Aviisi: Perustulo toisi työmarkkinoille kokonaan uusia ihmisryhmiä

Julkaistu Aviisissa 4/2012. Olli Kärkkäinen pohdiskeli Aviisissa (3/2012) perustulon vaikutusta työvoiman tarjontaan ja arveli sen johtavan kotiäitiyhteiskuntaan. Terävä kirjoitus ansaitsee muutaman kommentin. Olemme Kärkkäisen kanssa samaa mieltä siitä, että perustuloa tulee tutkia enemmän. Esimerkiksi perustulon vaikutusta työvoiman tarjontaan ei Suomessa ole tiettävästi mallinnettu. Aika paljon silti jo tiedetään. Esimerkiksi vuonna 2007 selvitettiin Kelan mikrosimulaatiomallilla vihreiden perustuloesityksen vaikutuksia tulonjakoon. Simulaation perusteella käteen jäävät tulot kasvavat pienituloisilla, pysyvät ennallaan keskituloisilla ja hieman

Iltalehti: Ilmastotavoitteissa onnistuttu hyvin

IL:n pääkirjoituksessa 19.10. väitettiin, että EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka olisi epäonnistunut. Toisinkin voi perustellusti arvioida. Päästöt ovat vähentyneet EU:ssa viisi vuotta peräkkäin. Viime vuonna taantuman taittuminen nosti päästöjä hieman, mutta ne olivat silti 16 prosenttia vuoden 1990 tason alla. Pääkirjoituksen “rajuksi” luonnehtima 20 prosentin päästövähennystavoite voidaan siis hyvin saavuttaa. Talouskriisin takia juuri mikään ei ole edennyt toivotusti Euroopan markkinoilla — ei myöskään päästökaupassa. Vika ei kuitenkaan ole kaupassa työkaluna. Vuodesta

Kaleva: Kansa voisi äänestää ydinvoimasta

Kalevan pääkirjoitus 20.9. otti kantaa vihreiden aloitteeseen järjestää kansanäänestys ydinvoimasta luopumisesta. Sen mukaan edustuksellisen päätöksenteon tulee olla Suomessa pääsääntö. Pääkirjoituksen kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että vaaleilla valittujen edustajien pitää kyetä tekemään päätöksiä hankalistakin asioista ja kantamaan niistä vastuu. Kansanäänestyksiä ei tule järjestää pilipaliasioista. Vaaraa äänestysten huolettomasta liikakäytöstä ei kuitenkaan näytä olevan. Koko itsenäisen Suomen historiassa kansa on suoraan päässyt ottamaan kantaa vasta kahdesti. Perustuslain mukaan valta kuuluu

IS: Oras Tynkkynen vastaa

IS:n pääkirjoituksessa 20.9. otettiin kantaa Vihreiden aloitteeseen järjestää kansanäänestys ydinvoimasta luopumisesta. Olemme kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että kansanedustajien pitää kyetä tekemään päätöksiä hankalistakin asioista. Perustuslain mukaan valta kuuluu kuitenkin kansalle. Suora demokratia voi täydentää edustuksellista demokratiaa. Kansanäänestyksiin sopivat tulevaisuuden kannalta ratkaisevat asiat, jotka altistetaan suoraan suomalaisten päätettäväksi. Ydinvoiman tulevaisuus Suomessa on tällainen kysymys. Ydinjätteen muuttuminen harmittomaksi vie kymmeniä tuhansia vuosia. Järkevän äänestyspäätöksen perustaksi tarvitaan asiantuntijatietoa, mutta viime kädessä kyse on

Aamulehti: Vihreät ei aja ihmisten kyttäämistä

Aamulehti (AL 19.9.) omisti lyhyen ajan sisään jo toisen kärkipääkirjoituksensa tienkäyttömaksujen arvosteluun. Se on aika paljon asiasta, jota hallitusohjelmassa luvataan vasta selvittää. Kirjoituksessa hahmoteltiin maksuista monimutkainen, kömpelö ja yksityisyydensuojaa loukkaava malli. Tiettävästi kukaan ei ole esittänyt maksujen toteuttamista niin hölmöllä tavalla. Vihreät ei kannata eikä hyväksy tienkäyttömaksujen toteuttamista tavalla, joka mahdollistaa ihmisten kyttäämisen. Maksujen kerääminen ei kuitenkaan edellytä sitä. Sen sijaan autojen päätelaitteille voidaan antaa tiedot maksuvyöhykkeistä, jotka perustuvat aikaan

Aamulehti: Ympäristöasioissa haasteita uudelle hallitukselle

Matti Kääntönen kantoi kirjoituksessaan (AL 29.4.) aiheellisesti huolta ympäristön tilasta. Hän myös ennakoi ympäristönsuojelun heikkenevän vaalien jälkeen. Kokoomus on vasta käynnistämässä neuvotteluja hallitusohjelmasta. Kolmelle suurelle puolueelle on reilua antaa nyt mahdollisuus osoittaa, että ne pitävät ympäristönsuojelua yhtenä kärkitavoitteistaan. Seuraavalla nelivuotiskaudella haasteita kyllä riittää. Suomen luonnon monimuotoisuus on edelleen uhattuna. Puolet maamme luontotyypeistä ja kymmenesosa lajeista ovat uhanalaisia. Etelä-Suomessa metsistä on suojeltu vain pari prosenttia. Saimaannorppa on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Siksi

Aamulehti: Poltossa saadaan talteen jätteen energiasisältö

Matti Pirhosen mielipide jätteenpoltosta (AL 14.3.) oli otsikoitu Jätevoimala on valmistuessaan vanhanaikainen. Huoli on ennenaikainen. Lukkoon ei ole vielä lyöty polttotekniikkaa, laitoksen mitoitusta tai sijaintia. Edes jätevoimalan rakentamisesta ei ole tehty lopullista päätöstä. Juuri nyt on siis hyvä aika keskustella jätteen energiahyödyntämisen vahvuuksista ja heikkouksista sekä vaihtoehdoista. Jätevoimalaan on tarjolla kaksi päätekniikkaa: arinapoltto ja kaasutus. Arinapolton vahvuus on se, että teknologia on luotettavaa ja käytännössä koeteltua. Kaasutuksella taas saadaan jätteistä

Aamulehti: Perussuomalaiset ei ole vihreille päävihollinen

Riitta Järventie kritisoi (AL 6.10.) Vihreitä siitä, että haastamme perussuomalaisten politiikkaa. Olen itse ymmärtänyt, että demokratiassa on sallittua ja jopa suotavaa arvioida toisten puolueiden esityksiä ja esittää niille vaihtoehtoja. Järventielle oli syntynyt sellainen käsitys, että Vihreät olisi nostanut perussuomalaiset ”päävihollisekseen”. Tämä ei pidä paikkaansa. Vihreät tuo esille oman visionsa siitä, miten Suomesta voidaan rakentaa reilumpi ja kestävämpi. Tästä näkemyksestä keskustelemme kaikkien puolueiden kanssa – myös perussuomalaisten. Puhe vihollisista ei omaan

Helsingin Sanomat: Kaikesta energiantuotannosta syntyy haittoja

Heikki Tervahattu ihmetteli (HS 16.9.) sitä, miksi maakaasun veroa korotetaan, vaikka se tuottaa energiayksikköä kohti ilmastopäästöjä noin puolet vähemmän kuin kivihiili. Tämän toteamalla Tervahauta melkein jo vastaa itselleen. Maakaasukin tuottaa merkittäviä määriä ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Ilmaston kannalta ei ole väliä sillä, mistä hiilidioksidi syntyy. Hallituksen uudistuksessa polttoaineiden päästöjä verotetaankin yhtä paljon riippumatta siitä, aiheutuvatko ne maakaasun vai kivihiilen polttamisesta. Vähäpäästöisyydestään huolimatta maakaasu on fossiilinen tuontipolttoaine, joka ehtyy aikanaan. Vaikka maakaasu

Suomen Kuvalehti: vastine pääkirjoitukseen 32/2010

SK:n 32/2010 pääkirjoituksessa käsiteltiin ajankohtaista keskustelua avioliittolain uudistamisesta. Siinä pohdittiin erityisesti mahdollisuuksia varjella kirkon oikeutta vihkiä aviopareja myös tulevaisuudessa. Vihreät on pitkään ajanut avioliittolain muuttamista tasa-arvoiseksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että naimisiin voisivat mennä pariskunnat puolison sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvoinen avioliittolaki on hyväksytty jo mm. Ruotsissa, Norjassa, Espanjassa ja Kanadassa. Tuoreimpina joukkoon ovat liittyneet Portugali, Islanti ja Argentiina. Siviilivihkiminen ei edellytä muutoksia uskonnollisten yhdyskuntien vihkimisoikeuteen. Kirkot voisivat siis vastedeskin vihkiä pariskuntia omien

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit