalle. Kun investointi on maksettu, siirtyy hankkeessa käytetty tekniikka asiakkaan omistukseen. Suomessa on huomattava potentiaali taloudellisesti kannattavissa energiansäästöhankkeissa. Säästöt jäävät toteutumatta etenkin siksi, että toimija haluaa keskittyä ydintoimintaansa ja pääoma käytetään ensisijaisesti tuotannollisiin investointeihin.

Tampereen kaupunki on Pirkanmaan suurin työnantaja noin 15 000 työntekijällään. Se, miten nämä työntekijät kulkevat päivittäiset työmatkansa, vaikuttaa olennaisesti liikenteeseen Tampereella – ja sitä kautta mm. talouteen, viihtyvyyteen ja ympäristöön. Työmatkaliikenteen ohjaaminen perustuu yksinkertaiseen ajatukseen: työnantaja voi vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden liikkumistottumuksiin. Työpaikkojen liikennesuunnitelmien laadinta mainitaankin kansallisessa ilmastostrategiassa yhtenä päästöjenvähentämiskeinona. Ohjaaminen istuu myös kaupungin strategiaan, jossa tavoitellaan mm. liikenteen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Ohjaamisesta on kokemuksia useissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Heathrow’n

Terveydenhuollossa sähköposti voi olla kustannustehokas tapa tarjota yksilöllistä ja asiakaslähtöistä palvelua. Kaupunki voisi ottaa käyttöön osoitteen, johon voisi lähettää omaa terveydentilaa koskevia kysymyksiä. Kysymyksiä tulisi voida jättää myös kaupungin www-sivuilta. Monenlaisiin terveyspulmiin on hyvä saada opastusta yhdestä osoitteesta. Maallikon ei voi olettaa tietävän, minkä alan asiantuntijan puoleen on kulloinkin syytä kääntyä. Usein eri alat myös nivoutuvat yhteen; asiakas voi tarvita esimerkiksi sekä psykologin, ravintoterapeutin että lääkärin ohjeita. Sähköpostipalvelusta voi olla

Täydennysrakentaminen on todettu monin tavoin kannattavaksi. Se hyödyntää olemassa olevaa yhdyskunta-rakennetta, säästää investointeja kunnallistekniikkaan, vähentää liikenteen ympäristöhaittoja, helpottaa joukkoliikenteen järjestämistä sekä tukee olemassa olevaa palvelutarjontaa. Täydennysrakentamisen päähuomio on keskittynyt kaupunkirakenteen keskellä tyhjillään tai vajaakäytössä olevien alueiden hyödyntämiseen. Kaupungin olisi kuitenkin hyvä selvittää myös muita, vähemmän ilmeisiä vaihtoehtoja. Ratkaisut tuskin tyydyttäisivät kaupungin koko tilatarvetta, mutta helpotusta ne voisivat hyvinkin tarjota. Vapautunutta tilaa voisi hyödyntää rakentamalla esimerkiksi uusia asuntoja, liiketilaa, puistoja tai

Vihreä sähkö tarkoittaa uusiutuvilla energialähteillä, kuten puuperäisillä polttoaineilla, vanhalla vesivoimalla tai tuulivoimalla, tuotettua sähköä. Vihreän sähkön tuotanto ei lisää ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja muutkin haitalliset päästöt jäävät vähäisiksi. Vihreä sähkö on kotimaista, ja se työllistää selvästi muuta energiantuotantoa enemmän – etenkin ankaran työttömyyden kanssa painivilla syrjäseuduilla. Uuden sähkömarkkinalain myötä kuluttajat ovat voineet valita vapaasti, miltä yritykseltä sähkönsä tilaavat. Vihreää sähköä tarjoaa Suomessa jo liki 40 energiayhtiötä. Vihreä sähkö kuuluu Tampereen