Teknologiateollisuus ry:n tuulivoimatoimialaryhmä on arvioinut, että tuulivoiman kapasiteetti voitaisiin nostaa Suomessa 3 000 megawattiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä tuottaisi sähköä noin 10 terawattituntia vuodessa eli yli 10 % nykyisestä sähkön kulutuksesta. Heikki Saarikko epäili (AL 17.7.) tuulivoiman merkittävää lisäämistä epärealistiseksi. Realistisuutta voi arvioida monella tavalla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi 240 megawatin rakentamista vuosittain. Saman verran tai enemmän on vuodessa onnistuttu rakentamaan yhdeksässä Euroopan maassa, mm. Italiassa, Itävallassa ja Tanskassa. Yhteensä

Sauli Ruohonen on kahdessa kirjoituksessaan AL:ssä (6. & 9.7.) hyökännyt vihreää ilmastopolitiikkaa vastaan. Ensin kannattaisi kuitenkin tutustua siihen, mitä kritisoi. Ruohonen väittää, että arvostellessaan ympäristö- ja sosiaalisia haittoja aiheuttavia liikenteen biopolttoaineita Vihreät olisi “perääntymässä alkuperäisestä opistaan”. Vihreät on kuitenkin alusta asti korostanut, että biopolttoaineet voivat parhaimmillaankin olla vain osaratkaisu liikenteen päästöihin. Merkittävämpiä ja kestävämpiä ratkaisuja ovat liikennetarpeen vähentäminen, joukko- ja kevyen liikenteen edistäminen sekä autojen energiatehokkuuden parantaminen. Olemme jatkuvasti korostaneet

Atte ja Eija-Riitta Korhola väittivät (HS 8. 6., 18. 6., 3. 7.), että järjestöjä kuullaan ilmastopoliittisessa päätöksenteossa asiantuntijoina liikaa. Tarkastelen väitettä käyttäen esimerkkinä EU:n ilmasto- ja energiapaketin kansallista käsittelyä. Eduskunnan ympäristövaliokunta kuuli paketista asiantuntijoina kolmea ympäristöjärjestöjen ja 15-18 elinkeinoelämän edustajaa – hieman määritelmästä riippuen. Talousvaliokunnan kuulemista asiantuntijoista puolestaan 7-11 edusti elinkeinoelämää ja yksi järjestöjä. Jos ympäristöjärjestöillä olisi merkittävästi vaikutusvaltaa, niiden kannat todennäköisesti näkyisivät selvästi tehtävissä päätöksissä. Tästäkään on vaikea löytää

Antti Salo arvosteli Lempäälän-Vesilahden Sanomissa Vihreiden energiapolitiikkaa. Hän epäili Vihreiden tarjoavan vain tuulivoimaa vaihtoehdoksi. Todellisuudessa Vihreät kannattavat laajaa kirjoa kestäviä energiaratkaisuja. Kärjessä on energiatehokkuus. Ympäristön ja kukkaron kannalta parasta energiaa on aina sellainen, jota ei tarvitse tuottaa. Energian käyttöä ja tuotantoa voidaan tehostaa vielä merkittävästi. Hyvä esimerkki on rakennusten lämmitys, joka kuluttaa Suomessa viidenneksen kaikesta energiasta. Matalaenergiatekniikoilla uusien rakennusten energiankulutus voidaan puolittaa. Huipputehokkaissa passiivitaloissa pärjätään vieläkin vähemmällä. Energiantuotannossa tulee etusijalle

Kari Arvola arveli AL:ssä (16.3.) ilmastonmuutoksen torjumisen ja erityisesti tuulivoiman lisäämisen tulevan kalliiksi. Hän myös päätteli bioenergian lisäämisen vievän ruoan köyhien suusta. Arvola lienee sotkenut esimerkiksi maissista ja palmuöljystä valmistettavat liikenteen biopolttoaineet sekä Suomessa energian tuotantoon käytettävän biomassan. Lisäämällä Suomessa metsähakkeen, pellettien ja biokaasun käyttöä ei viedä leipää kenenkään suusta. Päinvastoin moni suomalainen voi saada siitä leipänsä. Silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamassa raportissa Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015 arvioidaan, että

Paljon on poristu siitä, onko Suomi ilmastonmuutoksen torjumisessa edelläkävijä vai perässähiihtäjä. Vastaus on yksinkertainen: kyllä. Suomi on maailman kärkeä mm. sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden energiakäytössä. Metallinjalostuksen tehokkuus on kansainvälistä huippua. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Suomi laati ohjelman ensimmäisenä maailmassa. Nämä ja monet muut eivät ole vähäisiä saavutuksia. Toisaalta jos unohdetaan poikkeusvuosi 2005, suomalaiset tupruttelevat päästöjä asukasta kohti Euroopan toiseksi eniten. Osan tästä voi selittää ilmaston ja maantieteen kaltaisilla tekijöillä.

Ilmasto- ja energiapaketilla Eurooppa vahvistaa entisestään asemaansa ilmastonsuojelun edelläkävijänä. Päästöt vähenevät, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja energiatehokkuus paranee. Mutta miten paketti vaikuttaa meihin suomalaisiin? 1. Uusiutuvan energian työpaikat lisääntyvät Uusiutuvan energian lisäys voi luoda Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja. Esimerkiksi ministeri Pekkarisen tilaamassa raportissa todetaan, että maahan voi syntyä 20 000 työpaikkaa. 2. Kestävän teknologian vienti saa vauhtia Suomalaisissa yrityksissä on paljon kestävän teknologian osaamista. Niillä on hyvät edellytykset saada osansa

Minna Sirnö ja Saara Karhu kirjoittivat tällä palstalla (Aamulehti 27.12.2007) monelta osin virheellisesti ja harhaanjohtavasti valtion vuoden 2008 budjetin eduskuntakäsittelyyn liittyen. Heidän mukaansa hallituspuolueiden edustajat olivat hylänneet maakunnan hankkeiden puolustamisen budjettiäänestyksissä. Eduskunnan budjettiäänestyksissä tuskin koskaan poiketaan valtiovaraivaliokunnan mietinnöstä, eikä niin olisi tapahtunut tälläkään kertaa. Niinpä hallituspuolueiden kesken päädyttiin aiempaa voimakkaammin ilmaisemaan yhteinen laaja tuki valtiovarainvaliokunnan erinomaiselle työlle budjetin viimeistelyssä. Mietinnössä ohjattiin tänä vuonna lisärahoitusta yhteensä 44 miljoonan euron verran kaikkein

En ole yllättynyt siitä, ettei Boris Winterhalter pidä pääkirjoitustani (Tieteessä tapahtuu 6/2007) ansiokkaana. On vaikea miellyttää ihmistä, joka vielä 2000-luvulla yrittää kiistää ilmastotieteen vuosikymmenien työn tuloksia. Kirjoituksessaan Winterhalter toistaa kritiikin, jonka hän massapostitti keväällä useiden lehtien mielipidepalstoille. Sen mukaan on erikoista, että ilmastopoliittisen asiantuntijan tehtävään valittiin henkilö, jolla ei ole luonnontieteellistä koulutusta. Kirjoituksesta ei tälläkään kertaa käynyt ilmi, miksi poliittiseksi asiantuntijaksi pitäisi valita luonnontieteilijä. Tuskin geologian professoreiksikaan valitaan politiikan asiantuntijoita.

Ihmiskunta on nostanut kasvihuonekaasujen pitoisuuden ilmakehässä selvästi korkeammalle kuin koskaan ainakaan 650 000 vuoteen. Nykymenolla ihmisen ilmastoa muuttava vaikutus vain kiihtyy. Vatasen väite, ettemme aiheuttaisi oleellisia muutoksia ilmakehässä, on siis epätosi. Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa ratkaisevasti vähentämällä päästöjä. Rajoittamaton ilmastonmuutos voi nostaa maapallon keskilämpötilaa enimmillään jopa yli kuusi astetta. Määrätietoisella politiikalla lämpeneminen voitaneen vielä rajoittaa kahteen asteeseen. Ilmastonmuutoksen seurausten kannalta ero kahden ja kuuden asteen välillä on kuin yöllä ja päivällä.