Suomi tarvitsee ideoita. Ideoita työpaikkojen luomisesta, ilmastonmuutoksen torjumisesta, köyhyyden vähentämisestä. Miten hyviä ideoita saadaan? Heittelemällä ideoita mahdollisimman paljon – ja valitsemalla ja jalostamalla niistä parhaat. Sadasta oivalluksesta 99 saattaa hyvin olla eri syistä toteuttamiskelvottomia. Mutta jos joukosta seuloutuu yksi hyvä, kannatti sitä varten tuottaa 99 hölmöä. Estoton ajatusten pallottelu rohkaisee muita tuomaan keskusteluun omat avauksensa. Yhden idea saattaa myös synnyttää toisessa muita, ehkä vielä parempia. Politiikka toimii jotakuinkin päinvastoin. Jos

Alkavasta eduskuntakaudesta tulee monessa suhteessa ratkaiseva. Loppuvuodesta Pariisissa on tarkoitus sopia kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. EU:ssa tehdään päätökset mm. 2030 ilmastotavoitteista ja päästökaupan korjaamisesta. Siksi eduskuntaan on tärkeä valita mahdollisimman monta ilmaston puolustajaa. Vihreät ovat puolueena sitoutuneet rakentamaan Suomesta päästöttömän, kokonaan uusiutuvaan energiaan perustuvan yhteiskunnan. Kaikkia vihreitä ehdokkaita voi siis äänestää turvallisin mielin. Osa ehdokkaista on kuitenkin erityisen ansioituneita ilmaston puolustamisessa. Mainitsen heistä joitakuita. Helsinki Puhtaan teknologian parissa uransa tehnyt Kaisa Hernberg

Julkaistu Leo Straniuksen vieraskynäblogissa. Älä säästä luokkamatkoista Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmiset pääsevät kukoistamaan sukupuolesta riippumatta. Yhdenvertainen Suomi ei syrji ketään myöskään seksuaalisesta suuntautumisen, ihonvärin, vammaisuuden tai muiden ominaisuuksien perusteella. Mutta tasa-arvossa on kyse paljon enemmästä. Ihmisten mahdollisuuksia päästä osalliseksi hyvinvoinnista ja osallistua yhteiskuntaan rajoittavat monet tekijät. Vähäisin niistä ei ole köyhyys. Kasvoin itse työväenluokkaisen yksinhuoltajaäidin kanssa. Yli puolet elämästäni olen ollut köyhyysrajan alapuolella, vaikka 11 viime vuotta olen elänyt kansanedustajan tuloilla.

Keskusta sai nenilleen ehdotuksesta kieltää keskioluen myynti ruokakaupoista. Kansalaiset älähtivät ja puolue joutui selittelemään kantojaan. Huoli alkoholin haitoista on silti aiheellinen. Juominen tuhoaa perheitä ja tappaa. Rahassa mitattuna alkoholin haitat Suomessa ovat yhden arvion mukaan kolmesta viiteen miljardia euroa vuodessa. Jotain viinan kiroille pitää siis tehdä. Keskusteluissa on pyöritetty muutamia vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on ehdottanut, että alkoholin myyminen baareissa pitäisi lopettaa jo kahdelta. Rajoitus kuitenkin siirtäisi juomista kotona tissutteluun.

Puolustusministeriön työryhmä julkisti hiljattain esityksen tiedustelua koskevasta lainsäädännöstä. Työn riitaisuutta kuvaa se, että liikenne- ja viestintäministeriön eriävä mielipide on 25 sivua pitkä. 1. Tiedustelu, valvonta vai urkinta? Työryhmä puhuu tiedustelusta. LVM käyttää sanaa verkkovalvonta. Arvostelijat viittaavat usein urkintaan. Kaikkia voi perustella. Työryhmä esittää tiedustelulle useita ehtoja, varaumia ja valvontaa. Synkimmästä kansalaisten massaurkinnasta ei siis ole kyse. Toisaalta työryhmä kaavailee mahdollisuutta rikkoa tavallisten suomalaisten viestinnän suoja ilman rikosepäilyä ehdoilla, jotka ovat

MTV ja Iltalehti ovat uutisoineet viime aikoina, että tuulivoima tulee veronmaksajille kalliiksi. Ne ovat oikeassa. Tuulivoiman kalleuteen on kaksi syytä. Ensinnäkin syöttötariffin kautta maksetaan alkuun korkeampaa tukea enintään kolmen vuoden ajan. Näin pyritään polkaisemaan Suomen tuulivoimamarkkinat vauhtiin. Selvästi alempaan ja siten veronmaksajille edullisempaan tukitasoon siirrytään jo ensi vuoden alussa. Toiseksi syöttötariffi perustuu sähkön hintaan. Korkean sähkön hinnan aikoina tukea tarvitaan vähemmän. Kun taas sähkön hinta on viime aikojen tapaan alhaalla,

Julkaistu Minun Tampere 2040 -blogissa. Tampereella on väännetty liikenteestä vuosikymmeniä. Molemmat viime aikojen suurimmat poliittiset kamppailut – rantaväylän tunneli ja ratikka – koskevat nekin liikennettä. Keskustelu on pitkään pyörinyt eri liikennemuotojen ja -hankkeiden välisessä kisassa. Mutta entä jos Tampereen tulevaisuus näyttääkin pitkällä aikavälillä ihan toisenlaiselta? Liikennepolitiikka on perustunut oletukseen autoilun jatkuvasta ja toistaiseksi päättymättömästä kasvusta. Tiet on mitoitettu yhä kasvaville automäärille. Monissa länsimaissa – ja vähän meillä Suomessakin – alkaa