Entinen valtiomies Paavo Lipponen omisti tuoreimman kiukuttelukolumninsa (TS 6.11.) Vihreiden ilmasto- ja energiapolitiikan sättimiselle. Tämä ei ole yllättävää mieheltä, joka käyttää eläkepäiviään ydinvoimayhtiön lobbarina. Lipponen väitti, että kukaan ei ota

Santeri Ulkuniemi ja Antti Ronkainen pitivät Vihreiden politiikkaa kaksinaamaisena (AL 4.3.). He myös vetosivat minuun “kannattajakunnan läpinäkyvän harhaanjohtamisen lopettamiseksi”. Vihreät pyrkivät vaikuttamaan hallituksen päätöksiin neuvottelemalla. Hallituksessa kannattaa olla juuri siksi

SLL:n toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen antoi sinivihreän hallituksen ensimmäiselle vuodelle tylyn arvosanan (Luonnonsuojelija 2/2008). Vaikka osaa kritiikistä voidaan pitää perusteltuna, sai kirjoituksen perusteella hallituksen ympäristöpolitiikasta vaillinaisen ja osittain virheellisen kuvan. Yrjö-Koskinen

Hannu Uusikartano kummasteli (AL 11.8) sitä, miten 3 000 megawatin tuulivoimakapasiteetilla voitaisiin Suomen oloissa tuottaa jopa 10 terawattituntia sähköä. Ihmetystään hän perusteli sillä, että tähän asti rakennetuilla tuulivoimaloilla sähkön tuotanto

Teknologiateollisuus ry:n tuulivoimatoimialaryhmä on arvioinut, että tuulivoiman kapasiteetti voitaisiin nostaa Suomessa 3 000 megawattiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä tuottaisi sähköä noin 10 terawattituntia vuodessa eli yli 10 % nykyisestä

Sauli Ruohonen on kahdessa kirjoituksessaan AL:ssä (6. & 9.7.) hyökännyt vihreää ilmastopolitiikkaa vastaan. Ensin kannattaisi kuitenkin tutustua siihen, mitä kritisoi. Ruohonen väittää, että arvostellessaan ympäristö- ja sosiaalisia haittoja aiheuttavia liikenteen

Atte ja Eija-Riitta Korhola väittivät (HS 8. 6., 18. 6., 3. 7.), että järjestöjä kuullaan ilmastopoliittisessa päätöksenteossa asiantuntijoina liikaa. Tarkastelen väitettä käyttäen esimerkkinä EU:n ilmasto- ja energiapaketin kansallista käsittelyä. Eduskunnan

Antti Salo arvosteli Lempäälän-Vesilahden Sanomissa Vihreiden energiapolitiikkaa. Hän epäili Vihreiden tarjoavan vain tuulivoimaa vaihtoehdoksi. Todellisuudessa Vihreät kannattavat laajaa kirjoa kestäviä energiaratkaisuja. Kärjessä on energiatehokkuus. Ympäristön ja kukkaron kannalta parasta energiaa

Kari Arvola arveli AL:ssä (16.3.) ilmastonmuutoksen torjumisen ja erityisesti tuulivoiman lisäämisen tulevan kalliiksi. Hän myös päätteli bioenergian lisäämisen vievän ruoan köyhien suusta. Arvola lienee sotkenut esimerkiksi maissista ja palmuöljystä valmistettavat

Paljon on poristu siitä, onko Suomi ilmastonmuutoksen torjumisessa edelläkävijä vai perässähiihtäjä. Vastaus on yksinkertainen: kyllä. Suomi on maailman kärkeä mm. sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden energiakäytössä. Metallinjalostuksen tehokkuus