Maaseudun Tulevaisuus: Lisäydinvoima uhkaisi kotimaista energiaa

Hallitus on valmistellut ministeri Pekkarisen (kesk.) johdolla esityksen uusiutuvan energian mittavasta lisäämisestä. Tuemme lämpimästi ratkaisua, jolla leikataan päästöjä, parannetaan omavaraisuutta ja luodaan työpaikkoja. Historiallisen uusiutuvaratkaisun loistoa valitettavasti himmentää esitys myöntää lupa vielä kahdelle ydinvoimalalle. Uudet voimalat tekisivät Suomesta maailman ylivoimaisesti suurimman ydinjätteen tuottajan asukasta kohti. Uusiutuvia ja ydinvoimaa on markkinoitu pakettina, joka tulee hyväksyä sellaisenaan. Väite ei pidä paikkaansa. Suomella on laillisesti sitova velvollisuus nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin.

Aamulehti: Ydinvoiman osuus tuskin kasvaa

Aamulehdessä 14.5. kuvattiin ydinvoimahankkeita maailmalla. Artikkelista saattoi saada sellaisen kuvan, että Suomi olisi osa maailmanlaajuista ydinvoiman renessanssia. Väitettä kannattaa tarkastella kriittisesti. Ydinhankkeita on vireillä monissa maissa. Kaikkia voimaloita ei kuitenkaan välttämättä rakenneta. Monet hankkeet ovat aiemminkin kilpistyneet korkeisiin kustannuksiin ja kansalaisten vastustukseen. Ydinvoimalat ovat usein osoittautuneet paljon ennakoitua kalliimmiksi. Läheisin esimerkki on tietysti Olkiluoto 3, jonka kustannukset ovat ylittäneet budjetin jo ainakin puolella. Ydinvoima eteneekin erityisesti Kiinan ja Iranin kaltaisissa

Helsingin Sanomat: Mistä paniikki ydinvoimapäätökseen?

Päätöstä ydinvoiman lisärakentamisesta yritetään viedä eduskunnassa läpi hätäillen. Edellisellä kerralla ydinvoimasta antoi lausunnon seitsemän valiokuntaa. Nyt on esitetty, että lausunto ympäristövaliokunnalta riittäisi. Viime kerralla eduskunta kuuli asiantuntijoita ja keskusteli perusteellisesti, niin kuin iso ja kiistelty asia edellyttää. Lausuntovaliokunnille varattiin aikaa kymmenen viikkoa. Nyt lausuntovaliokunnissa jäisi asiantuntijoiden kuulemiselle, keskusteluille ja lausuntojen käsittelemiselle vain 3,5 viikkoa. Talousvaliokunnassa mietintöluonnos tulisi laatia viiden työpäivän sisällä lausuntojen saamisesta. Mietinnön hyväksymiseen on varattu yksi ainoa päivä.

Lapin Kansa: Ydinvoimaa ei tarvita

Lapin Kansan 20.4. mukaan olisin sanonut, että ydinvoiman osuutta tulisi kasvattaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Ydinvoiman lisärakentaminen olisi lyhytnäköistä ja kestämätöntä. Suomen sähkön tarve voidaan tulevaisuudessakin tyydyttää ilman riskialtista ja moniongelmaista ydinvoimaa. Energiatehokkuutta parantamalla, kulutushuippuja leikkaamalla ja kotimaisen, uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä voidaan turvata kohtuuhintaisen sähkön saanti teollisuudelle ja kotitalouksille. Vihreät on esittänyt tästä oman mallin, joka on ladattavissa puolueen verkkosivuilta. Vastasin toimittajan kysymykseen siitä, millä tavoin päästöjä voidaan teknisesti

Aamulehti: Pirkanmaan ydinvoimakanta kyseenalainen

Maakuntajohtaja Jussi V. Niemi ja vaalipiirin kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok) julkaisivat 7.4. Pirkanmaan liiton sivuilla kannanoton, jossa väittivät Teollisuuden voiman (TVO) hyödyttävän ydinvoimahankkeista eniten Pirkanmaata. Väite on kyseenalainen. Voidaan kysyä, onko ydinvoiman lisärakentaminen Suomen tulevaisuuden hyvinvoinnin avain. Ydinvoima perustuu pitkälle ulkomaiseen osaamiseen, teknologiaan ja työhön. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia taas hyödyttäisivät suoraan tuhansia suomalaisia ympäri maata. Pirkanmaan työpaikkojen kannalta satsaukset tulevaisuuden kasvaviin markkinoihin ovat todennäköisesti tärkeämpiä kuin naapurimaakuntaan

Helsingin Sanomat: Ilmastopolitiikan keskittämisen lisäksi tarvitaan ilmastolakia

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren esitys ilmasto- ja energiaministeriön perustamisesta (HS Sunnuntaidebatti 14.2.) on perusteltu ja kannatettava. Toisin kuin keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas ehti tulkita, nykyisten tehtävien kokoaminen yhden katon alle ei lisäisi byrokratiaa vaan parantaisi ilmastopolitiikan johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Idea ilmastopolitiikan keskittämisestä yhteen ministeriöön ei ole aivan uusi. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa esiteltiin Vapaavuorenkin mainitsemia kansainvälisiä esimerkkejä ja kehotettiin tarkastelemaan ilmastopolitiikan koordinaatiota niiden valossa. Ministeriöiden ja ministerien toimialojen päivittäminen auttaa vastaamaan paremmin nykyisiin

Turun Sanomat: Lipposen väitteet vailla todellisuuspohjaa

Entinen valtiomies Paavo Lipponen omisti tuoreimman kiukuttelukolumninsa (TS 6.11.) Vihreiden ilmasto- ja energiapolitiikan sättimiselle. Tämä ei ole yllättävää mieheltä, joka käyttää eläkepäiviään ydinvoimayhtiön lobbarina. Lipponen väitti, että kukaan ei ota valtioneuvoston yksimielisesti hyväksymää tulevaisuusselontekoa vakavasti. Todellisuudessa Elinkeinoelämän keskusliitto totesi kannanotossaan, että ”tulevaisuusselonteko antaa hyvän pohjan ilmastokeskustelulle”. Energiateollisuus ry kommentoi, että ”tulevaisuusselonteko on tärkeä avaus”. Keskustelun toisella laidalla Greenpeace piti ”tulevaisuusselontekoa tervetulleena”. Lipponen väitti myös, että ”ydinvoimalla ei Tynkkysen skenaariossa tietenkään

Aamulehti: Vihreät pyrkivät vaikuttamaan hallituksessa

Santeri Ulkuniemi ja Antti Ronkainen pitivät Vihreiden politiikkaa kaksinaamaisena (AL 4.3.). He myös vetosivat minuun “kannattajakunnan läpinäkyvän harhaanjohtamisen lopettamiseksi”. Vihreät pyrkivät vaikuttamaan hallituksen päätöksiin neuvottelemalla. Hallituksessa kannattaa olla juuri siksi ja juuri niin kauan, kuin voi vaikuttaa sen päätöksiin omien tavoitteidensa suuntaan. Kirjoituksessa mainituista yliopistolaista ja sähköisen viestinnän tietosuojalaista on neuvoteltu hallituksessa ja eduskunnassa. Lakeihin myös saatiin Vihreiden aloitteesta tärkeitä parannuksia. Esimerkiksi yliopistolakiin tehtiin muutoksia, jotka koskivat henkilöstön työsuhteita, professorien

Luonnonsuojelija: Hallituksen ympäristöpolitiikan arvio vaillinainen

SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen antoi sinivihreän hallituksen ensimmäiselle vuodelle tylyn arvosanan (Luonnonsuojelija 2/2008). Vaikka osaa kritiikistä voidaan pitää perusteltuna, sai kirjoituksen perusteella hallituksen ympäristöpolitiikasta vaillinaisen ja osittain virheellisen kuvan. Yrjö-Koskinen pisti koko hallituksen piikkiin yksittäisten hallituspuolueiden tai jopa ministereiden puheita. Hallituksen linja on kuitenkin se, mitä yhdessä sovitaan. Hallituksen linjaan ei kuulu sen paremmin Vuotoksen rakentaminen kuin esimerkiksi ympäristöministeriön lakkauttaminenkaan. Kritiikin näitä koskevista kestämättömistä ja vastuuttomista puheista voi lähettää osoitteeseen,

Aamulehti: Tuulivoimaloiden tuotto kasvaa tulevaisuudessa

Hannu Uusikartano kummasteli (AL 11.8) sitä, miten 3 000 megawatin tuulivoimakapasiteetilla voitaisiin Suomen oloissa tuottaa jopa 10 terawattituntia sähköä. Ihmetystään hän perusteli sillä, että tähän asti rakennetuilla tuulivoimaloilla sähkön tuotanto on vaatimattomampaa. Tuulivoimaloiden tuotto kasvaa monista eri syistä. Matkapuhelimienkaan tulevaisuuden mahdollisuuksia ei kannata arvioida tarkastelemalla lankapuhelinajan tilastoja. Ensimmäinen tuulivoimala otettiin Suomessa käyttöön 80-luvun puolivälissä. Kahdessa vuosikymmenessä teknologia on kehittynyt radikaalisti. Esimerkiksi 80-luvulla sarjatuotetuiden voimaloiden roottorin halkaisija oli 20 metrin luokkaa.

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit