Teknologiateollisuus ry:n tuulivoimatoimialaryhmä on arvioinut, että tuulivoiman kapasiteetti voitaisiin nostaa Suomessa 3 000 megawattiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä tuottaisi sähköä noin 10 terawattituntia vuodessa eli yli 10 % nykyisestä

Sauli Ruohonen on kahdessa kirjoituksessaan AL:ssä (6. & 9.7.) hyökännyt vihreää ilmastopolitiikkaa vastaan. Ensin kannattaisi kuitenkin tutustua siihen, mitä kritisoi. Ruohonen väittää, että arvostellessaan ympäristö- ja sosiaalisia haittoja aiheuttavia liikenteen

Atte ja Eija-Riitta Korhola väittivät (HS 8. 6., 18. 6., 3. 7.), että järjestöjä kuullaan ilmastopoliittisessa päätöksenteossa asiantuntijoina liikaa. Tarkastelen väitettä käyttäen esimerkkinä EU:n ilmasto- ja energiapaketin kansallista käsittelyä. Eduskunnan

Antti Salo arvosteli Lempäälän-Vesilahden Sanomissa Vihreiden energiapolitiikkaa. Hän epäili Vihreiden tarjoavan vain tuulivoimaa vaihtoehdoksi. Todellisuudessa Vihreät kannattavat laajaa kirjoa kestäviä energiaratkaisuja. Kärjessä on energiatehokkuus. Ympäristön ja kukkaron kannalta parasta energiaa

Kari Arvola arveli AL:ssä (16.3.) ilmastonmuutoksen torjumisen ja erityisesti tuulivoiman lisäämisen tulevan kalliiksi. Hän myös päätteli bioenergian lisäämisen vievän ruoan köyhien suusta. Arvola lienee sotkenut esimerkiksi maissista ja palmuöljystä valmistettavat

Paljon on poristu siitä, onko Suomi ilmastonmuutoksen torjumisessa edelläkävijä vai perässähiihtäjä. Vastaus on yksinkertainen: kyllä. Suomi on maailman kärkeä mm. sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden energiakäytössä. Metallinjalostuksen tehokkuus

Ilmasto- ja energiapaketilla Eurooppa vahvistaa entisestään asemaansa ilmastonsuojelun edelläkävijänä. Päästöt vähenevät, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja energiatehokkuus paranee. Mutta miten paketti vaikuttaa meihin suomalaisiin? 1. Uusiutuvan energian työpaikat lisääntyvät Uusiutuvan

Minna Sirnö ja Saara Karhu kirjoittivat tällä palstalla (Aamulehti 27.12.2007) monelta osin virheellisesti ja harhaanjohtavasti valtion vuoden 2008 budjetin eduskuntakäsittelyyn liittyen. Heidän mukaansa hallituspuolueiden edustajat olivat hylänneet maakunnan hankkeiden puolustamisen

En ole yllättynyt siitä, ettei Boris Winterhalter pidä pääkirjoitustani (Tieteessä tapahtuu 6/2007) ansiokkaana. On vaikea miellyttää ihmistä, joka vielä 2000-luvulla yrittää kiistää ilmastotieteen vuosikymmenien työn tuloksia. Kirjoituksessaan Winterhalter toistaa kritiikin,

Ihmiskunta on nostanut kasvihuonekaasujen pitoisuuden ilmakehässä selvästi korkeammalle kuin koskaan ainakaan 650 000 vuoteen. Nykymenolla ihmisen ilmastoa muuttava vaikutus vain kiihtyy. Vatasen väite, ettemme aiheuttaisi oleellisia muutoksia ilmakehässä, on siis