Metsähallituksen toiminnan vaikutukset paikallisille elinkeinoille

Eduskunnan puhemiehelle Metsillä on useita eri käyttömuotoja ja niistä hyötyvät useat elinkeinonharjoittajat, kuten matkailu- ja virkistyspalveluiden tuottajat sekä perinteisen poronhoidon harjoittajat. Metsät ovat tärkeitä tavallisillekin ihmisille; metsästys, marjastus, sienestys ja metsien virkistyskäyttö kuuluvat lähes kaikkien suomalaisten vapaa-aikaan. Metsät ovat myös tärkeä elinympäristö luonnon ja sen suojelun kannalta. Metsätalouden ja metsien muun käytön yhteensovittaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Ehkä näkyvimmin tilanne on kärjistynyt Lapissa. Vuoden vaihteessa Muoniossa matkailuyrittäjät, metsien virkistyskäyttäjät ja

Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kumoamisesta ja avioliittolain muuttamisesta

Aloite raukesi 13.3.2007. Jätin uuden, päivitetyn lakialoitteen vuonna 2009. Lakialoite 19.12.2006 Eduskunnalle Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan 1.3.2002. Lain mukaan kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä voi rekisteröidä parisuhteensa ja saada pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliiton solmivat mies ja nainen. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei kuitenkaan ole kaikkia samoja oikeuksia eikä velvollisuuksia kuin naisen ja miehen avioliitossa. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole mahdollisuutta adoptoida lasta yhdessä. Laki ei myöskään salli perheen sisäistä

Seksialan työntekijöiden yhdistymisvapauden toteutuminen

Eduskunnan puhemiehelle Seksialan Liitto SALLIn perusilmoitus yhdistyksen rekisteröimiseksi jätettiin Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) 16.12.2002. Yhdistys ei kolmen vuoden odottelun jälkeenkään ole saanut rekisteröintipäätöstä. Yleensä yhdistyksen rekisteröimisaika on 2-3 kuukautta. SALLIn tarkoituksena on edistää seksialalla työskentelevien ihmisoikeuksia, hyvinvointia, työturvallisuutta, ammattitaitoa, työtä koskevia vaikutusmahdollisuuksia ja yhteisiä etuja; ehkäistä ja vähentää seksialaan liittyviä ongelmia, haittoja ja väärinkäytöksiä; edistää yleistä seksuaaliterveyttä ja jokaiselle ihmiselle kuuluvaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta; sekä ehkäistä seksuaalista ahdistelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

Valtuustoaloite keskustan kehittämistyön vakinaistamiseksi

Tampereella toteutettiin vuosina 1998–2001 keskustan kehittämishanke Centre1. Hanke toi saman pöydän ääreen keskustan kiinteistönomistajat, kaupungin edustajat, kauppiaat ja poliisin. Kaupunkikonsernista hankkeeseen osallistuivat kiinteistötoimi, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi, tekninen toimi sekä kaavoitustoimi. Toimijoiden laajasta kirjosta huolimatta hanke onnistui luomaan yhteisen vision keskustan kehittämisestä. Se myös tuotti runsaasti kehittämisideoita. Centre1:n työ jakautui kolmeen toimintalinjaan: kulttuurikeskusta, kaupallinen keskusta ja viihtyisä keskusta. Se kattoi mm. yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua, liiketoimintojen kehittämistä, markkinointia ja tiedottamista. Konkreettisia toimintoja

Laki päästökauppalain muuttamisesta

Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykseen laiksi päästökauppalain muuttamisesta (HE 161/2006 vp). Nykyään voimassa oleva päästökauppalaki sisältää päästöoikeuksien jaon valmistelua ja päätöksentekoa koskevat säännökset sekä päästöoikeuksien jakomenetelmän ja jakoperusteet päästökauppakaudelle 2005—07. Hallituksen esityksen mukaan laissa säädettäisiin päästöoikeuksien jakomenetelmä ja yksityiskohtaiset jakoperusteet päästökaudelle 2008—12. Päästöoikeudet jaettaisiin toiminnanharjoittajille maksutta. Laitokset ja niiden tuotannon osat ryhmiteltäisiin myös kaudella 2008—12 niiden toiminnan luonteen ja tuotettavan tuotteen perusteella alaryhmiin. Kullekin alaryhmälle määriteltäisiin erilliset jakoperusteet. Päästöoikeuksien jakoperusteena

Määrärahan osoittaminen eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimiseen

Eduskunnalle Tavoite eläinkokeiden vähentämisestä on kirjattu hallitusohjelmaan. Laki koe-eläintoiminnasta (62/2006) puolestaan toteaa, että eläinkoe tulee korvata, jos se tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi on mahdollista, myös osittain muulla tieteellisesti luotettavalla menetelmällä, joka ei edellytä eläimen käyttöä, tai menetelmällä, jossa eläinten kokonaismäärää tai eläimille aiheutettavaa kipua, tuskaa, kärsimystä ja pysyvää haittaa voidaan vähentää. Vuonna 2003 eläinkokeissa käytettiin 343 000 koe-eläintä, joista 51 % oli kaloja ja noin 43 % jyrsijöitä. Muiden koe-eläinten kuin

Tuuliatlaksen rahoittamiseen

Eduskunnalle Kansallisessa ilmastostrategiassa Suomen tuulivoimatavoitteeksi on asetettu 500 megawattia (MW) vuoteen 2010 ja 2 000 MW vuoteen 2025 mennessä. Tuulivoiman tekninen potentiaali on kuitenkin huomattavasti suurempi. Määrätietoisella politiikalla tuulivoimasta voisi tulla Suomelle merkittävä energianlähde samaan tapaan kuin esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa on jo nykyään. Tuulivoiman käytön lisääminen hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä monin tavoin. Tuulivoima on kotimainen, uusiutuva ja työllistävä energianlähde. Tuulivoimaloiden kotimaisuusaste yltää parhaimmillaan 80 %:iin, ja yksi megawatti kotimaista

Määrärahan osoittaminen lähialueyhteistyöhön, erityisesti pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeisiin

Eduskunnalle Lähialueyhteistyöhön käytettyjen määrärahojen tasoa on viime vuosina pikku hiljaa hilattu alaspäin. Ensi vuoden talousarviossa momentille esitetään 22,5 miljoonaa euroa, jonka käyttö jakautuu lukuisiin pieniin hankkeisiin. Lähialueyhteistyömomentilta rahoitetaan myös pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeita, joista suuri osa on kumppanuushankkeita. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuushankkeina on jo toteutettu lukuisia projekteja ja suuria kokonaisuuksia odottaa rahoitusta, niiden joukossa Laatokan puhdistaminen 500 miljoonalla eurolla. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa on Pohjoismaiden investointipankin (NIB) johdolla kehitetty ainutlaatuinen, toimiva kansainvälinen rahoitusmalli.

Määrärahan osoittaminen alueellisten ympäristökeskusten toimintaan

Eduskunnalle Alueellisille ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävinä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön hoitoa, ympäristötutkimusta ja seurantaa koskevat asiat sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalta vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät. Alueellisten ympäristökeskusten toiminta tukee alueellista kehitystä, hyvää elinympäristöä sekä ympäristön ja luonnon suojelua alueellaan. Käytännössä ympäristökeskukset eivät nykyään pysty täyttämään kaikkia niille kuuluvia lakisääteisiä velvoitteita. Ongelmia on muun muassa kaavoituksen valvonnassa, vesiensuojelun seurannassa ja tietyissä luonnonsuojelulain erityistehtävien hoidossa. Pääsyy ongelmiin ovat

Määrärahan osoittaminen kestävän energiateknologian tutkimukseen ja kehittämiseen

Eduskunnalle Maailman energiasektorin vuotuinen investointitarve on noin 450 miljardia euroa, mikä merkitsee huomattavia markkinoita kestävälle energiaosaamiselle. TEKES on arvioinut hajautettujen energiajärjestelmien markkinoiden kasvavan Euroopassa 15 % vuodessa ja nousevilla markkinoilla vielä nopeammin. Yhdysvaltalainen kestävään energiaan erikoistunut konsulttiyhtiö Clean Edge arvioi tuulivoiman maailmanmarkkinoiden kuusinkertaistuvan 37 miljardiin euroon vuosina 2004-2014. Polttokenno- ja vetyteknologian markkinoiden ennakoidaan jopa 17-kertaistuvan 12 miljardiin euroon. Suomella on merkittävää kestävän energiateknologian osaamista. Ilmastoteknologia-alan suuruudeksi Suomessa arvioidaan viisi miljardia

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit