Määrärahan osoittaminen pientalojen lämmitysenergian muutosinvestointeihin

Eduskunnalle Hallituksen esittämän vero-ohjauksen rinnalla on tuki lämmitysenergian muutosinvestointeihin tärkeä keino edistää asuintalojen lämmityksen vaihtamiseen lämpöpumpuilla, kaukolämmöllä tai pelleteillä toimivaksi. Hallituksen tarjoama tuki asuntojen energiainvestointeihin on tähän saakka ollut nimellinen ja ensi vuoden talousarviossa määrärahaa leikataan lähes neljännes, 20 miljoonaa euroa. Pientalot ovat kiinteistöjen lämmitysenergian suurin kuluttajaryhmä. Niiden osuus kulutuksesta on kolmasosa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kiinteistöjen lämmityksen ja sähkönkäytön osuus on edelleen peräti 40 prosenttia. Lämmitysenergian muutosinvestointi on kertainvestointina kallista ja

Määrärahan osoittaminen metsäluonnon hoidon edistämiseen ja soiden ennallistamiseen

Eduskunnalle Kansainvälinen yhteisö sitoutui vuonna 2002 Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksessa vähentämään vuoteen 2010 mennessä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä merkittävästi. Euroopan unioni asetti itselleen vieläkin kovemman haasteen, monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen, vuoteen 2010 mennessä. Suomen biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan Suomi ei saavuta tätä tavoitetta, ellei kehityssuunta muutu. Metsien ja soiden metsätalouskäyttö Suomessa on jatkunut intensiivisenä ja vuotuinen hakkuukertymä kasvanut. Biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan voimaperäisen metsänhoidon vaikutukset ovat havaittavissa lähes koko talousmetsäalalla. Vanhojen, luonnontilaisen kaltaisten metsien,

Määrärahan osoittaminen uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön edistämiseen sekä demonstraatiohanketukiin

Eduskunnalle Uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöä pyritään edistämään investointituella ja suurten demonstraatiohankkeiden tuella. Investointituki on hanketyypistä riippuen enimmillään 25-40 % investointikustannuksista. Tukea myönnetään uutta tekniikkaa hyödyntäville hankkeille. Vuonna 2004 tukia myönnettiin yhteensä 33,5 miljoonaa euroa, josta noin puolet meni puuenergian, runsas neljännes energiansäästön ja kymmenys tuulivoiman edistämiseen. Kuluvana vuonna tukea esitetään nostettavaksi 300 000 eurolla. Tällä summalla saa 30 prosentin tukitasolla rakennettua yhden megawatin tuulivoimaa, eli kysymys on todella nimellisestä

Määrärahan osoittaminen Tampere-Toijala-rataosan kolmannen raiteen suunnitteluun

Eduskunnalle Kerava-Lahti-oikoradan ja Tikkurila-Kerava-kaupunkiradan valmistuminen ovat lisänneet pääradan liikennöintikapasiteettia ja antaneet paremmat mahdollisuudet taajamajunaliikenteen käynnistämiselle Helsinki-Tampere-rataosalla. Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteen suunnittelussa tulee varautua kolmannen raiteen rakentamiseen Tampereen ja Toijalan välille. Lisäkapasiteetin tarvetta korostaa myös Vuosaaren sataman valmistuminen, joka kasvattaa merkittävästi tavaraliikennettä Helsinki-Tampere-rataosalla. Tässä vaiheessa on toteutettava Tampereen ja Toijalan välille rakennettavan kolmannen raiteen suunnittelu. Sitä kiirehtivät myös radan lähialueen maankäyttöön liittyvät tarpeet ja siitä seuraavat alueiden käytön suunnitelmat. Edellä olevan

Määrärahan osoittaminen ympäristöministeriön toiminta- ja palkkamenoihin

Eduskunnalle EU:n ja sitä kautta Suomen tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2010 mennessä (kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma). Tavoite 2010 sisältyy myös vuonna 1999 hyväksyttyyn Kansalliseen metsäohjelmaan. Suomen luonnonsuojelulain (1096/1996) yhtenä keskeisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Myös valtion vuoden 2007 talousarviossa ympäristöministeriön hallinnonalan perusteluissa mainitaan tavoitteena luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hidastuminen. Suomen eliöstössä on noin 20 000 metsälajia, joista 7 000 lajin uhanalaisuutta on arvioitu. Arvioiduista metsälajeista

Metsähallitukselle asetettava tulostavoite

Eduskunnalle Lokakuussa 2005 maa- ja metsätalousministeriö alensi Metsähallituksen vuoden 2005 tulostavoitetta 51,6 miljoonaan euroon ja siitä tehtävää tuloutustavoitetta 51,1 miljoonaan euroon. Vuoden 2007 tulostavoitteeksi MMM on asettanut Metsähallituksen liiketoiminnalle 62,5 miljoonaa euroa ja tuloutustavoitteeksi 59,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 tavoite on kova ja aiheuttaa ongelmia valtionmaiden monikäytölle ja monimuotoisuudelle, koska valtaosa liikelaitoksen tuotosta tulee metsien päätehakkuista. Valtion metsillä on suuri merkitys luonnonsuojelualueverkoston runkona ja talousmetsien luonnonhoidossa. Eduskunnan ympäristövaliokunta kiinnitti huomiota

Määrärahan osoittaminen tasa-arvojärjestöjen tukemiseen

Eduskunnalle Suomi on sitoutunut tasa-arvotyötä tekevien järjestöjen toiminnan tukemiseen ja naisten järjestötoiminnan edistämiseen useissa kansainvälisissä sopimuksissa (mm. Pekingin julistus, YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus). Sopimuksissa todetaan, että naisjärjestöt ovat hallitusten keskeinen yhteistyökumppani sukupuolten tasa-arvon toteuttamisessa. Myös hallitusohjelmassa tasa-arvoon sitoudutaan voimakkaasti. Tasa-arvojärjestöille on osoitettu määräraha budjetin momentissa 29.30.53 (valtionavustus järjestöille). Neljännes tuesta on mennyt kotitalousneuvontaan, ja tasa-arvotyötä tekeville järjestöille on myönnetty yhteensä vain 193 000 euroa. Vaikka koko momentille

Valtuustoaloite kansanvaalin mahdollistamiseksi pormestarin valinnassa

Nykyisen kuntalain 24 §:n mukaan pormestarin valitsee kunnanvaltuusto. Mallia on perusteltu mm. sillä, että valtuutetut ovat jo saaneet äänestäjiltä mandaatin kunnan asioiden hoitamiseen ja valtuuston valitessa pormestarin pienennetään riskiä, että kunnan päätöksenteko vaikeutuu pormestarin ja valtuuston välisen kiistan takia. Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Suomessa kansa valitsee suoraan kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat, ja presidentin valinnassakin on siirrytty valitsijamiesjärjestelmästä suoraan kansanvaaliin. Demokratiassa lähdetään siitä, että kansalaiset tietävät itse, kuka heidän arvojaan edustaa parhaiten. Siksi

Laki kuntalain 24 ja 30 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle Nykyisen kuntalain 24 §:n mukaan pormestarin valitsee kunnanvaltuusto. Hallituksen esityksessä (HE 8/2006 vp) ratkaisua perusteltiin sillä, että suora kansanvaali vahvistaisi pormestarin suhdetta valtuustoon ja täten heikentäisi valtuuston asemaa. Valtuuston valitseman pormestarin väitetään myös soveltuvan paremmin suomalaiseen kunnallishallintoon kuin kansan suoraan valitseman pormestarin. Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Suomessa kansa valitsee suoraan kunnanvaltuutetut ja kansanedustajat, ja presidentin valinnassakin on siirrytty valitsijamiesjärjestelmästä suoraan kansanvaaliin. Demokratiassa lähdetään siitä, että kansalaiset tietävät itse, kuka heidän

Valtuustoaloite autojen yhteiskäytön edistämisestä

Autojen yhteiskäytöllä (car sharing) tarkoitetaan järjestelmiä, joissa osallistujat voivat käyttää autoja omistamatta niitä. Autosta maksetaan käytön mukaan. Yhteiskäyttöjärjestelmiin kuuluu yli 70 000 ihmistä kymmenessä eri Euroopan maassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Yhteiskäytön kärkimaassa Sveitsissä autoja voi ottaa käyttöön yli tuhannesta eri pisteestä. Suomen toistaiseksi ainoa yhteiskäyttöorganisaatio on vuonna 1999 perustettu City Car Club. Yhtiön autoja voi varata internetistä tai soittamalla varauskeskukseen, ja niitä voi ottaa käyttöön yli 70 pisteestä Helsingissä,

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit