4/2007 Harva meistä rakastaa veroja. Silti hallituksen päätös korottaa ympäristöveroja 300 miljoonalla eurolla oli viisas ja kannatettava. Tähän on monta syytä. Ensimmäisenä kannattaa muistaa, miksi veroja yleensäkään kerätään. Siksi, että saisimme rahoitettua kansalaisten lähes yksimielisesti kannattamaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Verotuloja tarvitaan, jotta koulutus, terveydenhuolto ja monet muut välttämättömät asiat saadaan pidettyä kunnossa. Kun jotain nyt on verotettava, eikö ole parempi verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän (ympäristön kuormitusta), ja vähemmän sitä, mitä

Eija-Riitta Korhola hyökkäsi kirjoituksessaan (Hämeen Sanomat 9.9.) uusiutuvan energian käyttöä edistäviä syöttötariffeja vastaan. Tariffit ovat käytössä valtaosassa EU-maista ja myös useissa valtioissa EU:n ulkopuolella. Uusimpana Norja ottaa ne käyttöön ensi vuoden alusta alkaen. Tariffit kasvattavat suosiotaan koko ajan siitä yksinkertaisesta syystä, että ne on yleisesti todettu tehokkaimmaksi tavaksi edistää uusiutuvia. Tähän lopputulokseen on päätynyt mm. EU:n komissio. Tariffit ovat käytössä kaikissa niissä EU-maissa, joissa viime vuosina on onnistuttu merkittävästi kasvattamaan

Isäni Kalevi Tynkkynen ryöpytti mielipidepalstalla (KSML 11.9.) hallituksen päätöstä korottaa ympäristöveroja. Hän väittää, että verouudistuksen takia dieselauton käyttäjä joutuu harkitsemaan vaihtamista bensa-autoon. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus korotti dieselin veroa noin 4,5 senttiä ja bensan veroa 4 senttiä litralta. Koska dieselautot kuitenkin kuluttavat keskimäärin vastaavia bensa-autoja vähemmän, säästää dieselautoilija uudistuksen jälkeen päinvastoin entistä enemmän suhteessa bensalla ajavaan. Oletetaan, että bensa-auto kuluttaa kahdeksan litraa ja vastaava dieselauto kuusi litraa polttoainetta satasella.

Olli Salomäenpää kyseli (AL 2.9.) ympäristöverojen korotusten perusteita ja peräsi porkkanaa kepin oheen. Porkkanoita onkin tulossa. Kun hallitus teki päätöksen ympäristöverojen korottamisesta, se samalla päätti vapauttaa lämmityksessä käytetyn bioöljyn kokonaan valmisteverosta. Ensi vuoden budjetissa rakennusten korjaus- ja energia-avustuksiin on varattu 10 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Aiemmin hallitus päätti tukea suurten kaupunkien joukkoliikennettä vuodesta 2010 alkaen. Uudesta tuesta hyötyvät konkreettisesti joukkoliikenteen käyttäjät myös täällä Tampereen seudulla. Euro on hyvä

Tieto on ilmastonsuojelun välttämätön mutta ei riittävä ehto Vuonna 1988 Torontossa pidettiin historiallinen kokous. Sadat tutkijat ja päättäjät kymmenistä maista esittivät, että maailman hiilidioksidipäästöjä tulisi leikata 20 % vuoteen 2005 mennessä. Yhdeksän vuotta myöhemmin Kiotoon kokoontuneet teollisuusmaat lupasivat leikata päästöjään 5 % vuoteen 2012 mennessä. Kesti vielä kahdeksan vuotta, ennen kuin riittävä määrä maita oli ratifioinut Kioton pöytäkirjan ja se tuli voimaan. Tällä vauhdilla teollisuusmaat saavuttavat Torontossa koko maailmalta vaaditun

Boris Winterhalter kritisoi (IS 29.5.) nimitystäni ilmastopoliittiseksi asiantuntijaksi. Hän ihmetteli mm. sitä, että tehtävään valittiin henkilö, jolla ei ole luonnontieteellistä koulutusta. Kirjoituksesta ei käynyt ilmi, miksi poliittiseksi asiantuntijaksi pitäisi valita luonnontieteilijä. Eihän Ilmatieteen laitoksen professoreiksikaan valita politiikan asiantuntijoita. Winterhalter kuuluu maamme harvalukuisiin ja päivä päivältä hupeneviin ihmisiin, jotka kiistävät ilmastotieteen tuloksia ja vähättelevät ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vakavuutta. Tästä näkökulmasta voi toki vaikuttaa huolestuttavalta, että ensimmäistä kertaa valtioneuvoston kansliaan nimitetään ilmastopoliittinen

Aamulehti 21.2.07 Juhlapuheissa päättäjät korostavat kansainvälistymistä. Väestön ikääntyessä ja ikäluokkien pienentyessä Suomi tarvitsee tulevaisuuden hyvinvoinnin ylläpitämiseen työntekijöitä myös ulkomailta. Teot ovat kuitenkin räikeässä ristiriidassa puheiden kanssa. Otetaan yksi surullinen esimerkki. Tampereella asuva etiopialainen turvapaikanhakija joutui odottamaan lopullista turvapaikkapäätöstä seitsemän vuotta. Hän eli siis seitsemän vuotta löysässä hirressä tietämättä, voiko hän asettua pysyvästi maahan. Noiden pitkien vuosien aikana hän oppi suomen kielen hyvin ja opiskeli aikuiskoulutuskeskuksessa. Hän työskenteli samalla työnantajalla neljä

Kollegamme Marja Tiura (kok) oli ymmärtänyt kirjoituksemme tienkäyttömaksuista joko tahallaan tai tahattomasti väärin (AL 8.1.). Tienkäyttömaksuilla ei ole tarkoitus kurittaa autoilijaa, vaan kohdistaa autoilun nykyinen kustannusrasite reilummin. Maksuilla voitaisiin korvata kokonaan nykyinen ajoneuvovero, joka rokottaa yhtä ankarasti autoilijoita olosuhteista riippumatta. Nykyään saman verran veroa joutuvat pulittamaan yhtä lailla paljon kuin vähänkin autoilevat. Uusista ja siten usein vähäpäästöisemmistä autoista veroa peritään jopa enemmän kuin vanhoista, missä ei ole toki ympäristön kannalta

Aamulehti 29.12.2006 AL:ssä (27.12.) kirjoitettiin Suomeen kaavailluista satelliittipaikannukseen perustuvista tienkäyttömaksuista. Toimittaja päätyi kuitenkin puoltamaan nykyistä ajoneuvoveroa. Vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa kutsutaan toisinaan harhaanjohtavasti käyttömaksuksi, vaikka veron suuruus on riippumaton auton käytöstä. Pari sataa kilometriä vuodessa käytettävän mökkiauton vero on yhtä suuri kuin auton, jolla ajetaan samanmoinen matka joka päivä. Ajoneuvovero ei ota huomioon autoilijoiden erilaisia olosuhteita. Vero rokottaa yhtä ankarasti välttämättömiä työmatkoja kuin hupiajelua keskustorin ympäri. Satelliittipohjainen tienkäyttömaksu olisi ajoneuvoveroa reilumpi