Ketä ilmaston ystävän kannattaa äänestää?

Alkavasta eduskuntakaudesta tulee monessa suhteessa ratkaiseva. Loppuvuodesta Pariisissa on tarkoitus sopia kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. EU:ssa tehdään päätökset mm. 2030 ilmastotavoitteista ja päästökaupan korjaamisesta. Siksi eduskuntaan on tärkeä valita mahdollisimman monta ilmaston puolustajaa. Vihreät ovat puolueena sitoutuneet rakentamaan Suomesta päästöttömän, kokonaan uusiutuvaan energiaan perustuvan yhteiskunnan. Kaikkia vihreitä ehdokkaita voi siis äänestää turvallisin mielin. Osa ehdokkaista on kuitenkin erityisen ansioituneita ilmaston puolustamisessa. Mainitsen heistä joitakuita. Helsinki Puhtaan teknologian parissa uransa tehnyt Kaisa Hernberg

Leo Straniuksen blogi: Älä säästä luokkamatkoista

Julkaistu Leo Straniuksen vieraskynäblogissa. Älä säästä luokkamatkoista Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmiset pääsevät kukoistamaan sukupuolesta riippumatta. Yhdenvertainen Suomi ei syrji ketään myöskään seksuaalisesta suuntautumisen, ihonvärin, vammaisuuden tai muiden ominaisuuksien perusteella. Mutta tasa-arvossa on kyse paljon enemmästä. Ihmisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi hyvinvoinnista ja osallistua yhteiskuntaan rajoittavat monet tekijät. Vähäisin niistä ei ole köyhyys. Kasvoin itse työväenluokkaisen yksinhuoltajaäidin kanssa. Yli puolet elämästäni olen ollut köyhyysrajan alapuolella, vaikka 11 viime vuotta olen elänyt kansanedustajan tuloilla.

Hitsaaja Ähtäristä ja muita vihreitä ehdokkaita

Tapaan Henna Potinkaran Tuurin kyläkaupassa. Poseeraamme Vesa Keskisen pahvikuvan vieressä. Ostan pussillisen lakritsitoffeepaloja. Henna on vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hän on nuori nainen, joka puhuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Hän on myös hitsaaja Ähtäristä. Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja vihreistä. Se ei ole yllättävää. Kaikilla meistä on ennakkoluuloja. Vihreiden ohella osansa ennakkoluuloista saavat kaikki muut puolueet. Mieti vaikka, millaisia mielikuvia Päivi Räsäsen kristillisdemokraatit monissa herättää. Paras lääke ennakkoluuloihin on kohtaaminen. Kun kaksi

Mitä seuraavaksi?

Ilmoitin 20.5.2014, että en asetu enää ehdolle eduskuntavaaleissa. Sen jälkeen on kyselty taajaan, mitä aion tehdä seuraavaksi. Koska aihe tuntuu kiinnostavan, koetan vastata. Syksystä alkaen olen työskennellyt Sitran vanhempana neuvonantajana resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-alueella. Pesti on ollut kansanedustajan hommien takia tukevasti osa-aikainen, mutta pian aikaa on selvästi enemmän käytettävissä. Viime vuonna olin myös mukana perustamassa ilmasto- ja ympäristöalan asiantuntijapalveluita tarjoavaa yritystä Tyrskyä. Haemme asiakkaiden tukena kestäviä ratkaisuja aikamme polttaviin

Mitä keppanakiellon tilalle?

Keskusta sai nenilleen ehdotuksesta kieltää keskioluen myynti ruokakaupoista. Kansalaiset älähtivät ja puolue joutui selittelemään kantojaan. Huoli alkoholin haitoista on silti aiheellinen. Juominen tuhoaa perheitä ja tappaa. Rahassa mitattuna alkoholin haitat Suomessa ovat yhden arvion mukaan kolmesta viiteen miljardia euroa vuodessa. Jotain viinan kiroille pitää siis tehdä. Keskusteluissa on pyöritetty muutamia vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on ehdottanut, että alkoholin myyminen baareissa pitäisi lopettaa jo kahdelta. Rajoitus kuitenkin siirtäisi juomista kotona tissutteluun.

Vihreä blogi: 19 kysymystä verkkovalvonnasta

Puolustusministeriön työryhmä julkisti hiljattain esityksen tiedustelua koskevasta lainsäädännöstä. Työn riitaisuutta kuvaa se, että liikenne- ja viestintäministeriön eriävä mielipide on 25 sivua pitkä. 1. Tiedustelu, valvonta vai urkinta? Työryhmä puhuu tiedustelusta. LVM käyttää sanaa verkkovalvonta. Arvostelijat viittaavat usein urkintaan. Kaikkia voi perustella. Työryhmä esittää tiedustelulle useita ehtoja, varaumia ja valvontaa. Synkimmästä kansalaisten massaurkinnasta ei siis ole kyse. Toisaalta työryhmä kaavailee mahdollisuutta rikkoa tavallisten suomalaisten viestinnän suoja ilman rikosepäilyä ehdoilla, jotka ovat

Vihreä blogi: Kallis tuulivoima säästää rahaa

MTV ja Iltalehti ovat uutisoineet viime aikoina, että tuulivoima tulee veronmaksajille kalliiksi. Ne ovat oikeassa. Tuulivoiman kalleuteen on kaksi syytä. Ensinnäkin syöttötariffin kautta maksetaan alkuun korkeampaa tukea enintään kolmen vuoden ajan. Näin pyritään polkaisemaan Suomen tuulivoimamarkkinat vauhtiin. Selvästi alempaan ja siten veronmaksajille edullisempaan tukitasoon siirrytään jo ensi vuoden alussa. Toiseksi syöttötariffi perustuu sähkön hintaan. Korkean sähkön hinnan aikoina tukea tarvitaan vähemmän. Kun taas sähkön hinta on viime aikojen tapaan alhaalla,

Minun Tampere 2040: Tampere liikennevallankumouksen jälkeen

Julkaistu Minun Tampere 2040 -blogissa. Tampereella on väännetty liikenteestä vuosikymmeniä. Molemmat viime aikojen suurimmat poliittiset kamppailut – rantaväylän tunneli ja ratikka – koskevat nekin liikennettä. Keskustelu on pitkään pyörinyt eri liikennemuotojen ja -hankkeiden välisessä kisassa. Mutta entä jos Tampereen tulevaisuus näyttääkin pitkällä aikavälillä ihan toisenlaiselta? Liikennepolitiikka on perustunut oletukseen autoilun jatkuvasta ja toistaiseksi päättymättömästä kasvusta. Tiet on mitoitettu yhä kasvaville automäärille. Monissa länsimaissa – ja vähän meillä Suomessakin – alkaa

Liman luuranko

Liman ilmastokokous päättyi perinteiseen tapaan reippaasti yliajalla. Puheenjohtajan nuija kopahti pöytään sunnuntaina reilusti yli vuorokauden alkuperäistä aikataulua jäljessä. Kokouksen henki oli pääosin melko rakentava. Sopua yrittivät hieroa mm. edistyksellisten Amerikan maiden AILAC, pienten saarivaltioiden AOSIS ja Afrikan maiden ryhmä. Myös esimerkiksi Yhdysvallat ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat toimivat harvinaisen sopuisasti. Neuvottelut karahtivat kuitenkin vanhaan kivikkoon: rikkaiden ja köyhien maiden kyräilyyn. Kiinaa, Intiaa, öljyntuottajamaita ja Amerikan sosialistimaita edustava LMDC-ryhmä veti erityisen jyrkkää linjaa

Missä huoneessa tänään neuvoteltaisiin?

Ilmastoneuvotteluja on usein turhauttavaa seurata. Liman ilmastokokouksessakin on nähty sarja korviketoimintoja, joihin maiden edustajat ovat käyttäneet aikaa sisällöstä neuvottelemisen sijaan. Tuntikaupalla on väitelty siitä, minkä paperin pohjalta voidaan keskustella, missä järjestyksessä ja millä kokoonpanolla. Aikaa on turahtanut myös sen pohtimiseen, merkitäänkö vaihtoehtoiset muotoilut tekstiin hakasulkeilla vai numeroituina kappaleina. Tämä aamu käytettiin peitsen taittamiseen siitä, missä huoneessa keskusteluja kannattaisi käydä. Kokouksen viimeisenä virallisena päivänä on kuitenkin onneksi päästy jo lähemmäs asioita,

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit