Hallitus haluaa lisätä kotimaista, uusiutuvaa energiaa. Samalla tuista leikataan säästöjen nimissä. Voisiko ratkaisu löytyä uusiutuvien huutokaupasta? Suosio on kovassa kasvussa. Jo 60 maassa ympäri maailmaa on hyödynnetty jonkin sortin huutokauppaa uusiutuvien edistämiseksi. Joukkoon kuuluvat maailman suuret uusiutuvamarkkinat, kuten Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Brasilia. Euroopassa huutokauppaa ovat soveltaneet mm. Iso-Britannia, Saksa, Tanska ja Norja. Kohti huutokauppaa ohjaavat EU:n uudet valtiontukisäännöt. Ohjauskeinolla on kuitenkin myös monia vahvuuksia. Tärkeimpiä on taloudellisuus. Onnistuneessa huutokaupassa

Luin uuden hallitusohjelman matkalla Pohjois-Saksasta Tanskaan. Junan ikkunasta näkyi, kuinka sadat tuulivoimalat jauhoivat päästötöntä sähköä. Edellisen päivän olin istunut Brysselissä energiaseminaarissa. Yritysten edustajat toisensa jälkeen todistivat, kuinka pahinta myrkkyä investoinneille on politiikan tempoilu. Tuoreen ohjelman perusteella tuulivoiman ystävät ovat uudessa hallituksessa vähissä. Investointeja harkitseville on tarjolla juuri yritysten kavahtamaa tempoilua, sillä säästöjen nimissä hallitus leikkaa tariffikiintiötä aiemmin päätetystä viidenneksellä. Leikkaus on kotimaiselle, uusiutuvalle energialle huono uutinen. Mutta mitä muuta hallitusohjelma

Hallitustunnustelija Juha Sipilä on asettanut tavoitteeksi vähentää ministerien määrää tusinaan. Hufvudstadsbladet ehätti tosin arvelemaan, että puolueiden voimasuhteiden tasaamiseksi salkkuja tarvitaan 13. Hyvässä lykyssä pienempi ministerikaarti merkitsee sujuvampaa yhteistyötä ja strategisempaa otetta. Huonossa tapauksessa työt kasaantuvat ja virkahenkilöiden valta vahvistuu entisestään, kun harvalukuiset ministerit eivät vain ehdi. Mutta pitäisikö määrän ohella puhua myös laadusta? Millaisia ministerinsalkkuja Sipilän I hallitukseen tarvitaan? Ja voisiko oppia ottaa muualta? Norjan hallituksessa istuu ministeri, joka vastaa

Olen etuoikeutettu siinä suhteessa, että tunnen kaikki vasta valitut vihreät kansanedustajat. Siksi minulla on ilo esitellä: tällaisia ovat vihreän unelmatiimin uudet jäsenet! Touko Aalto Sote-mies Aalto hälytetään paikalle, kun sote-uudistukseen yritetään saada selkoa. Iso mies treenaa penkkiä Teuvo Hakkaraisen kanssa, mutta iso on sydänkin: Toukoa sydämellisempää ihmistä saa hakea. Hanna Halmeenpää Hannassa on osaamista ja sinnikkyyttä pienen gallialaisen kylän verran. Sitä on tarvittu, kun hän on pistänyt kampoihin Rosatomin moniongelmaiselle

Urani kansanedustajana päättyi juhlalliseen päätösistuntoon Finlandia-talossa. Koen oppineeni liki 11 vuoden aikana paljon. Aika nopeasti havaitsin, että eduskunnassa julkinen huomio ei välttämättä ole suhteessa osaamiseen ja työtahtiin. Televisiosta tuttujen nimien varjoon jää iso joukko hiljaisia työmyyriä, jotka harvoin saavat tunnustusta puurtamisestaan. Kehenkään tämä ei päde niin paljon kuin Timo Juurikkalaan. Jos et ole aiemmin kuullut Timpasta, et ole ainoa. Hän ei ole keikkunut uutisotsikoissa tai tv-hupailuissa. Timppa onkin eduskunnan parhaiten

Monille kulttuurikeskustelua seuraaville tuttu hahmo lienee Jarkko Tontti, joka hyökkää tasaisin väliajoin eri tavoin ajattelevia vastaan. Aggressiivisissa kirjoituksissa toistuu kourallinen harhaanjohtavia väitteitä, joista keskityn tässä kolmeen. Tontti on arvostellut mm. avointa kirjettä, jossa toivoin toimia suomalaisen kirjallisuuden verkkokaupan edistämiseksi. Kritiikissään hän tuo esiin sinänsä aivan perusteltuja ja todellisia ongelmia verkkojätti Amazonin toiminnassa. Suomalaisten kirjailijoiden ja kääntäjien etu lienee, että heidän työnsä tuloksia voi ostaa kätevästi. Osa kuluttajista päätyy kuitenkin ostamaan

Suomi tarvitsee ideoita. Ideoita työpaikkojen luomisesta, ilmastonmuutoksen torjumisesta, köyhyyden vähentämisestä. Miten hyviä ideoita saadaan? Heittelemällä ideoita mahdollisimman paljon – ja valitsemalla ja jalostamalla niistä parhaat. Sadasta oivalluksesta 99 saattaa hyvin olla eri syistä toteuttamiskelvottomia. Mutta jos joukosta seuloutuu yksi hyvä, kannatti sitä varten tuottaa 99 hölmöä. Estoton ajatusten pallottelu rohkaisee muita tuomaan keskusteluun omat avauksensa. Yhden idea saattaa myös synnyttää toisessa muita, ehkä vielä parempia. Politiikka toimii jotakuinkin päinvastoin. Jos

Alkavasta eduskuntakaudesta tulee monessa suhteessa ratkaiseva. Loppuvuodesta Pariisissa on tarkoitus sopia kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. EU:ssa tehdään päätökset mm. 2030 ilmastotavoitteista ja päästökaupan korjaamisesta. Siksi eduskuntaan on tärkeä valita mahdollisimman monta ilmaston puolustajaa. Vihreät ovat puolueena sitoutuneet rakentamaan Suomesta päästöttömän, kokonaan uusiutuvaan energiaan perustuvan yhteiskunnan. Kaikkia vihreitä ehdokkaita voi siis äänestää turvallisin mielin. Osa ehdokkaista on kuitenkin erityisen ansioituneita ilmaston puolustamisessa. Mainitsen heistä joitakuita. Helsinki Puhtaan teknologian parissa uransa tehnyt Kaisa Hernberg

Julkaistu Leo Straniuksen vieraskynäblogissa. Älä säästä luokkamatkoista Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmiset pääsevät kukoistamaan sukupuolesta riippumatta. Yhdenvertainen Suomi ei syrji ketään myöskään seksuaalisesta suuntautumisen, ihonvärin, vammaisuuden tai muiden ominaisuuksien perusteella. Mutta tasa-arvossa on kyse paljon enemmästä. Ihmisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi hyvinvoinnista ja osallistua yhteiskuntaan rajoittavat monet tekijät. Vähäisin niistä ei ole köyhyys. Kasvoin itse työväenluokkaisen yksinhuoltajaäidin kanssa. Yli puolet elämästäni olen ollut köyhyysrajan alapuolella, vaikka 11 viime vuotta olen elänyt kansanedustajan tuloilla.